Kuvassa vasemmalla harvennettu männikkö ja uran oikealla puolella harvennettu kuusikko . Kuusikko on kehittynyt huomattavasti männikköä paremmin vaikka männikkö on perustettu mätästettyyn maahan . Hoitotoimenpiteinä molemmissa tapauksissa on vain ennakkoraivaus .
Liika tiheys ja aluskasvos ei ole parantanut männikön laatua . Tukki on hakusessa vielä päätehakkuussakin .
Nuo puustot eivät ole saman ikäisiä. Männikössä on tapahtunut A: istutusvirhe, eli taimet on istutettu vinoon. B : Taikka mätäs on pettänyt alla. C: männikössä on tapahtunut paha vaurio, ranganvaihto liian monessa tyviosassa, On syntynyt poikaoksa ja mutka tyviin. Tyvipöllit tulevat lenkoja, Huonosti onnistunut.
No kuustahan se kannattaa laittaa VT-pohjia myöten, kun hirvet syövät männiköt ja lehtipuustot. Kumma ukko tuo Suorittava porras kun ihmettelee päivästä toiseen päivänselviä asioita. Kuvan mäntyjen ranganvaihdotkin sopivat parhaiten hirvien tekemiksi.
Varmaan hirvet ovat käyttäneet tikkaita , kun haarat ovat 4 metristä ylöspäin . ?Männikön alkutaival on ollut tuskainen ylitiheyden takia . Runkojen paksuus ei ole kehittynyt oikeassa suhteessa pituuteen nähden . Kun lisäksi koivu on toiminut männyn kummina , on mutkaisuus enemmän kun todennäköistä . Kuvassa näkyvällä yli 10 ha:n kuviolla esiintyi 2 -haaraisuutta runsaasti kaikilla puulajeilla . Kuusella haarat olivat 50cm – 6 metrin korkeuksilla . Koivulla ja männyllä pääasiassa yli 5 metrin korkeudessa . Riukuuntunut puusto on kärsinyt jossakin vaiheessa lumituhoista , joiden seurausta haarapuut ovat .
Kuusipuu rahapuu,jos maa ravinteisuutensa puolesta sen mahdollistaa.Itse olen alusraivannut näinä päivinä männikköä ensiharvennusta varten.Oksaista ja mutkaista on,kuvan männikkö siihen verratuna ”laadukasta.”Puunostajakin totesi,että ravinteikasta maata kuvio on,ei parrupuutakaa.
Näyttää lähinnä eka kuvan mukaan, että hirvet ovat olleet polvillaan, kun ovat männyntaimien latvoja työstäneet. Ranganvaihtoja on suorastaan paljon näkyvissä mutta oletan, että hakkaaja on ne kaikki säästänyt jääviin puihin.
Olisiko pitänyt tehdä istutus päin vastoin. Kuusta rinteeseen ja mäntyä ylemmälle osalle?
Tyypillinen räkämännikköhän tuo on ja varmaan siksi, että muokatulle, rehevälle, hienojakoiselle maapohjalle, johon mänty ei voi tehdä paalujuurta, ei ole olemassa jalostettua siementä, joka kasvaisi riittävää laatua.
Kävin tuossa kesällä katselemassa Metsähallituksen männyn siemenpuuviljelmää Kainuun etelärajalla, joka oli 5..7m pitkää ja oli vielä pahempaa räkämännikköa kuin kuvassa näkyvä harvaan istutettuja kun olivat.
Eikö siemenviljelmän, joka oli mahdollisesti muokkausalueelle pellon tapaiseksi tasoitettu, kaikkien puiden pitäisi olla suoria ja laadukkaita, jotta niiden siementä kannattaisi muokkausalueille sitten viedä, kun muokkausalueen ravinnetasapaino on mitä on.
Minulla on näitä rajusti muokattuja maapohjia n. 3ha ja niissä istutus- ja siemenlähtöisiä mäntyjä ja joista vanhimmat 20 vuotta. Osan olen lannoittanut RPK:lla kasvuhäisiöiden vähentämiseksi ja sitten on lannoittamattomia sarkoja.
Koko tuolta 3ha alueelta olen löytänyt 5kpl jalostukseen kelpaavia yksilöitä eli ovat parhaiten kasvaneita, suurimpia valtapuita, ei latvanvaihtoja ja suoria kokoluokkaa 10m ja rinnankorkeushalkaisija 15..20cm.
Kun vertaan lannoitettuja ja lannoittamattomia, niin juuri mitään eroa laadussa ei ole. Tosin lannoittamattomissa näkyy boorin puute tulevan pituuskasvun pysäyttäjäksi alle boorin 2 arvolla, mutta booritaso 3,5 näkyy riittävän osalle männyistä laadukkaaseen kasvuun.
Mikä näiden kuvien pointtina on? Se, että mänty puutteellisella hoidolla ei kasva hyvin?
Kurki.
Et todellakaan ole saanut siemenpuuviljelmän toiminnasta minkäänlaista tietoa.
