Kyseinen parin hehtaarin kuvio tuli ostopalstan osana minulle vuonna 2009. Ikää tällä on nyt 16 vuotta. Harvensin sen raivaussahalla kolme vuotta sitten tiheyteen 3000kpl/ha. Saattaa siellä olla muutama sata rauduskoivua joukossa.
Sijainti Pohjois-Savossa.
Kuvio oli jäänyt edelliseltä omistajalta uudistamatta, mutta kyllähän jonkinlainen metsä tulee lähes aina.
Maapohja on hiesua ja mt-omt välimaastoa. Kuvio rajoittuu yleiseen tiehen. Kuusen uudistumisesta koivujen alle ei ole juurikaan merkkejä. 15-20 vuoden päästä tämän voi hakata kuituna pois ja satoa kertyy siloin ehkä 120mottia/ha koivukuitua. Sen verran mutkaisia puut ovat, että tukkiosuus jäisi harvennustenkin jälkeen tosi pieneksi.
Tänään katselin tien vieressä harvennettua suokuviota, jossa oli hieskoivikko harvennettu väljään asentoon, muuta ei kuviolla kasvanut. Kun siinä mietti n. 800 rungon hehtaaritiheydellä rinnankorkeuspaksuudeltaan alle 20 senttisen koivikon tuottavuutta…olisi itsellä tullut mieleen jo uudistus, eikä myöhästynyt ensiharvennus (olen kuvion tilaa seurannut viimeiset 25 vuotta, varttuneesta taimikkovaiheesta asti).
Viereisillä kuvioilla kasvoi jo kahden tukin mäntyä, eli kasvutahti on ollut loppuviimeksi sama. Mutta väljennysvaiheessa männyn tuottama raha on varmasti 1/3 suurempi, koivikkokuvioon nähden.
Kyllähän noita hieskoivukuvioitakin tahtoo joskus kasvatettavaksi siunaantua.
Jos kuvan kohteesta löytyy ne muutama sata raudusta, niin tilanne ei ehkä ole aivan niin surkea kuin nyt näyttää.
250-300 kpl raudusta / ha riittää hyvin lopuukasvatettavaksi ja kyllähän jotkut hieskoivutkin innostuvat kasvamaan kohtalaisen hyvin.
Jos hieskoivikon pyyhkäisee kuitukokoisena kokonaan nurin, saa siitä aika vähän rahaa ja melko työlään uudistamiskohteen.
Siellä kyllä raivaussaha soi ja myrkkyäkin saattaa kulua!
Hieskoivun kasvatustiheys on sama kuin männyn ja karikkeidensa ansiosta se on hyvä pioneeripuulaji.
Joskus saattaa kivennäismaalla käydä sellainen vahinko, että taimikonhoitovaiheessa lipsautetaan rauduskoivun taimia nurin ja jätetään tilalle hies. Koivut kyllä oppii tunnistamaan erittäin nopeasti, kunhan aluksi kiinnittää asiaan huomiota.
Noin pitkä täystiheä koivikko – vaikka hietäkin joukossa, on aivan varmasti kannattava kasvattaa.
Puheet siitä, että hies ei kasva isoksi, voi kyllä lopettaa. Kaadoimme asuntoni pihasta hieksen, jonka rinnantasamitta oli noin 60 senttiä. Toki siinä oli hieman kovaa lahoa keskellä, mutta olisi kyllä kestänyt vanerisorvissa.
Heman hakkuri takelteli, kun sitä jyrsi lämpökeskuksen hakekuivaamon oviaukon edessä.
Kiitoksia uskonvahvistuksesta! Taidampa tehdä tähänkin booriruiskutuksen ensikesänä kun viereisillä kuusikuvioilla oli ankaraakin puutosta. Viereisessä noin 40 vuotiaasta rauduskoivikosta näkee merkkejä haaroittumisesta ja tukkuprosentti ei tule kovin kummoinen siinä olemaan. Borin kun laittaa kerran kuntoon, niin vaikutus on vuosikymmeniä pitkä.
Seuraan tilannetta ja jos potentiaalia on, niin hakataan tämä seuraavalla kerralla asentoon 1000kpl/ha. Siihen ei välttämättä kovin montaa vuotta mene.
Kyseinen parin hehtaarin kuvio tuli ostopalstan osana minulle vuonna 2009. Ikää tällä on nyt 16 vuotta. Harvensin sen raivaussahalla kolme vuotta sitten tiheyteen 3000kpl/ha. Saattaa siellä olla muutama sata rauduskoivua joukossa.
Sijainti Pohjois-Savossa.
Kuvio oli jäänyt edelliseltä omistajalta uudistamatta, mutta kyllähän jonkinlainen metsä tulee lähes aina.
