Ei tästäkään ikinä A luokan männiköä tule mutta jotain piti tehdä kun 3000+ runkoa ha ja elävän puun osuus alkoi supistua. Ikää 24.
Ei tästäkään ikinä A luokan männiköä tule mutta jotain piti tehdä kun 3000+ runkoa ha ja elävän puun osuus alkoi supistua. Ikää 24.
Metsänhoito
Oliko tämä se verrokkikuva? Mutta miksi tästä ei voisi tulla hyvää tukkipuumetsää? Nuo kuivat oksat kyllä häviää ja näyttäisivät olevan sitä kokoa muutenkin, ettei tukin laatua tiputa. 24v. taimikkohan ei voi vielä olla kovin paksua.
Siistiä jälkeä. Sopisi hyvin verrokkikuvaksikin.
Yllättävän oksaista on ollut, kun tiheys on noinkin suuri ollut. Mutta eiköhän tuo tuosta ala siivoutua ja viimeistään seuraavan harvennuksen jälkeen usko hyvään lopputulokseen palautuu. Jälleen kerran itse olisin pyrkinyt enemmän sekapuustoiseen kasvatukseen, mutta yksi pieni kuvio ei mikään ongelma ole ja emmehän me edes tiedä tuon kuvion historiaa. Toimenpiteet pitä tehdä siitä lähtökohdista, mitkä käsissä on, ajassa ei taaksepäin voi palata. Minusta tätä taustaa vasten lopputulos on hyvä.
Gla tunnustaa ettei mänty mäntyä piiskaa. Vaikka minulle juuri toisin väitti. Kyllä se koivu männyn karsii ja siksi siitä saa hyvärunkoista laatupuustoa koivun poiston jälkeen.
Tuossa kun tuo poistettu olisi nyt koivua olisi rungot siliöitä. Eihän tuossa mitään karsintaa tapahdu ennen, nyt eikä tuon jälkeenkään. Toki aikanaan nuo tapit mätänee mutta aikaa ottaa. Jää vielä kotvaksi erittäin lumituhoaltis metsä.
Millaiset ajourat?
Väännätkö Jees paksusta rautalangasta, mitä yrität sanoa 19:50 kommentillasi?
Koivu kyllä karsii männyistä vain latvat…ja kuivattaa ne lopulta pystyyn. Pitää huolen ,että lahopuuta syntyy.
Sitä vain Gla että lukijoiden kuvissa männikköä arvostelit paksuoksaiseksi vaikka olikin taaja männikkö. Koivua taas minulla haukuit pelkäksi ongelmaksi tulevaisuudessa. Olen kasvattanut pahoista istutusmänniköistä koivun avulla aivan kelpo puutavaraa joten minulla kokemus on myönteinen. Ne vain pitää kasvattaa lähellä mäntyjä että runko hieraantuu noista tapeista.
Ongelma on kasvattaa valopuuta varjossa. Koivu auttaa tiheyden myötä samalla tavalla oksikkuuden vähentämisessä kuin mäntykin. Mutta silloin puhutaan samassa jaksossa kasvavista puista. Jos koivua kasvaa päällä, on ne oltava todella harvassa.
Pidäppä Solmyr silmällä harventamaasi männikköä, siinä tapahtuu kasvun- ja kehittymisen ihme 10-30:n vuoden kuluttua.
Rungot näyttää olevan kuvassa suoria ja suhteellisen hieno-oksaisia, jossa karsiintuminen on jo alkanut.
Eiköhän sinne toisen harvennuksen jälkeen jää ihan riittävästi hyviä yksilöitä päätehakkuuseen kasvatettavaksi. Hieno työnjälki. Yhden vuoden jurnuttaa ja kasvattaa juuria. Sen jälkeen potkaisee lähdölle.
Hyvä mäntymetsä tuosta vielä tulee. Jos olisi minun palsta, kävisin tuolla kuviolla vielä pystykarsinnalla, niin tulisi vieläkin nätimpi. Eivät tuollaiset oksat tosin vaikuta mitään päätehakkuuvaiheessa, suurin osa karisee itsestään.
Hiukan pidemmälle taajana kasvatus olisi vielä laatua parantanut. 5-6vuotta olisi sietänyt. Oikea määrä alkuunlähtöön kuitenkin joten kertymää tuosta nytkin tulee vaikka pikkasen laihaa vielä onkin.
Oikea aika on ollut harventaa. Selvästi on homma hallinnassa. Siistiä työtä, josta ammattimiehen silmä tykkää.
