Siitä on Visa karvan yli 10 vuotta. Siemenpuut olivat pikkutukin kokoisia ja hakattaessa olivat pääosin jo pieniä tukkirunkoja. Kuten huomaat, taimet ovat hyvin samankokoisia. Oikeassa reunassa pilkottava harjukohta on päässyt vähän parempaan vauhtiin.
Tämä on esimerkki Lapin kuivasta kankaasta, jossa kasvut ovat rajallisia ja siksi niihin ei kannata tehdä suuria investointeja. Kun lunta on talvisin runsaasti, niin taimikon kasvu yl. kiihtyy, kun se pääsee lumirajan yläpuolelle. Tästä tulee kuitenkin uusi puusto erittäin edullisesti. Taimikon jatkohoitokin on todella helppo ja edullinen. Tuki kattaa kaikki kulut.
Kun tämä kuvan laitto näin onnistui, niin laitan jossakin vaiheessa jonkinlaisen kuvasarjan kesän Lapin kierrokselta, jos lehti ne julkaisee.
Harjukohdan paremmasta kasvusta näemme, kuinka taimen kasvu-olosuhteet vaikuttavat kasvuun. Jos alue olisi äestetty, siinä olisi koko alalla tuollaista! Ja pienellä lisä-investoinnilla. No, kun kitukasvuisia pinta-aloja on haalittu hallitsematon määrä, se johtaa suurpiirteisyyteen…
Eipä ole meikäläisellä hehtaariakaan metsää pohjoisessa, enkä muutenkaan niitä oloja siellä tunne. Jos täällä Päijät-Hämeessä taimikko olisi tuommoista kuin kuvassa toistakymmentä vuotta siemenpuuhakkuusta, olisin ollut aikaa sitten jo entinen metsätalousyrittäjä.
Tuossa harjanteella voi olla soraisampi maa tai varjostus ollut eri tai joku mikä lie. Muokkauksesta näillä on kahtalaista kokemusta. Jos maa on hienoa hiekkaa, hietaa, sellaista jauhoa, niin rouste iskee heti paljastetussa maassa pieneen itäneeseen taimeen. Voi olla joskus parempi tulos kun ei muokkaa.
Tallaisilla kankailla on usein myös valmiiksi pientä taimiainesta, metsän tiheydestä riippuen. Se vain odottaa valoa. Jos taimea on nähtävissä niin se osoittaa taimettumiskyvyn.
Valon puuteessa piileskellyt taimi-aines monesti mutkaista ja hattaramaista.
Kun uudistus ajoitetaan hyvään käpyvuoteen muokkauksineen, taimikosta tulee männylle sopivasti riittävän tasamittaista ja kattavaa.
Tässä on nyt samanlaista maastoa n. 35 ha. Runsas puolet siitä uudistettiin jo vähän aiemmin. Aiemmassa kohde äestettiin ja reunametsän lähellä reunametsä siemensi ja keskiosat kylvin käsin. Mitään eroa ei ole havaittavissa tässä isomassa taimikossa kylvön ja reunametsän siemennyksen välillä, toki hyvästä siemenvuodesta johtuen. Tällaisen kohteen taimikon ensihoito on tosi helppoa ja mukavaa hommaa. Oli tyttärenpojillekin oikein sopivaa puuhaa kalareissun ohessa.
Vieressä on Metsähallituksella siemenpuualue ja samaan johtopäätökseen olivat tulleet kuin minäkin, eivät ole äestäneet aluetta.
Eihän tämä ilman mitään toimenpiteitä tietenkään aina näin mene ja ylivertaisesti valtaosan omistanikin olen aina muokannut. Tämä nyt oli vain eräs esimerkki täysin luontaisesta uudistumisesta. Pinta-alaveron aikana kun aukkoja runsaasti tehtiin jo verotussyistä keinollinen aina kannatti tehdä.
Näin karussa maassa kasvatusajat ovat pitkiä ja jos saan uuden metsän kuluitta, sillä on taloudellistakin merkitystä ja kun oma aikakin on rajallista.
