Puolen hehtaarin alalta istutetuista taimista oli 6 kpl täysin terveitä, loput kuvan etualalla olevan näköisiä tai tapettu kokonaan. Luontaisesti syntyneet, joita taustalla, olivat suurelta osin ihan kelvollisia.
Puolen hehtaarin alalta istutetuista taimista oli 6 kpl täysin terveitä, loput kuvan etualalla olevan näköisiä tai tapettu kokonaan. Luontaisesti syntyneet, joita taustalla, olivat suurelta osin ihan kelvollisia.
Istutus täysin turhaa ajan ja rahan haaskaamista tuollaisella maalla.
Näyttävät jotenkin hirvien syömiltä.
Tuollainen maapohja, puolen hehtaarin alue ja vieressä vanhempaa metsää… Ainakaan taloudellisesti tarkasteltuna istutit turhaan.
Perinteinen malli on, että istutetaan taimet ja sitten taimikon hoidossa kaadetaan luontaisesti tulleet pois. Taloudellisesti ajateltuna toimintamalli pitäisi muuttaa siksi, että annetaan luonnon hoitaa ensin omansa ja täydennetään tarvittaessa ihmisen toimesta.
Tuo jälkikäteen täydentäminen on työläs toimenpide,nykyihminen eijuurikaan kykene sitä tekemään
Uponneista kustannuksista (istutus) ei pidä välittää arvioitaessa hankkeen jatkoa (taimikon perustaminen) yksittäisessä, käynnissä olevassa tapauksessa. Laajemmin ottaen mahdollisista virheistä toki kannattaa yrittää oppia.
Laajasti ottaen yleensä viljely (tapauksesta riippuen istutus tai kylvö) tuottaa paremman onnistumisvarmuuden luontaiseen uudistamiseen nähden.
Kokonaiskustannukset taimikonperustamisessa saadaan maksimoitua seuraavalla toimenpidekaavalla: jätetään yli-ikäisiä, ”mahoja” siemenpuita pystyyn ja tehdään sopiva maanmuokkaus. Odotellaan pari-kolme vuotta, josko taimia ilmaantuisi. Kun niitä ei tulekaan, säästetään edelleen, ja kevyesti sammaloituneisiin ja heinittyneisiin muokkauskohtiin kylvetään siementä. Odotellaan taas ja pidetään siemenpuut pystyssä, jos niistä vielä täydennystä tulisi. Aikanaan istutetaan täydennystaimia ja viimeinkin on uuden metsän tarpeet koossa ja siemepuut korjataan pois, aiheuttaen epätasaiseen taimikkoon lisää aukkoisuutta.
Totta on, että monessakin tapauksessa viljely on turhaa: luontaisella taimiaineksellakin hyvä metsä nousee. Ongelmakohteiden metsittäminen kuitenkin syö nopeasti ne säästöt, mitkä luontaiseen uudistamiseen nojaamisen on ajateltu antavan.
Allekirjoittanut ei omilla maillaan puhtaasti näin toimi, vaan yleensä pyrkii luontaiseen uudistamiseen, tapauskohtaisesti joko siemenpuu-, kaistalehakkuun tai olemassa olevan alikasvoksen myötä. Jos hommaa hoidattaisi palkkatyönä, ei tässä olisi järkeä. Mutta nyt kun metsäsuunnittelu, leimikoiden teko, hakkuiden valvonta, raivaukset jne. tekee itse, ja eri työmuodot tilanteen mukaan samalla palstalla ja saman päivän aikana, niin työkustannukset pysyy hallinnassa (sikäli kun niitä tarkkaan laskisi).
Lähes yhtenäistä aukkoa kaikkiaan 12ha, OMT… CT ja siltä väliltä. Männyn istutus epäonnistui, koska hirvet ovat tuhonneet käytännössä kaikki istutetut männyn taimet. Luontaiset taimet onneksi eivät maistu yhtä makealta ja niitä on syntynyt vaikka siemenpuita ei olekaan kuin reunametsänä.
Männyn uudistuksessa istutus täällä alueella on järjetön vaihtoehto, hirvien vuoksi. Olen siirtynyt kylvöön, tulos on varmempi, parempi ja edullisempi kuin siemenpuilla.
Eikös suorittava porras todennut jo vuosia sitten, ettei hirvistä ole mäntytaimikoilla haittaa, kunhan muistaa poistaa lehtipuun taimet kokonaan. Olisikohan hänellä jo aika muuttaa käsitystä tältäkin osin.