Hiihtoretkellä tuli vastaan tämäntalvinen harvennus. Pääkuvassa etualalla ”portti” 7m leveä, siitä eteenpäin n.10m leveää uraa. Lisäkuvassa urien kolmioristeys n.15m leveä, keskelle jätetty koivu liikenteenjakajaksi. Urienvälistä poimittu koivut pois, muuten käytännössä koskematonta. Runkoluku varmaankin oikea puomilla mittaamalla. Metsäyhtiön maata ulkoilureitin vieressä, hyvä kaikkien katsoa tämmöinen taidonnäyte.
Kuvan perusteella ura on ollut siinä aina tai sitten on tehty todella aikainen ensiharvennus, vihreä latvus ulottuu maahan asti.
Sekin on mahdollista ,että kuvan uraa pitkin on tuotu esim tuhat mottia puita takana olevalta kuviolta kesäaikaan. Kokoojaura on tästä syystä leveämpi ,kuin normaali ajoura. Toisaalta kuvassa voi olla vanha kärrypolku tai tilustie,jota on hyödynnetty puunkorjuussa.
Mielestäni kovinkin normaalin näköinen ”taidonnäyte” kuusikon ylispuupoistosta. Minulla samoin aika vastaava, noh ehkä metrin kapeammat. Mutta nuo risteämät vähintään samankaltaisia. Eikä ollut silti mahduttu reunimmaisia kuusia kolhimatta. Toki silloin oli talven kantavuus koneille heikkoa mutta kyllä tällaiset ”kärrypolut” ovat aivan todellista nykykaluston jälkeä. Kun siihen lisätään vielä että jäämäkuusikossa on lähes puolet jonkunasteisilla kolhuilla puiden kaadosta johtuen on siinä ihmettelemistä että mitä jättää kun yrittää tuollaisesta kasvatusmetsää jollain tapaa tehdä. Pakko jättää myös kolhittuja lahoa levittämään.
Jaa kuva oli julkaistu! Ei tästä ole kuljetettu mitään läpi, seläntakana 30m päässä joki, metsätien pää etuvasemmalla 200m päässä. Ennakkoraivaus tehty huolella, ei mitään aluskasvustoa. Kuvio ei ole kovin iso, tehty samalla kun viereinen n 2ha aukko ja isompi harvennuskuvio lähempänä tietä. Mikä lie ollut visio, olisiko vaan äkkiä haalittu koivukuitua ja saatu kuvio varmasti talousmetsän statukselle kun lähellä ennestään suojelualuetta ja sen laajenemisen vaara aina olemassa.
Eli kysymyksessä on ollut aavistushakkuu.
Hyvin aavistettu. Noilla paanoilla on vaikea kuvitella kovin innokasta suojelupyrkyä. Hyvä siis noin.
Niin siis hakattu vierestä aukko ja isompi harvennus. Onhan tuo sitten selvä että samalla isolla konekalustolla hoidettu pieni kuusikon eh kulma jonkinlaiseen kuntoon jos kyseessä vielä yhtiön maata. Ei firmat omilla mailla ala erikseen konetta pienen kulman takia tuomaan josta saa vajaan rekallisen tavaraa. En olisi ihmetellyt vaikka olisivat hakanneet tuon aukoksi jos viereen 2ha reikää on tullut ja näin saaneet kuviokokoa isommaksi ja yhtenäisen selvän alueen jota jatkossa hoitaa.
Harmi kun tuo muisti tuppaa menemään kuin keväiset jäät joessa,ssamutta olen varma että tämän olen lukenut, oli näin että metsurihakkuussa rttä ihan sma ja 4 metrin ajoura, tarkoitti sitä että ko hakkuumäärällä ei ole merkitystä. tarkoitti suhteutettuna sataan tai khteen vuosistaan…
näyttää aika varhaiselta eh:lta kun on vihreät oksat maahan asti. Toisessa kuvassa tuo jääneiden runkojen eri pituudet ja noin harva puusto vaikuttaisi siltä että onkohan paikalla ollut jollakin tavalla ylispuunpoistoa, yleensä jälki on juuri tuollaista ylispuiden jälkeen!
Tuollainen ura tehdään jos takana on aukko ja siitä ajetaan vielä havut tai kannot tien varteen.
Kuvassa lähtötilanne on voinut olla todellakin ylispuukohde. Uran molemmin puolin on jopa mahdollisesti kasvanut koivurivit varjostamassa kuusikkoa. Ei vielä aukoksi tässä vaiheessa , mutta sitten ,kun nyt tehty kakkosharvennuskuvio tulee päätehakkuuvaiheeseen. Näin päästään epäkäytännöllisistä pikkukuvioista eroon. Harvennuskin kannattaa tehdä voimakkaampana ,että puut mahtuvat kasvamaan päätehakkuuseen asti. Harvennusta ei kannata käydä tekemässä myöhemmin erikseen . Tämä on myös otettava huomioon hakkuujälkiä arvioitaessa. Pienet erilliskuviot on käsiteltävä muiden hakkuiden yhteydessä ja ovat juuri niitä kohteita , joille on järkevää tehdä vain yksi harvennus ja jäädä odottamaan päätehakkuuta.
