Ei noita koivuja sitäpaitsi tästä kuvakulmasta katsottuna tuolla ihan haitaksi asti ole, riippuu vähän mitä haluaa. Tageissa sulla on ”sekametsä”. Sellainen koivuylispuu -juttu tuosta taitaa olla tulossa, jos et koivurankoja listi.
Minulle on muodostunut käsitys, että koivusekoitus pitää kuusikon kunnossa.
Kuusen neulasissa on hirveesti typpeä yli 1,2%, maa siis periaatteessa tulee happamaksi ainaskin pinnaltaan kun neulassatoa tulee….No en tiedä voisiko asiaa mitata ts onko edm päätelmä mittausten todettua totta.
Perustelen koivusekoituksen edullisen vaikutuksen siihen että koivun lehdet sisältävät kalkkia ts olisi seos olis alkaalista ja kalsium ja alkaalit taas ehkäisevät maan happamuuden nousua, joka taas voisi altistaa puhtaiden kuusikoiden lahotaipumista. En muista keneltä vanhalta ukolta olen teoriana asiaa kuullut mutta koska koivu sopii kuusikoiden sekaan hyvin, sinne tänne niitä pitää jättää.
Yhden puulajin metsät ovat hiukan tylsiä ja enemmän vaurioherkempiä joka suhteessa.
Vastauksena Nikolle: savotta jatkuu sinne ”kuusten sekaan”, koivun latvoja näkyy kuvassakin. Runkoluku on keskimäärin 2000:n kieppeillä, mutta koivujen ympärille oli tavoitteena jättää reilummin tilaa, kun piiskaisivat läheisten kuusten latvat kuitenkin pilalle. Edestä on koivuja kaadettu reilummin, kun siinä niitä oli liikaa. Koivuja on runkoluvusta ehkä 20 % ja ne on suhteellisen hyvälaatuisia. Mahdollinen pieni lenkous enimmäkseen häviää puun kasvaessa.
Taimikonharvennusvaiheessa puuston pituus oli viiden metrin kieppeillä, joten edellytykset tulevaan tyvitykin laatuun saattoi pitkälti arvioida, eikä huonolaatuisia puita juuri tarvinnut pystyyn jättää.
Tämä on palsta, jossa sahasin taimikon perkausvaiheessa laikun parasta koivua ympäröiviä ylimääräisiä koivuja puolitoistametriseen kantoon hirvituhojen ehkäisemiseksi. Kuusten ympärykset raivasin normaalisti. Tämä näkyy kuvassa niin, että koivujen alaoksat ovat ohuita ja kuivuneet, mutta kuusten oksat ovat tyveltä asti elinvoimaisia. Koivujen ylempi oksisto toivon mukaan kuivuu kuusikon aiheuttaman varjostuksen myötä tulevina vuosina ja harvalukuiset oksat on helppo pudottaa myöhemmin laatutyven tuottamista silmällä pitäen.
Metsikkö on poikkeuksellisen tasarakenteinen kuusi-koivu-sekametsäksi. Pientä etukasvuisuutta koivuilla tietysti on, mutta näyttäisi siltä, että varsinaisesti ylispuiksi ne eivät ole pääsemässä. Kuva on kesältä 2012 ja kun kävin palstalla viime kesänä, niin näytti siltä, että kuta kuinkin tasatahtia puut kasvavat. Kuvassa näkyy yhden näreen latva selvästi, ja kasvu on lähempänä metriä.
Ja Hiihtoniilolle: itsekin olen siinä käsityksessä, että puhtailla kuusikoilla on taipumus happamoittaa maata, mikä haittaa ravinteiden kiertoa pitkään jatkuessaan. Lisäksi koivusekoitus lienee riistan kannalta hyvä asia, elävöittää maisemaa ja korkealaatuisin koivutukki tulee kuusikon seasta: hinta jopa yli sata euroa kuutiolta. Edelleen sekapuusto mahdollistaa tehdä myöhemmissä hakkuissa valintoja puutavaralajien hintasuhteiden kehityksen mukaan ja hillitsee viime aikoina yleistyneitä luonnontuhoja.
Enkä täysin ymmärrä kuusenviljelijöiden väitteitä siitä, että koivun jättäminen kuusikon sekaan on pahanlaatuinen virhe. Koivu muka tärvelee ympärillään olevat neljä istutuskuusta ja tästä tulee sitten tappiota. Virhe on jättää puita liian tiheään ja/tai etukasvuisia, laadultaan kelvottomia koivuja kuusikon sekaan. Ja jos se koivu nyt määrääkin pari kuusta ympärillään hakattaviksi ensiharvennuksella kuiduksi, niin mitä sitten? Harvemmin puhtaallakaan viljelykuusikolla jokainen ensiharvennuksessa hakattava puu on tukkikokoa, joten osa kuusista on joka tapauksessa hakattava kuitupuina. Kun pystyyn jäävästä koivusta kehittyy laadultaan ja hinnaltaan erinomainen runko, on nettotulos omistajalle puhdasta kuusikkoa kovempi.