Maapohja on hiesua ja mt-omt välimaastoa. Kuvio rajoittuu yleiseen tiehen. Kuusen uudistumisesta koivujen alle ei ole juurikaan merkkejä. 15-20 vuoden päästä tämän voi hakata kuituna pois ja satoa kertyy siloin ehkä 120mottia/ha koivukuitua. Sen verran mutkaisia puut ovat, että tukkiosuus jäisi harvennustenkin jälkeen tosi pieneksi.
Tulos on surkea.
Tänään katselin tien vieressä harvennettua suokuviota, jossa oli hieskoivikko harvennettu väljään asentoon, muuta ei kuviolla kasvanut. Kun siinä mietti n. 800 rungon hehtaaritiheydellä rinnankorkeuspaksuudeltaan alle 20 senttisen koivikon tuottavuutta…olisi itsellä tullut mieleen jo uudistus, eikä myöhästynyt ensiharvennus (olen kuvion tilaa seurannut viimeiset 25 vuotta, varttuneesta taimikkovaiheesta asti).
Viereisillä kuvioilla kasvoi jo kahden tukin mäntyä, eli kasvutahti on ollut loppuviimeksi sama. Mutta väljennysvaiheessa männyn tuottama raha on varmasti 1/3 suurempi, koivikkokuvioon nähden.
Kyllähän noita hieskoivukuvioitakin tahtoo joskus kasvatettavaksi siunaantua.
Jos kuvan kohteesta löytyy ne muutama sata raudusta, niin tilanne ei ehkä ole aivan niin surkea kuin nyt näyttää.
250-300 kpl raudusta / ha riittää hyvin lopuukasvatettavaksi ja kyllähän jotkut hieskoivutkin innostuvat kasvamaan kohtalaisen hyvin.
Jos hieskoivikon pyyhkäisee kuitukokoisena kokonaan nurin, saa siitä aika vähän rahaa ja melko työlään uudistamiskohteen.
Siellä kyllä raivaussaha soi ja myrkkyäkin saattaa kulua!
Hieskoivun kasvatustiheys on sama kuin männyn ja karikkeidensa ansiosta se on hyvä pioneeripuulaji.
Joskus saattaa kivennäismaalla käydä sellainen vahinko, että taimikonhoitovaiheessa lipsautetaan rauduskoivun taimia nurin ja jätetään tilalle hies. Koivut kyllä oppii tunnistamaan erittäin nopeasti, kunhan aluksi kiinnittää asiaan huomiota.
Kaaheet rahat kiäräset kun vetäset enskassa hankinnalla kaikki kuitupinoon!
Noin pitkä täystiheä koivikko – vaikka hietäkin joukossa, on aivan varmasti kannattava kasvattaa.
Puheet siitä, että hies ei kasva isoksi, voi kyllä lopettaa. Kaadoimme asuntoni pihasta hieksen, jonka rinnantasamitta oli noin 60 senttiä. Toki siinä oli hieman kovaa lahoa keskellä, mutta olisi kyllä kestänyt vanerisorvissa.
Heman hakkuri takelteli, kun sitä jyrsi lämpökeskuksen hakekuivaamon oviaukon edessä.
Kiitoksia uskonvahvistuksesta! Taidampa tehdä tähänkin booriruiskutuksen ensikesänä kun viereisillä kuusikuvioilla oli ankaraakin puutosta. Viereisessä noin 40 vuotiaasta rauduskoivikosta näkee merkkejä haaroittumisesta ja tukkuprosentti ei tule kovin kummoinen siinä olemaan. Borin kun laittaa kerran kuntoon, niin vaikutus on vuosikymmeniä pitkä.
Seuraan tilannetta ja jos potentiaalia on, niin hakataan tämä seuraavalla kerralla asentoon 1000kpl/ha. Siihen ei välttämättä kovin montaa vuotta mene.
Vastaavaa ”hirvitystä” olen laitellut ”kuntoon” nyt muutaman vuoden.
Aloitin raivaamalla pois vitelikon (pajut yms), jotta näyttäisi hieman siistimmältä. Sitten löin nurin ns. susipuut, isot oksaiset rohjot.
Annoin kasvaa pari vuotta ja sitten tein lopullisen taimikonhoidon.
Nyt kasvaa ”komea” hies-ja rauduskoivikon (n. 30%) yhdistelmä. Ensiharvennus 2020.
Todella huonosta luontaisesti syntyneestä lapsesta on kasvamassa kohtuullinen aikuinen, Mutta todella kovalla työllä.
Parempi näinkin, kuin jos olisi jättänyt oman onnen nojaan.
Onpahan tullut puuhasteltua ja oltua pois kaljapullon ääreltä.
Aluetta 1.6 ha.