Siemenpuuviljelmällä ei ole tarkoitus kasvattaa hienoja runkoja, vaan tuottaa tuleentuneita siemeniä, joilla on emopuunsa perimä, eli olet katsellut vain oksien kärkiä, jotka on ympätty paikallisiin sijaisrunkoihin, jotka eivät muuta perimää.
Kun nuo vartetaimet ovat kasvamassa niin korkeiksi, että käpyjen poiminta nostokorista on mahdotonta, niiden latvat typistetään.
Usein noissa vartetaimissa on jo käpyjä siinä vaiheessa kun ne istutetaan. Männyn vartetaimeen ei kasva kaarnaa ymppäyskohdan yläpuolelle, siksi niissä on teräsverkko tyvellään.
Istutusvaiheessa tuollaisen vartetaimen hinta lienee jo satasen luokkaa / kpl.
Viljelmältä kerätyllä siemenellä tuotetaan uusia puita lapin metsiin, koska siellä ei tuleennu riittävästi siementä. Tilanne saattaa muuttua, kun kesät lämpiää.
Pitäisi olla mäntyä, kuusta ja koivua sekaisin.
On näitä vartteita minullakin ja lisää tulee joka vuosi valituista plus-männyistä, joista edellisessä postauksessa kerroin. Ovat tosin nuoria, mutta kyllä tuo 10 m pituus ja kahden laatutukin mitta jo riittää näillä korkeuksilla aivan hyvin plus-puu arvioon.
Ja kasvavat paljon laadukkaimmin kuin tuolla Metsähallituksen siemenviljelmällä.
Pointtini on että, jos Lapin plus-mannyistä, jotka ovat kasvaneet muokkaamattomalla maapohjalla, kasvavat vartteina siemenviljelmällä pahinta räkämännikköä muokatulla maapohjalla, niin mitä siitä pitäisi ajatella? Ovatko pluspuut silloin oikeita?
Oletukseni on, että tällaisen simenviljelmän taimet istutettuna Lapissa muokattuun maapohjaan, eivät tuota laadukasta mäntymetsää.
Vasta kun muokattujen alueiden laadukkaasti kasvaneista plus-männyista saadaan taimia, niin muokkatuilla mailla voisi odottaa puista laatua eikä räkämänniköitä.
Et siis pysty hahmottamaan tilannetta, että Lapin alueelta kerättyjen pluspuiden oksankärjet kasvavat siemenviljelmällä kahden tukkimitan yläpuolella?
Etkä myöskään sitä, että valitut emopuut ovat parhaita, mitä lapista on löytynyt. Mistä siis parempia?
Onkohan emopuissa huomioitu sydänpuuosuus? Sekun vaihtelee samanikäisilläkin puilla todella paljon. Runkomuoto, kasvu ja oksaisuus ei ole ainoat asiat mitkä tekevät laadukkaan puun.
Nuorpuun osuus vaikuttaa myös puun laatuun. Mitä enemmän sitä on, sitä heikompi laatu. Nopeasti kasvavassa männyssä sitä on enemmän kuin hitaammin kasvavassa.
Tajuatteko te lainkaan, mitä tarkoittaa Keski-suomeen perustettu siemenpuuviljelmä, jonka omistaa Metsähallitu ja jonka portilla on kyltti, jossa kerrotaan puiden alkuperän olevan esim peräpohjolasta senjasen kunnan alueelta?
Mikä on sen tarkoitus ja tavoite?
Ilmeisesti ette!
Enpä juuri ole kiinnostunut enempää siemenpuuviljelmien tarkoitusperistä Suomessa muuten kuin, että sieltä saataisiin laadukkaasti kasvavaa siementä ja taimia muokattuun maapohjaan.
Nythän suomalaiset valitut pluspuumännyt ovat kasvaneet luontaisella maapohjalla hitaasti varsinkin Lapissa, jossa kaskeaminen on ollu vähäistä.
Kun sellaista siementä käytetään muokattuun maahan, jossa kasvu on nopeaa, niin kuvasta voi päätellä, mikä on lopputulos.
Ei yhtään tukkipuuta.
Kurki on täysin oikeassa. Nykyiset pluspuut ovatkin siten enemmänkin summan mutikassa valittuja. Vasta kun muokatulle maalle syntyy metsä luontaisesti, niin niistä voidaan valita parhaat jalostukseen. Se mikä luonnon metsässä on paras, ei sitä välttämättä ole muokatulla maalla.
Metsähallituksen siemenviljelmillä on tarkoitus tuottaa MÄNNYNSIEMENTÄ.
Lapin kesä on ollut yleensä niin lyhyt, että kun siellä lämpösumma riittäisi joka seitsemäs vuosi tuleennuttamaan siemenen, niin kun sinä vuonna onkin kehno käpyvuosi, ei siitä siementarve täyty. Ei ole tarkoituskaan kasvattaa huippulaatua, puu kasvaa siellä niin hitaasti, että siinä ei ole järkeä, vaan tarkoitus on, että siellä olisi männikkö siinä kohtaa kuin pitäisi.