Joskus se onnistuu kuusen luontainen uudistuskin. Joskus luullu sahaavansa istutuskuusikkoa kun sitten isäntä on tullu paikalle ja sanonu:”kyllä luonto hoitaa, höhöhöö. ”
Samaa mieltä. Valitettavan usein sekapuuston ja hoitamattomuuden tai huonon hoidon välille vedetään yhtäsuuruusmerkit, vaikka kyse ongelmissa on vain vääristä valinnoista raivausvaiheessa. Haittaa koivun lailla kuusikin kuuselle aiheuttaa, jos taimikko liian tiheäksi jätetään.
Koivikkoa (hiesu) syntyy peltoheittojen miksei aukkojen istutuskuusikoihin helposti vanhojen sarka/vesihuoltoojien reunoihin paljolti kokemukseni mukaan. Ne kyllä haittaavat siinä’ kuusten kasvua, mutta koska niillä on happamuutta estävä ja lannoittava vaikutus maaperään kannattaa ne ainasa siinä pitää. Sitten vaan muitten moolien joukossa ottaa moton perkaan ne koivut isona pois mieluiten syksyllä tai myöhäiskeväällä maan ollessa jäässä mutta kuusen latvat sulia.- Itse en lähtisi isoja koivuja metsurityönä kaatamaan motolla se käy paljon enemmän kuusikkoa säästäen. Itse kannattaa tehdä ensiharvennuksia jos jaksaaa kuntoilla….
Hyvältä näyttää ! Kuvassa on jätetty koivuille rittävästi tilaa ja mitä todennäköisemmin jätetty kasvamaan vain parhaat yksilöt ,
joilla on edellytykset kehittyä laadukkaaksi tukiksi .
Kuten Gla kommentissaan kertoo , hoidettu sekametsä on ok , mutta hoitamattomuus rasittaa kyseisen kasvatustavan mainetta . Harva edelleenkään muistaa , että koivu taimikon sekapuuna vaatii alentamaan kasvatustiheyttä . Liian usein koivua jätetään tarpeettomasti kasvamaan tilanteessa , jossa taimkon tiheys on jo valmiiksi liian suuri. Murhetta lisää sekin , että ei kiinnitetä huomiota raivauksessa jätettävän puuaineksen laatuun . Vain teknisesti hyvälaatuisia puita kannattaaa suosia . Huonoja runkoja en jättäisi edes varalle.
Minusta tuo on hyvä, ellei sitten erinomainen!
Olet tuosta edestä kaatanut koivuja, jatkuuko savotta tuonne kuusteen sekaan?
Ei noita koivuja sitäpaitsi tästä kuvakulmasta katsottuna tuolla ihan haitaksi asti ole, riippuu vähän mitä haluaa. Tageissa sulla on ”sekametsä”. Sellainen koivuylispuu -juttu tuosta taitaa olla tulossa, jos et koivurankoja listi.
Minulle on muodostunut käsitys, että koivusekoitus pitää kuusikon kunnossa.
Kuusen neulasissa on hirveesti typpeä yli 1,2%, maa siis periaatteessa tulee happamaksi ainaskin pinnaltaan kun neulassatoa tulee….No en tiedä voisiko asiaa mitata ts onko edm päätelmä mittausten todettua totta.
Perustelen koivusekoituksen edullisen vaikutuksen siihen että koivun lehdet sisältävät kalkkia ts olisi seos olis alkaalista ja kalsium ja alkaalit taas ehkäisevät maan happamuuden nousua, joka taas voisi altistaa puhtaiden kuusikoiden lahotaipumista. En muista keneltä vanhalta ukolta olen teoriana asiaa kuullut mutta koska koivu sopii kuusikoiden sekaan hyvin, sinne tänne niitä pitää jättää.
Yhden puulajin metsät ovat hiukan tylsiä ja enemmän vaurioherkempiä joka suhteessa.
Vastauksena Nikolle: savotta jatkuu sinne ”kuusten sekaan”, koivun latvoja näkyy kuvassakin. Runkoluku on keskimäärin 2000:n kieppeillä, mutta koivujen ympärille oli tavoitteena jättää reilummin tilaa, kun piiskaisivat läheisten kuusten latvat kuitenkin pilalle. Edestä on koivuja kaadettu reilummin, kun siinä niitä oli liikaa. Koivuja on runkoluvusta ehkä 20 % ja ne on suhteellisen hyvälaatuisia. Mahdollinen pieni lenkous enimmäkseen häviää puun kasvaessa.
Taimikonharvennusvaiheessa puuston pituus oli viiden metrin kieppeillä, joten edellytykset tulevaan tyvitykin laatuun saattoi pitkälti arvioida, eikä huonolaatuisia puita juuri tarvinnut pystyyn jättää.
Tämä on palsta, jossa sahasin taimikon perkausvaiheessa laikun parasta koivua ympäröiviä ylimääräisiä koivuja puolitoistametriseen kantoon hirvituhojen ehkäisemiseksi. Kuusten ympärykset raivasin normaalisti. Tämä näkyy kuvassa niin, että koivujen alaoksat ovat ohuita ja kuivuneet, mutta kuusten oksat ovat tyveltä asti elinvoimaisia. Koivujen ylempi oksisto toivon mukaan kuivuu kuusikon aiheuttaman varjostuksen myötä tulevina vuosina ja harvalukuiset oksat on helppo pudottaa myöhemmin laatutyven tuottamista silmällä pitäen.