Vaikka mehtäukon mielestä minun pitäisi ”anteeksipyydellä”, voin kertoa, että en todellakaan tunne huonoa omaatuntoa, vaikka metsissäni olisi runsaasti tekemätöntä (ennen muuta raivuuta) Olen harrastuksena tehnyt yhden normaalin työuran verran metsässä kaikkea mahdollista, motoa lukuun ottamatta.
Eipä tarvitse.
”Onko kanttia” tarkoitti myös samalla, löytyykö esitettyyn aikaan kasvaneelle puulle kanttia yrittää sahata sitä sahoilla?! Epäilen rankasti.
Jostain syystä en ota Metsähallituksen toiminnasta mallia omaan.
Keski Lapissakin aurausalueet kasvavat 6..7 m3/v keskimäärin ja taimikoiden vuosikasvut 50 cm.
Todella surkea taimikko. Tuo kumpare on vähän korkeammalla ja maapohja vähän lämpimämpi ja siksi parempi kasvu. Muualla maapohja liian kylmä ja taimien vuosikasvu 5 cm. Auraus tai vastaava muokkaus siirtää kasvuolosuhteita 500 km etelän suuntaan ja istutustaimet, niin 30 vuoden kuluttua ensiharvennus. Lämpösumma ei selitä mitään. Katso kuva 200 m meren pinnan yläpuolella Susivaaralla.
Niinpä. Kyllä pitkä-aikaisen tutkimustiedon ja hyvien käytänteiden ripeä soveltaminen uudistaessakin on tae tuottavaan ja kestävään puuntuotantoon. Tuossakin typerehtiminen mukamas suurilla uudistuskuluilla… hohhoijjaa. En kehuisi saavutuksilla.
Tuo ensimmäinen ylikasvun riivaama kuva onkin n. 280 metristä ja toinen kuva 260 metristä. Katsoin tuon 280 m väärin 200 metriksi Paikkatietoikkunasta.
Otin esimerkiksi tämän siksi, että kyllä kasvua löytyy pohjoisestakin, vaikka huonolaatuista, ei siinä matala lämpösumma näytä olevan esteenä.
Kemijoki varressa tehtyä.. 500 eur/ha taitaa olla äestys ja kylvö. Ollut hyvä VT-pohjilla, missä taimettumista hieman haittaavaa kunttaisuutta. 6 vuoden kohdalla varhaisperkaus In miehen korkuista taimista.
Yksi pieni ala, yksittäinen kuvio, jäi muokkaamatta. Ei siemenpuita, siinä suurelta osin täystiheä taimisto, kasvanut noin puolet äestysalaan verraten pituutta. Laitoin laatikon täydennystaimia putkella tuonne.
Ja yksi siemenpuusto melko tiheällä lähinnä kuitupuuta sisältävällä asennolla on turpoamassa, alle ei ole noussut kuin joku lehtipuu. Suunnitelma B: tukkipuiksi kasvatus, korjuu ja äestys + kylvö.
Resurssien ja riskien hallintaa ja mukavaa puuhastelua. Mistään mittavasta sijoitustoimesta ei ole näissä hehtaarin tai parin uudistuksissa kysymys, siihen on parempiakin kohteita. Jos olisi 10 ha aukko ct pohjalla, yrittäisin myös saada taimikon ilman kustannuksia. 500 euron kertoo 10:llä ja alkaa miettiä tämänhetkisiä velkapapereilla saatavaa, melko vähäriskistä 10% tuottoa, helposti pihistää 2% tuottavasta aurauksesta.
Mitä olisi tapahtunut jos se olisi traktorin kivikoukulla äestänyt ja sitten kylvännyt. Ei isoista rahoista olisi kyse ja uskon että oltaisiin oltu 10 v kuluessa aika pitemmäadä kasvussa kuin nyt.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Minä vuonna alue hakattiin siemenpuuasentoon?
Kovin on erilaista täällä, jossa heinikko rehottaa. Toisaalta eroa on kasvussakin.
Siitä on Visa karvan yli 10 vuotta. Siemenpuut olivat pikkutukin kokoisia ja hakattaessa olivat pääosin jo pieniä tukkirunkoja. Kuten huomaat, taimet ovat hyvin samankokoisia. Oikeassa reunassa pilkottava harjukohta on päässyt vähän parempaan vauhtiin.