Etäisyys runkoihin suuri mutta oksiin ei… jos miettii tuohon neljän metrin uran reunapuiden runkoväliä niin oksat koneen ikkunoita vasten ja näkyväisyys nolla. Jokainen arvostelija vois miettiä itsensä koneen ohjaksiin noin 2 metrin korkeuteen tolle uralle ja eikun harventelemaan ja tekemään oikeita runkovalintoja… jos tuntuu liian selvältä kohteelta niin sitten iltavuoroon pimeeseen jossa kaikki työalojen antama valo pysähtyy noihin uranreunapuiden oksiin. no kiitos ja anteeks itse en tuota oo onneksi hakannut mutta vastaavanlaisia useita kyllä ja voin sanoa että verenpaine ollu noissa riskirajoilla. Noh hengissä vielä pitäähän ne kaikki yrittää tehdä niin hyvin kun olosuhteet antaa…
…kempurakoivuilla höystettynä aika herkkua
Uraleveys kai mitataan kuitenkin rungosta eikä oksista? Valitettavasti puissa yleensä on oksia, jos olisi karsiutunut kuvio, tuomio ja syy leveälle uralle olisi voinut olla ” hoidon puutteessa riukuuntunut metsä, ei ollut kasvatuskelpoisia mitä jättää.” Joka tapauksessa tyhmä liike metsäyhtiöltä tehdä omaan metsäänsä tällainen työnäyte ulkoilureitin varteen, saattaa joku muukin metsänomistaja ihmetellä.
Ihmettelemästä ei kukaan kiellä eikä myöskään tekemästä kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä.
Kannattaa myöskin ottaa mitta mukaan urien leveyksiä arvioitaessa eikä luottaa simämääräisiin arvioihin . ..ainakaan vähäisellä kokemuksella. Parin vuoden kuluttua näkymä on ihan passeli , kun kuusikko on ehtinyt piristyä koivikon varjostuksesta.
Kuvassa lähtökohdat ovat ihan hyvät toisin, kun muutama vuosi sitten käsittelemässäni vastaavantyyppisessä tapauksessa. Useamman kymmenen hehtaarin korpipallstalla koivu oli päässyt pahasti niskan päälle ja kuusikko kehittynyt hyvin epätasaisena. Harvennuksen yhteydessä kävi lisäksi ilmi koivujen lahovokaisuus. Lähes kaikki ( yht 1500m3) oli laitettava huonon laadun takia pinoon ja jäljelle jäi pahasti aukkoinen kuusikko. Siinä ja siinä että olisi ollut viisainta laittaa aukoksi koko roska. Kyseisestä työmaasta lähettelin kuviakin varoituksena liialllisten lehtipuiden haittavaikutuksista kuusikon kehitykselle. Kuvan tapauksessa on onneksi riittävästi tervelatvaista materiaalia korjattavaksi siinä vaiheessa ,kun kakkosharvennuskuvio on hakkuukypsä.
Riittääkö mitaksi 1,5m suksisauva? Tarkkuus ei toki sama kuin moton puomissa. Sitä myös mietin, oliko hakkuohje tehdä tällaista vai konekuskin oma päätös. Tietenkin kun ”metsätila” tuhansia hehtaareja voi jonkun kohdan vetää vasemmalla kädellä. Luotto kova ettei oma- eikä mikään muukaan valvonta eksy takimmaiseen nurkkaan.
Tapion suosituksia noudatetaan ,mikäli mahdollista. Koivujakin täytyy jättää kasvamaan vähintään 10%runkoluvusta . Lisäksi kaikkia palstalla kasvaneita puulajeja tulee löytyä alueelta hakkuun jälkeenkin.
Kuvasaa näkyy kokoojaura ja se on voitu sijoittaa luontaiseen aukkoon tai muutoin harvahkoon paikkaan. Näkymä ei siis ole mitään uutta auringon alla.
Yhtiöilläkin oli muutama vuosikymmen sitten ajatus kasvattaa metsää tinkimällä hoitotoimenpiteistä. Se käytäntö on onneksi kaukana takana , mutta vielä näyttää jokunen huonolle hoidolle jäänyt palsta joutuneen ihmeteltäväksi. Nykyisin ihmetellään erinomaisia taimikoita ja nuoria metsiä.
Vai sellaisia ihmetellään isojen yhtiöiden mailla. Kuinka ollakkaan olen ihmetellyt aika moninaisia vuosia kestänyttä uudistusta yhden ison rajanaapurissa. Enpä kauhhiast kehuisi taimetuksen onnistumista. Kuusta liian karuun pohjaan ja vain näennäisesti mäntytaimia muutama ihan mäen lakeen. Taimikko kovin surkeaa vieläkin vaikka vuosia on kulunut. Aukko loistaa komeasti edelleen olemassaolollaan ja uusia tehdään jo saman viereen ja isoja. Aika ankea on ison firman metsä nyt. Sielläkin tärkeintä näytti olevan ravinteiren pois metsästä vienti. Valtavat ovat risukasat.