Metsikkö on poikkeuksellisen tasarakenteinen kuusi-koivu-sekametsäksi. Pientä etukasvuisuutta koivuilla tietysti on, mutta näyttäisi siltä, että varsinaisesti ylispuiksi ne eivät ole pääsemässä. Kuva on kesältä 2012 ja kun kävin palstalla viime kesänä, niin näytti siltä, että kuta kuinkin tasatahtia puut kasvavat. Kuvassa näkyy yhden näreen latva selvästi, ja kasvu on lähempänä metriä.
Ja Hiihtoniilolle: itsekin olen siinä käsityksessä, että puhtailla kuusikoilla on taipumus happamoittaa maata, mikä haittaa ravinteiden kiertoa pitkään jatkuessaan. Lisäksi koivusekoitus lienee riistan kannalta hyvä asia, elävöittää maisemaa ja korkealaatuisin koivutukki tulee kuusikon seasta: hinta jopa yli sata euroa kuutiolta. Edelleen sekapuusto mahdollistaa tehdä myöhemmissä hakkuissa valintoja puutavaralajien hintasuhteiden kehityksen mukaan ja hillitsee viime aikoina yleistyneitä luonnontuhoja.
Enkä täysin ymmärrä kuusenviljelijöiden väitteitä siitä, että koivun jättäminen kuusikon sekaan on pahanlaatuinen virhe. Koivu muka tärvelee ympärillään olevat neljä istutuskuusta ja tästä tulee sitten tappiota. Virhe on jättää puita liian tiheään ja/tai etukasvuisia, laadultaan kelvottomia koivuja kuusikon sekaan. Ja jos se koivu nyt määrääkin pari kuusta ympärillään hakattaviksi ensiharvennuksella kuiduksi, niin mitä sitten? Harvemmin puhtaallakaan viljelykuusikolla jokainen ensiharvennuksessa hakattava puu on tukkikokoa, joten osa kuusista on joka tapauksessa hakattava kuitupuina. Kun pystyyn jäävästä koivusta kehittyy laadultaan ja hinnaltaan erinomainen runko, on nettotulos omistajalle puhdasta kuusikkoa kovempi.
Asiallisia ja paikkansapitäviä kommentteja. Koivua pystyy hyvin kasvattamaan kuusikossa, se vain vaatii vähän enemmän työtä.
Joskus se onnistuu kuusen luontainen uudistuskin. Joskus luullu sahaavansa istutuskuusikkoa kun sitten isäntä on tullu paikalle ja sanonu:”kyllä luonto hoitaa, höhöhöö. ”
Burlilta erittäin järkevää ja kovan kokemuspohjan tuomaa metsänkasvatuksen ymmärrystä. Hienoa!
Samaa mieltä. Valitettavan usein sekapuuston ja hoitamattomuuden tai huonon hoidon välille vedetään yhtäsuuruusmerkit, vaikka kyse ongelmissa on vain vääristä valinnoista raivausvaiheessa. Haittaa koivun lailla kuusikin kuuselle aiheuttaa, jos taimikko liian tiheäksi jätetään.
Koivikkoa (hiesu) syntyy peltoheittojen miksei aukkojen istutuskuusikoihin helposti vanhojen sarka/vesihuoltoojien reunoihin paljolti kokemukseni mukaan. Ne kyllä haittaavat siinä’ kuusten kasvua, mutta koska niillä on happamuutta estävä ja lannoittava vaikutus maaperään kannattaa ne ainasa siinä pitää. Sitten vaan muitten moolien joukossa ottaa moton perkaan ne koivut isona pois mieluiten syksyllä tai myöhäiskeväällä maan ollessa jäässä mutta kuusen latvat sulia.- Itse en lähtisi isoja koivuja metsurityönä kaatamaan motolla se käy paljon enemmän kuusikkoa säästäen. Itse kannattaa tehdä ensiharvennuksia jos jaksaaa kuntoilla….
Hyvältä näyttää ! Kuvassa on jätetty koivuille rittävästi tilaa ja mitä todennäköisemmin jätetty kasvamaan vain parhaat yksilöt ,
joilla on edellytykset kehittyä laadukkaaksi tukiksi .
Kuten Gla kommentissaan kertoo , hoidettu sekametsä on ok , mutta hoitamattomuus rasittaa kyseisen kasvatustavan mainetta . Harva edelleenkään muistaa , että koivu taimikon sekapuuna vaatii alentamaan kasvatustiheyttä . Liian usein koivua jätetään tarpeettomasti kasvamaan tilanteessa , jossa taimkon tiheys on jo valmiiksi liian suuri. Murhetta lisää sekin , että ei kiinnitetä huomiota raivauksessa jätettävän puuaineksen laatuun . Vain teknisesti hyvälaatuisia puita kannattaaa suosia . Huonoja runkoja en jättäisi edes varalle.
Oikein hyvä metsikkö. 10 pistettä. Lehtipuuta sopivasti.