Ei oksat tosiaankaan olisi yhtään vähentynyt, vaikka miten pitkään tuosta eteenpäin olisi kasvattanut. Päinvastoin, meillä oksat jatkaa kasvuaan, eikä ala kutistua. Harvennuksen jälkeen on puilla tilaa lihoa eli kasvattaa ehjää puuta oksapaikkojen päälle ja pudottaa kuivat oksat pois.
Yhtään ei olisi kannattanut tuon kokoisen metsän kanssa enää 3000 r tiheydessä harvennusta siirtää. Mutta ehkä Jesse tässäkin olisi käyttänyt omaa järkeä, kun koetellut kasvatustavat ei kelpaa ja pyörä pitää keksiä uudestaan. Ennenkin olen todennut, että tuolloin pyörästä luultavasti tulisi kulmikas.
Ei se muutamasta vuodesta metsä häälähdä mihinkään. Jos haluaa oksat pois ne pitää vain jaksaa tiheydellä painostaa. Jos ei niin sitten karsitaan ja tehdään mieletön määrä ilmaista työtä. Tuo on juuri yksi syy jonka vuoksi nytkin harvensin aivan kemeran äärirajoille eli aika lähelle maksimitappia lukumääräisesti. Tuollaisen metsän aion kasvattaa mutta olen siihen mennessä kyllä saanut karsiintumisen huomattavasti parempaan malliin. Eikä sitä siinä ensiharvennuksessa noin harvaksi vielä pudoteta. Puolet ehkä pois niukin naukin.
Ratkaisut oksaisuuden suhteen tehdään paljon aikaisemmin kuin ensiharvennuksen ollessa ajankohtainen. Turha tuossa vaiheessa on enää odotella, kun sillä ei mitään ole saavutettavissa.
Tuo on hyvä männikkö, jokaisesta pystyyn jääneestä kasvanee tukkirunko. Harvennus mielestäni juuri oikeaan tiheyteen ja varmaan oikea-aikaisesti. 40 vuotiaassa puustossa sitten 2-harvennus ja tukkiprosentti noin 60. Noin minäkin tekisin, jos aina osaisin ja olisi vastaava tilanne.
” Ei se muutamasta vuodesta metsä häälähdä mihinkään.” Kylläpä vaan häälähtää! Metlan tutkimuksissa peltorauduksella se on kolme vuotta. Männyllä ehkäpä muutamalla pitempi, mutta onhan monet muut seikat sitten painona.
Kuva kertoo paljon oikeita jutskuja.
Timpan kysymykseen ajo-urista, niin näyttää hevonen tai önkijä oottavan työmaata..?
Nelivetotraktorilla ja 10T metsäperävaunulla puut ajetaan. Ajourista yritin tehdä mahdollisimman suorat ja normaalia leveämmät jotta riittäisi sitten myös motolle / ajokoneelle seuravaan harvennukseen. Kuva ehkä hämää mutta kyllä ne keskimäärin sen 4m leveät on. Moto sitten napsikoon lisää leveyttä tarpeen mukaan, parempi tämä kuin kokonaan harventamatta jättäminen.
?
Kuulostaa hyvälle ja näyttää hienolta.
Kylläpä noin.
Laaturunkojen pystykarsintaa itsekin ehdottaisin harkintaan jos aikaa ja innostusta on.
Kyllä siitä ajanmittaan lähes A-luokan männikkö tulee. Kuten tuolla edellä kommentoitiin, niin 10-20 vuodessa tapahtuu kasvullinen ja laadullinen ihme. Rungot suorahkoja ja oksatkin suhteelisen pieniä, ei räkämännikön tyylisiä. Jos joutoaikaa on, niin karsinnalla kyllä saa A- luokkaan nostettua heittämällä.
Tuon etualan kallellaan olevan männyn olisi voinut oikaista pönkäämällä se oksa oksan haaraan 2,5…3m korkeudelta. Tai ainakin minä olisin tehnyt niin.
Jos puu on tuossa vaiheessa aavistuksen verran kallellaan, se nousee kyllä aivan pystysuoraan parissa vuodessa. Jos siihen syntyy lylyn johdosta lenkoutta, se on sallittua ytimestä mitattuna 1 cm / juoksumetriä kohti, eli 49 dm pitkä tukki saa olla lengon pohjasta mitattuna olla 4,9 cm lenko.
Lenkous on pölkyssä ”Tasaisesti jakautunutta käyryyttä” , joka on aivan eri juttu kuin mutka tai täysin eri juttu kuin kierous.