Taisi aivan hyvin groupin kuitukasaan kelvata. Aukko merkityksetön metsätaloudelle. Hyvä laatu männikössä vaatii ehkä jonkun pienen uhrauksen mutta on aina sen väärti.
Hyvin lisäämässä luonnon monimuotoisuutta kun todennäk. lehtipuu valtaa aikanaan alan.
Poistuma oli varmaan kohtuullinen, 60 m3/ha näin otsanahalla arvioituna. Kuitua tai energiaa, samantekevää, pointti ei ole siinä. Asiallisella hoidolla tuohon olisi päästy nopeammin, kasvu olisi ollut parempaa, eikä laadusta olisi tarvinnut tinkiä.
Eiköhän jonkinlainen metsä tuostakin vielä tule, mutta täysin turhaan siinä rahaa on haaskattu. Monimuotoisuudesta puhuminenkin on tuossa kohtessa turhaa, koska pusikoita on mahdollisuus jättää muutenkin sopiviin paikkoihin. Ei niitä varten epätasaista puustoa ja kitukasvuisia pienaukkoja tarvi tehdä jatkokäsittelyjä haittaamaan.
Tässä pari kuvaa vähän yli 10 ha:n harvennuskuviolta . Seuraava kuva on otettu samalta korjuu-uralta runsas sata metriä eteenpäin.
Vaikuttaa kovasti siltä , että alue on uudistettu siemenpuiden avulla . Puusto on määrältään ja kehityseltään varsin vaihtelevaa.Osalla alueesta puusto on jo optimitiheydessä ilman harvennustakin , osalla taas liiankin tiheää .
Perkaus olisi ollut kova sana tällekin kuviolle runsas kymmenen vuotta sitten . Ainakin tiheimmät puskat olisi pitänyt tuolloin raivata . Näin olisi saatu se ryhmän paras runko järeytymään tasaisesti. Tässä vaiheessa joutuu poistamaan koko ryhmän , kun yksikään rungoista ei ole enää kasvatuskelpoinen . Lähistöllä yksikseen kasvava susipuu on kuitenkin jätettävä kasvamaan , kun parempiakaan ei ole jäljellä.
Pohjoisrinteen rehevämpi ja tiheämpi alue on kokenut kovia , tosin puita jäi riittävästi vielä harvennettavaksikin. Onneksi tuhohyönteisiä ei ollut , kun kuvan rytö syntyi . Tällöin tuhot olisivat voineet olla arvaamattoman suuret.
Tarkennuksena vielä , että tässä tapauksessa tiheyden vaikutus puun laatuun oli kielteinen . Nämä repsallaan olevat rungotkin olivat jo niin lahoja , että niistä ei ollut edes energiapuuksi . Runko mureni kouran tarttuessa siihen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luontoretkeilijöille ja marjastajille estekävelykohde.Onneksi ei omaa metsääni.
Taisi aivan hyvin groupin kuitukasaan kelvata. Aukko merkityksetön metsätaloudelle. Hyvä laatu männikössä vaatii ehkä jonkun pienen uhrauksen mutta on aina sen väärti.
Hyvin lisäämässä luonnon monimuotoisuutta kun todennäk. lehtipuu valtaa aikanaan alan.
Poistuma oli varmaan kohtuullinen, 60 m3/ha näin otsanahalla arvioituna. Kuitua tai energiaa, samantekevää, pointti ei ole siinä. Asiallisella hoidolla tuohon olisi päästy nopeammin, kasvu olisi ollut parempaa, eikä laadusta olisi tarvinnut tinkiä.
Eiköhän jonkinlainen metsä tuostakin vielä tule, mutta täysin turhaan siinä rahaa on haaskattu. Monimuotoisuudesta puhuminenkin on tuossa kohtessa turhaa, koska pusikoita on mahdollisuus jättää muutenkin sopiviin paikkoihin. Ei niitä varten epätasaista puustoa ja kitukasvuisia pienaukkoja tarvi tehdä jatkokäsittelyjä haittaamaan.
Näinhän siinä käy.
Metsänhoidolla saa kaksinkertaisen tuloksen, maksaahan se mutta kulut verotukseen vaan.
Luontokin siis hoitaa.
Tässä pari kuvaa vähän yli 10 ha:n harvennuskuviolta . Seuraava kuva on otettu samalta korjuu-uralta runsas sata metriä eteenpäin.
Vaikuttaa kovasti siltä , että alue on uudistettu siemenpuiden avulla . Puusto on määrältään ja kehityseltään varsin vaihtelevaa.Osalla alueesta puusto on jo optimitiheydessä ilman harvennustakin , osalla taas liiankin tiheää .
Perkaus olisi ollut kova sana tällekin kuviolle runsas kymmenen vuotta sitten . Ainakin tiheimmät puskat olisi pitänyt tuolloin raivata . Näin olisi saatu se ryhmän paras runko järeytymään tasaisesti. Tässä vaiheessa joutuu poistamaan koko ryhmän , kun yksikään rungoista ei ole enää kasvatuskelpoinen . Lähistöllä yksikseen kasvava susipuu on kuitenkin jätettävä kasvamaan , kun parempiakaan ei ole jäljellä.
Pohjoisrinteen rehevämpi ja tiheämpi alue on kokenut kovia , tosin puita jäi riittävästi vielä harvennettavaksikin. Onneksi tuhohyönteisiä ei ollut , kun kuvan rytö syntyi . Tällöin tuhot olisivat voineet olla arvaamattoman suuret.
Tuo on surkean näköistä. Olisi kait tuonne voinut edes kerran 5 vuodessa mennä katsomaan,että mitä siellä tapahtuu…
Tarkennuksena vielä , että tässä tapauksessa tiheyden vaikutus puun laatuun oli kielteinen . Nämä repsallaan olevat rungotkin olivat jo niin lahoja , että niistä ei ollut edes energiapuuksi . Runko mureni kouran tarttuessa siihen.