Karijoen lisäverosaran perkasin FB merkinnän mukaan kesällä 2017. Silloin en koskenut mäntyihin.
Tämä on hakattu jo 2009 talvella ja yritettiin kuusen kylvöä, joka tietysti epäonnistui.
Kesällä 2012 paikattiin kylvemällä männylle ja kyllä tästä nyt jottain tuloo.
Nuo yksittäiset kuusenturilaat olisi pitänyt teurastaa viimeistään nyt.
Ilmiselvästi hyvä männyn pohja. Kuusihan näyttää lähinnä sopivan joulukuusimarkkinoille. Eli ei aivan putkeen mennyt yritys.
En pyri tekemään yhden puulajin metsiä. Kyllä noi kuusen turjakkeet monimuotoisuutta lisää. Voivat olla jopa peruja aiemmasta puulajigeenistöstä. Tällä paikalla kasvoi lähinnä kuusikko, olikohan männyt myyty poiminta ja määrämittahakkuilla, en tiedä.
Männyn määrämitta hakkuut on olleet Itä-Suomessakin yleisiä varsinkin metsähallituksen joki- ja puronvarsi metsissä.
Hyvä laatuinen taimikko on kehittymässä jos taimikko on jokseenkin täystiheä ja saa olla rauhassa hirviltä ym.
Kerran olen onnistunut kuusenhankikylvöllä kun kylvin siemenet hangelle viimeisten lumien sekaan, sekin kahden hehtaarin kuvio oli aluksi kylvetty männylle huonoin seurauksin, se hirvin …….
Vahvan näköisiä taimia. Ei kasvuhäiriöitä, joten ravinnetasapaino hyvä.
Oksikkuutta taitaa tulla, mutta etukasvuisethan voi ottaa pois ensi harvennuksessa.
Epäonnistumiset harmittaa aina mutta nythän alue näyttää jo hyvältä. Karua tuoretta kangasta vai kuivahkoa kangasta?
Kyllä,-turilaat pois. Ja männyistä kylvötuppaat hieman väljemmiksi,ettei toispuolisuuta tule.
Kuivahkoa kangasta tuo on. Kuuset kasvaneet tiheään oksia. Joulukuusia tai noin harvassa ovat niin voi ne jättää säästöpuiksikin.
Karijoki on aika mielenkiintoinen kunta metsätalouden kannalta. Pieni pinta-alaltaan, mutta hakkuumäärät kuin isommassakin pitäjässä. Mistä lie johtuu.. Hyvin näkyy puu kasvavan kumminkin
En tiedä tuota sanoa. Sen verran tiedän että metsiä ei pruukata unohtaa ja niitä hoidetaan. Metsäpinta alaa ja isookin mäkeä löytyy, kun ei olla lakeuksilla. Vanhojen merenlahtien takia löytyy reheviä rinne ja luhta sekä huhtamaita jonkin verran.
Katsoin Karijoen hakkuutarvetta tilastosta 2012..17 611ha elikkä kolmasosa Isojoesta Vimpelin tasoa. Sen sijaan taimikonhoitotarve kunnassa oli 43ha tuossa paperissa. Toteutuneet hakkkuumäärät riippuu tietty kunnan puuston ikärakenteesta.
Tämä meidän lisäverometsän alue hakattiin muistitietona edellisen kerran 1914 ekan maailmansodan jälkeisessä lautatarpeessa ja sitä todisti kun katsoin tästä hakattujen kuusten ikäkin oli n 85…90v vuonna 2009. Oli tässä toki mäntyjä otettu poimintahakkuulla aiemminkin viime sodan jäljestä.