Puuaineksen perimän ohella olisi syytä kiinnittää huomiota myös alueen maaperän ravinnetilaan . Kuvan leimikolla esiintyi kasvuhäiriöitä kaikilla puulajeilla . Boorin puute lienee yleisin häiriöiden aiheuttaja .
Peltokasveissa puutostila on helposti havaittavissa , mutta metsässä syytellään helposti muita tekijöitä heikon laadun aiheuttajiksi . (Yleisin on hakkuun toteutanut motokuski , joka on ”varastanut ”puita tehnyt tukkia kuiduksi ja jättänyt ahneuksissaan huonoimmat puut kasvamaan : ) .
Boorin puute näkyy viljelyskasveissa epämuotoisuutena ja erityisesti juurikasveilla puutos aiheuttaa laadun alenemista .
Olisiko kaukaa haettu ajatus , että samainen puutos olisi osasyyllisenä puiden huonoon juurtumiseen , epävakaaseen runkomuotoon ja erilaisiin kasvuhäiriöihin ? Kuusen kohdalla tilanne on helpommin todettavissa , männyn ja koivun kohdalla haukutaankin usein väärää puuta . (Kuva halki , poikki ja pinoon esimerkkinä )
Sekin on tutkittu ja todettu , että maaperän puutostilan kielteisiä vaikutuksia kasvatettaville puille pahentaa ylitiheys ja liian suuri lehtipuiden määrä . Kuvan kohteella kaikki kielteiset tekijät ovat olleet osaltaan vaikuttamassa vaatimattomaan kasvatustulokseen .
Tuossa mäntyjen laadun heikkouteen vaikuttaisi kyllä olevan
muita pääsyitä kuin boorin puute, joka sekin toki voi olla mukana.
Tyvilenkouteen luultavimmin istutusaikaiset häröt ; mättäät
ja/tai paljasjuuriset taimet /niiden istutusvirheet.
Mutkat latvanvaihdoista johtuvia. Syitä niihin voi olla monia.
Nuorempiahan nuo männyt on kuin kuuset.
Jätkälle vielä.
Tuo ko. Metsähallituksen siemenviljelys on Lapin Plus-puista ja siemenet siten Lappia varten.
Vartteet on tehty pieniin taimiin ja istutettu kori ympärille myyrien syntiä estämään.
Puut eivät olle kovin pitkiä, mutta siementä sieltä oli kerätty ja mahdollisesti yläoksia oli katkottu, että oksankärkiä olisi useampia ja käpyjä näin saataisiin enemmän.
Näistä männyistä ei kannata tehdä johtopäätöksiä siemenen laatuominaisuuksista.
Ei tarvitse minulle selittää Metsähallituksen lapin männyn siemenviljelmistä yhtään mitään.
Esim. Virroilla pistimme salaojitettuun ja äestettyyn peltoon vartetaimia, joissa jokaisessa oli peltilätkässä puun numero, mikä sen emopuu oli.
Ei Lapin pluspuita leikelty siementen saamisen takia, vaan ne oksankärjet pakastettiin ja tuotiin tänne taimitarhalle, jossa ne vartettiin paikalliseen varteen, josta poistettiin kaikki vihreä.
Tuokin salaojitettu pelto oli parikymmentä hehtaaria pinta-alaltaan ja se oli jo siinä vaiheessa ympäröity panssariverkkoaidalla. (Saman puun jälkeläisiä ei saanut istuttaa vierekkäin ja koko alueesta tehtiin kartta, johon puut oli numeroitu).
<<<<Ei Lapin pluspuita leikelty siementen saamisen takia, vaan ne oksankärjet pakastettiin ja tuotiin tänne taimitarhalle, jossa ne vartettiin paikalliseen varteen, josta poistettiin kaikki vihreä.<<<
Eihän tuolla siemenviljelmällä mitään pluspuita ole vaan niiden vartteita.
Sekoitatko tarkoituksella?
<<<Et siis pysty hahmottamaan tilannetta, että Lapin alueelta kerättyjen pluspuiden oksankärjet kasvavat siemenviljelmällä kahden tukkimitan yläpuolella?<<<
Tuo siemenviljelmä on vielä nuori, puut 5..6 m mittaisia eikä niistä ole latvaa katkaistu vielä muistelen, jotta ne haarautuisivat useiksi latvoiksi kuten vanhemmilla siemenviljelmillä.
Käpyjäkin oli kyllä kerätty, koska koneetkin olivat paikalla.
<<<Etkä myöskään sitä, että valitut emopuut ovat parhaita, mitä lapista on löytynyt. Mistä siis parempia?<<<
Voihan tuo siemen olla huonommin kasvaville ja kevyesti muokattuille kuiville kankaille kylvettynä parasta siementä, mutta jo kyseenalaista esim. ojitus mätästetyille ja hienojakoiselle maapojalle, jossa kasvu on huomattavasti parempaa.