Tämä on esimerkki Lapin kuivasta kankaasta, jossa kasvut ovat rajallisia ja siksi niihin ei kannata tehdä suuria investointeja. Kun lunta on talvisin runsaasti, niin taimikon kasvu yl. kiihtyy, kun se pääsee lumirajan yläpuolelle. Tästä tulee kuitenkin uusi puusto erittäin edullisesti. Taimikon jatkohoitokin on todella helppo ja edullinen. Tuki kattaa kaikki kulut.
Kun tämä kuvan laitto näin onnistui, niin laitan jossakin vaiheessa jonkinlaisen kuvasarjan kesän Lapin kierrokselta, jos lehti ne julkaisee.
Joskus olen kateellisena katsonut noita pohjoisen hiekkamaa kankaita, kuinka helppo sinne on ajourien ja teiden verkosto perustaa.
Ja sen seurauksena myös vesistöt ovat edelleen kirkkaina, ei ole kaikkia maita ojitettu ja kurat järvissä.
Kyllä Posiolta metsäojia löytyy, maastokarttaa kun katsoo niin vaikka heti kirkonkylän länsipuolelta
[img]https://img.aijaa.com/m/00777/15174746.jpg[/img][/url]
Harjukohdan paremmasta kasvusta näemme, kuinka taimen kasvu-olosuhteet vaikuttavat kasvuun. Jos alue olisi äestetty, siinä olisi koko alalla tuollaista! Ja pienellä lisä-investoinnilla. No, kun kitukasvuisia pinta-aloja on haalittu hallitsematon määrä, se johtaa suurpiirteisyyteen…
Eipä ole meikäläisellä hehtaariakaan metsää pohjoisessa, enkä muutenkaan niitä oloja siellä tunne. Jos täällä Päijät-Hämeessä taimikko olisi tuommoista kuin kuvassa toistakymmentä vuotta siemenpuuhakkuusta, olisin ollut aikaa sitten jo entinen metsätalousyrittäjä.
No nythän on hyvä tuosta laskelmoida sitä RR mainostamaa tukkipuun kokoa!! Riittääkö kantti?
Tuossa harjanteella voi olla soraisampi maa tai varjostus ollut eri tai joku mikä lie. Muokkauksesta näillä on kahtalaista kokemusta. Jos maa on hienoa hiekkaa, hietaa, sellaista jauhoa, niin rouste iskee heti paljastetussa maassa pieneen itäneeseen taimeen. Voi olla joskus parempi tulos kun ei muokkaa.
Tallaisilla kankailla on usein myös valmiiksi pientä taimiainesta, metsän tiheydestä riippuen. Se vain odottaa valoa. Jos taimea on nähtävissä niin se osoittaa taimettumiskyvyn.
Valon puuteessa piileskellyt taimi-aines monesti mutkaista ja hattaramaista.
Kun uudistus ajoitetaan hyvään käpyvuoteen muokkauksineen, taimikosta tulee männylle sopivasti riittävän tasamittaista ja kattavaa.
Tässä on nyt samanlaista maastoa n. 35 ha. Runsas puolet siitä uudistettiin jo vähän aiemmin. Aiemmassa kohde äestettiin ja reunametsän lähellä reunametsä siemensi ja keskiosat kylvin käsin. Mitään eroa ei ole havaittavissa tässä isomassa taimikossa kylvön ja reunametsän siemennyksen välillä, toki hyvästä siemenvuodesta johtuen. Tällaisen kohteen taimikon ensihoito on tosi helppoa ja mukavaa hommaa. Oli tyttärenpojillekin oikein sopivaa puuhaa kalareissun ohessa.
Vieressä on Metsähallituksella siemenpuualue ja samaan johtopäätökseen olivat tulleet kuin minäkin, eivät ole äestäneet aluetta.
Eihän tämä ilman mitään toimenpiteitä tietenkään aina näin mene ja ylivertaisesti valtaosan omistanikin olen aina muokannut. Tämä nyt oli vain eräs esimerkki täysin luontaisesta uudistumisesta. Pinta-alaveron aikana kun aukkoja runsaasti tehtiin jo verotussyistä keinollinen aina kannatti tehdä.
