Kolmoskuvan harakannaintipuiden säästäminen taimikon seassa on kyllä outoa ohjetta. Kuten kuvasta näkee, ympärillä ei kasva mitään. Sekö on täystiheän taimikon tavoite?
Muutama harakannaintipuu hehtaarilla on osa monimuotoisuutta ja lisäksi ne ovat potentiaalisia säästöpuita. Liiat kuitenkin nutulleen mahdollisimman varhain.
Suorittavan kanssa samaa mieltä. Ei kannattavuus noihin sorru ja ei ole viisasta nykyisessä mielipideilmastossa pyrkiä ”puupellon” näköisiin metsiköihin. Noilla saa pienellä kustannuksella (jos lainkaan) luontaista vaihtelevuutta metsiin ja siten hyväksyttävyys paranee. Kyllä olisi aika unohtaa ”telaketjumetsätalous” ja tehdä peliliikkeitä siellä, missä siihen on näin otollinen mahdollisuus.
Jos ympärillä ei kasva mitään, voi jonkin susipuun jättää mutta esim. keskimmäisen kuvan tuplarunkoisen männyn voisi hyvin kaataakin haittona olemasta. Jättää vaikka eurokannon lintujen pesäpuuksi valmistumaan.
”…Jos ympärillä ei kasva mitään, voi jonkin susipuun jättää..” Kysymys silloin on jo siitä, että susipuuta ei ole aikanaan niitattu kenttään. Jopa myhistyksen ”opetusvideoissa” tästä on selvä linja. Vaihtelevuus taimikkoon saadaan pienemmillä roskapuilla, jotka kehittyvät alla.
Pari näkökulmaa:
Mikä on tämä susipuu? Noin nuorien puiden kehitystä vaikea ennustaa. Itsellä lukuisia esimerkkejä ”susipuista”, joita ei 3 kehitysluokan metsässä enää erota.
Kuinka paljon tällainen ”susipuu” siellä täällä pienentää hehtaarikohtaista tuottoa, jos viimeisessä kasvatusvaiheessa on kuitenkin alle 1000 runkoa/hehtaari? Veikkaukseni ilman laskelmia on, ettei yhtään.
En vain ymmärrä tätä steriiliin puupeltoon pyrkimistä.
PS. mhy:n ohjeet voi aina jättää omaan arvoonsa – petaavat vain itselleen töitä.
Susipuu aukossa, on hyvä vaihtoehto jos muutakaan kilpailua siinä ei ole. Susipuiden jättämisessä voi kasvattaa sahapuuta, jos laatu sen mahdollistaa, tai jättää säätöpuuksi ja tulevaksi säästöryhmäksi.
Etukasvuiset rungot nuoressa männikössä on huomattavasti nopeampi kasvuisia kuin hieman ylitiheänä kasvavat ja osittain aliskasvuna olevat. Joku tutkia on saanut jopa seitsenkertaisen kasvunopeuden lisäyksen verrattuna kasvua tasaisessa- ja hieman alispuuna kasvavassa 02:n runkojen kasvuun.
Edellä olikin jo mainittu huomio pituuseron tasaantuminen 03:n vaiheeseen mennessä, tätä myös oma näkemys myös vahvistaa !
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kolmoskuvan harakannaintipuiden säästäminen taimikon seassa on kyllä outoa ohjetta. Kuten kuvasta näkee, ympärillä ei kasva mitään. Sekö on täystiheän taimikon tavoite?
No onko se aukko sitten parempi vaihtoehto? Lehtipuuta ainakin pikkaisen tuloillaan.
Muutama harakannaintipuu hehtaarilla on osa monimuotoisuutta ja lisäksi ne ovat potentiaalisia säästöpuita. Liiat kuitenkin nutulleen mahdollisimman varhain.
”..onko aukko parempi vaihtoehto..” on Jeessiläisen opeilla saavutettu, kun huonolaatuisi yksittäisiä etukasvuisia ei AJOISSA poisteta.
Pienet aukotkaan eivät ole pahitteeksi. Nekin ovat osa monimuotoisuutta. Esim. kataja hyötyy niistä.
Niin on. Ei yksittäinen naintipuu tai 2 aarin aukko mitään tee. Kyllä siitä kuitua tulee jos ei jätä maisema puuksi. 1 kuva näyttää todella hyvältä…
Suorittavan kanssa samaa mieltä. Ei kannattavuus noihin sorru ja ei ole viisasta nykyisessä mielipideilmastossa pyrkiä ”puupellon” näköisiin metsiköihin. Noilla saa pienellä kustannuksella (jos lainkaan) luontaista vaihtelevuutta metsiin ja siten hyväksyttävyys paranee. Kyllä olisi aika unohtaa ”telaketjumetsätalous” ja tehdä peliliikkeitä siellä, missä siihen on näin otollinen mahdollisuus.
Jos ympärillä ei kasva mitään, voi jonkin susipuun jättää mutta esim. keskimmäisen kuvan tuplarunkoisen männyn voisi hyvin kaataakin haittona olemasta. Jättää vaikka eurokannon lintujen pesäpuuksi valmistumaan.
”…Jos ympärillä ei kasva mitään, voi jonkin susipuun jättää..” Kysymys silloin on jo siitä, että susipuuta ei ole aikanaan niitattu kenttään. Jopa myhistyksen ”opetusvideoissa” tästä on selvä linja. Vaihtelevuus taimikkoon saadaan pienemmillä roskapuilla, jotka kehittyvät alla.
Pari näkökulmaa:
Mikä on tämä susipuu? Noin nuorien puiden kehitystä vaikea ennustaa. Itsellä lukuisia esimerkkejä ”susipuista”, joita ei 3 kehitysluokan metsässä enää erota.
Kuinka paljon tällainen ”susipuu” siellä täällä pienentää hehtaarikohtaista tuottoa, jos viimeisessä kasvatusvaiheessa on kuitenkin alle 1000 runkoa/hehtaari? Veikkaukseni ilman laskelmia on, ettei yhtään.
En vain ymmärrä tätä steriiliin puupeltoon pyrkimistä.
PS. mhy:n ohjeet voi aina jättää omaan arvoonsa – petaavat vain itselleen töitä.
Susipuu aukossa, on hyvä vaihtoehto jos muutakaan kilpailua siinä ei ole. Susipuiden jättämisessä voi kasvattaa sahapuuta, jos laatu sen mahdollistaa, tai jättää säätöpuuksi ja tulevaksi säästöryhmäksi.
Etukasvuiset rungot nuoressa männikössä on huomattavasti nopeampi kasvuisia kuin hieman ylitiheänä kasvavat ja osittain aliskasvuna olevat. Joku tutkia on saanut jopa seitsenkertaisen kasvunopeuden lisäyksen verrattuna kasvua tasaisessa- ja hieman alispuuna kasvavassa 02:n runkojen kasvuun.
Edellä olikin jo mainittu huomio pituuseron tasaantuminen 03:n vaiheeseen mennessä, tätä myös oma näkemys myös vahvistaa !