Kuvassa on esimerkki siitä mitä tapahtuu , kun kasvatustiheys on liian suuri maan tuottokykyyn
nähden .
Toinen esimerkkikuva lukijoiden kuvista vastaavasta tilanteesta vuodelta 2013 löytyy googlettamalla
otsikko : Luonto ”hoitamassa” nuorta metsää
Siinä on oiva kuvaesimerkki siitä , miten 4 000 kappaleen hehtaaritiheyteen unohtuneelle koivuvoittoiselle nuorelle metsälle voi käydä .
Korjuun kannalta hiukan yli tuhannen rungon hehtaaritiheys olisi riittävä . Mm profesori Kärkkäinen on päätynyt tuohon lukuun Metsälehdessä numero 3 tänä vuonna . Ylimääräiset rungot ja räipät hän kehottaa poistamaan palstalta riittävän varhaisessa vaiheessa työmäärän minimoimiseksi ja tuoton parantamiseksi .
Harvennusten korjuuvauriot vähenevät selvästi , kun poistettavia puita on vähemmän . Korjuun tuottavuuskin paranee , kun harvemmassa kasvaneet rungot ovat järeämpiä .
Harventaahan se, vaikka ei varsinaisesti olisi tarvettakaan.
Hoitamattomassa metsässä käy useinkin lumituhoja, mutta tuo metsä näyttää lähinnä ns. jätepuustolta, jossa on kaikki tukille yltävät viety.
räme metsää. ja aukean laidassa. Otollinen tykylle ja tuuli perään niin siinä käy. Meillä päin soitten reunat samalaista täynnä, vain vahvat pärjää.
Jäte metsää nimenomaan.
Suorittavan kuvat kertoo paljon nyky hetken metsänhoidon tasosta.
Tähän johtaa kova kokonais verotus ja työn kalleus.Hoito rästejä on valtava määrä.
Jätettä teillä saattaa olla housuissanne mutta tuo metsä niiltä osin laatumäntyä jotka ovat selvinneet.
1000 r/ha on hyvä tiheys, 1 koneellinen harvennus riittää.
Tämä löytyy Vuokilan teoksista.
Eikös männyt voi kahdeksaan metriin asti kasvattaa tiheydessä 5000kpl/ha? Tule hento-oksaista tavaraa ja sen jälkeen tehdään harvennus.
Mitäs hyötyä hennoista oksista on , jos runko on kuvan asennossa ja poikki ?
Tuolla tuholla ei ole mitään merkitystä metsän myöhemmälle tuotolle.
Tämä talvi on opettanut monille , mitä tapahtuu liian tiheille puustoille tai hiljattain harvennetuille ylitiheydestä kärsineille metsiköille . Runsas tuulen höystämä räntäsade teki rumaa jälkeä eripuolilla Suomea .
Ei ainakaan näillä kulmilla. Luonnotuhoille kuuluu olla vakuutus ja sillä haetaan jos haettavaa. Ei kuvan kaltaisista marginaaleista.
Siivosin tällä samalla työmaalla viime syksynä metsätraktorikuorman harvennuksen jälkeen tulleita tuulituhopuita . Keräsin vain ne , jotka näkyivät tielle . Ainakin toinen mokoma jäi näkymättömiin . Onneksi työmaa oli kesken siinä tilanteessa , kun vähän ”hönkäisi” . Osa kaatuneista puista saatiin tämän takia talteen .
Kuvan alue on isomman työkohteen talviharvennusosiota .
Tällä tilalla on tehty aikoinaan strateginen päätös olla raivaamatta taimikoita ja kasvattaa puut tiheässä niin kauan , että puuta kertyy riittävän runsaasti harvennusta ajatellen .
Luonnonpoistuma on ollut melkoinen , samoin ennakkoraivausurakka ennen hakkuuta . Siitä oli kuvaesimerkkikin viime syksynä .
Tuosta vakuuttamisesta sen verran , että paras vakuutus on , kun hoitaa metsänsä ajallaan . Mikään vakuutus ei korvaa täysin niitä vahinkoja , joita luonnontuhojen aiheuttamina metsissä syntyy .
Tämäkin otsikko/kuva kannatta googlata :
”Tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”
Vakuutuksesta saa toki korvausta, jos sattuu tuhoja, mutta sieltä saa käytännössä vain osan sinne maksamistaan rahoista takaisin.
Vakuutusmaksut ovat oiva tapa hävittää metsän tuotto lopullisesti.
Vakuuttaako suuret metsäpinta-alat omistavat, yhtiöt, kunnat, valtio jne? EIVÄT vakuuta.