Näin karussa maassa kasvatusajat ovat pitkiä ja jos saan uuden metsän kuluitta, sillä on taloudellistakin merkitystä ja kun oma aikakin on rajallista.
Vaikka mehtäukon mielestä minun pitäisi ”anteeksipyydellä”, voin kertoa, että en todellakaan tunne huonoa omaatuntoa, vaikka metsissäni olisi runsaasti tekemätöntä (ennen muuta raivuuta) Olen harrastuksena tehnyt yhden normaalin työuran verran metsässä kaikkea mahdollista, motoa lukuun ottamatta.
Eipä tarvitse.
”Onko kanttia” tarkoitti myös samalla, löytyykö esitettyyn aikaan kasvaneelle puulle kanttia yrittää sahata sitä sahoilla?! Epäilen rankasti.
Jostain syystä en ota Metsähallituksen toiminnasta mallia omaan.
Keski Lapissakin aurausalueet kasvavat 6..7 m3/v keskimäärin ja taimikoiden vuosikasvut 50 cm.
Todella surkea taimikko. Tuo kumpare on vähän korkeammalla ja maapohja vähän lämpimämpi ja siksi parempi kasvu. Muualla maapohja liian kylmä ja taimien vuosikasvu 5 cm. Auraus tai vastaava muokkaus siirtää kasvuolosuhteita 500 km etelän suuntaan ja istutustaimet, niin 30 vuoden kuluttua ensiharvennus. Lämpösumma ei selitä mitään. Katso kuva 200 m meren pinnan yläpuolella Susivaaralla.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/posio-susivaara-osaran-aukea/
Niinpä. Kyllä pitkä-aikaisen tutkimustiedon ja hyvien käytänteiden ripeä soveltaminen uudistaessakin on tae tuottavaan ja kestävään puuntuotantoon. Tuossakin typerehtiminen mukamas suurilla uudistuskuluilla… hohhoijjaa. En kehuisi saavutuksilla.
Tuo ensimmäinen ylikasvun riivaama kuva onkin n. 280 metristä ja toinen kuva 260 metristä. Katsoin tuon 280 m väärin 200 metriksi Paikkatietoikkunasta.
Otin esimerkiksi tämän siksi, että kyllä kasvua löytyy pohjoisestakin, vaikka huonolaatuista, ei siinä matala lämpösumma näytä olevan esteenä.
Kemijoki varressa tehtyä.. 500 eur/ha taitaa olla äestys ja kylvö. Ollut hyvä VT-pohjilla, missä taimettumista hieman haittaavaa kunttaisuutta. 6 vuoden kohdalla varhaisperkaus In miehen korkuista taimista.
Yksi pieni ala, yksittäinen kuvio, jäi muokkaamatta. Ei siemenpuita, siinä suurelta osin täystiheä taimisto, kasvanut noin puolet äestysalaan verraten pituutta. Laitoin laatikon täydennystaimia putkella tuonne.
Ja yksi siemenpuusto melko tiheällä lähinnä kuitupuuta sisältävällä asennolla on turpoamassa, alle ei ole noussut kuin joku lehtipuu. Suunnitelma B: tukkipuiksi kasvatus, korjuu ja äestys + kylvö.
Resurssien ja riskien hallintaa ja mukavaa puuhastelua. Mistään mittavasta sijoitustoimesta ei ole näissä hehtaarin tai parin uudistuksissa kysymys, siihen on parempiakin kohteita. Jos olisi 10 ha aukko ct pohjalla, yrittäisin myös saada taimikon ilman kustannuksia. 500 euron kertoo 10:llä ja alkaa miettiä tämänhetkisiä velkapapereilla saatavaa, melko vähäriskistä 10% tuottoa, helposti pihistää 2% tuottavasta aurauksesta.
Mitä olisi tapahtunut jos se olisi traktorin kivikoukulla äestänyt ja sitten kylvännyt. Ei isoista rahoista olisi kyse ja uskon että oltaisiin oltu 10 v kuluessa aika pitemmäadä kasvussa kuin nyt.