Tässäkin kuvassa näkyy kuinka epävarmaa luontainen taimettuminen on. Tehtiin normaali avohakkuu 1990-luvun puolivälissä. Ennen kuin ennätettiin tehdä uudistustoimenpiteitä, tuli Ympäristökeskukselta ilmoitus, että laajemmalle alueelle, johon tämäkin aukko kuuluu, on tarkoitus perustaa vanhojen metsien suojelualue. Jätettiin uudistukset tekemättä. Tulos on tämä.
Maapohja on OMT, osin jopa lehtoa. Kuten näkyy osin heinä on vallannut maapohjan, osin koivu-haapapusikkoa. Kuusta on syntynyt lähinnä ajouriin.
Vaihdettiin maat Valtion kanssa. Saatiin rajan takaa kantatilaan aiemmin kuulunutta aluetta, mm aiemmassa kuvassa näkynyt kuusikko. Valtio sai luonnoltaan hyvin monipuolisen alueen, jossa kyllä sitä vanhaa metsääkin. Voitettiin molemmat.
Onko Jessen tavoitteena tuottaa monimuotoisuutta vai kasvattaa metsää kannattavasti?
Aukkoja tällä kuviolla on hämmästyttävän paljon. Ehkä luokkaa 20 %. Eikä se loppukaan ole erityisen tuottavaa. Luonnollisestikin juuri tällaiset pohjiltaan parhaimmat kuviot ovat erityisen riskialttiita uudistaa luontaisesti. Heinä ja saniainen saattavat sinnitellä vuosikymmeniä ja estää etenkin havupuiden synnyn.
Tietysti monimuotoisuus lisääntyy. Tässä tapauksessa siitä on vain etua, koska kyseessä on luonnonsuojelualue.
Lähinnä kasvattaa metsää järkevästi. Eikä se tarkoita että hakataan tuhansia rahaa uudistukseen jos tulos syntyy ilmankin sitä. Sanotaan että siihen suuntaan olen menossa että luontaista uudistusta lisätään.
Niin, olen minä sen huomannut ettei visakoivua kannata istuttaa millään hinnalla. Haaveisiin ei oikein parane luoda edes pienempääkään metsätaloutta. Minulla on mustaa valkoisella. Ja paljon massaa siihen.
Joittenkin tietojen mukaan kun NATURA2000 oli kuumimmillaan niin Ruotsi hakkasi metsiä ja ilmoitti aukot Naturaan se kun oli siinä vaiheessa kovin pinta-alapainoitteista suojelua se. Pinta-alaa tavoitellaan Suomessakin valtion hoidettuja ja lannoitettuja metsiä menee suojeluun kytkeytyneisyyden nimikkeellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässäkin kuvassa näkyy kuinka epävarmaa luontainen taimettuminen on. Tehtiin normaali avohakkuu 1990-luvun puolivälissä. Ennen kuin ennätettiin tehdä uudistustoimenpiteitä, tuli Ympäristökeskukselta ilmoitus, että laajemmalle alueelle, johon tämäkin aukko kuuluu, on tarkoitus perustaa vanhojen metsien suojelualue. Jätettiin uudistukset tekemättä. Tulos on tämä.
Maapohja on OMT, osin jopa lehtoa. Kuten näkyy osin heinä on vallannut maapohjan, osin koivu-haapapusikkoa. Kuusta on syntynyt lähinnä ajouriin.
Vaihdettiin maat Valtion kanssa. Saatiin rajan takaa kantatilaan aiemmin kuulunutta aluetta, mm aiemmassa kuvassa näkynyt kuusikko. Valtio sai luonnoltaan hyvin monipuolisen alueen, jossa kyllä sitä vanhaa metsääkin. Voitettiin molemmat.
Hyvä esimerkki uudistamisen tärkeydestä.
Olen kyllä hieman kiero luonne. Tuollainen laikku on joskus mielestäni oikein viihtyisä. Niin kuin näyttäisi olevan tuokin.
Luulisin myös hirven ja peuran arvostavan tuota enemmän kuin männyn taimikkoa.
Hyvä kiven kulmakin paikalla. Voi istahtaa ja juoda vaikka kahvit, ellei fölissä satu parempaa olemaan.
Tuollainen olematon pienaukko vain lisää metsän monimuotoisuutta. Luonnollista tuokin kuten luontainen kasvatuskin.
Onko Jessen tavoitteena tuottaa monimuotoisuutta vai kasvattaa metsää kannattavasti?
Aukkoja tällä kuviolla on hämmästyttävän paljon. Ehkä luokkaa 20 %. Eikä se loppukaan ole erityisen tuottavaa. Luonnollisestikin juuri tällaiset pohjiltaan parhaimmat kuviot ovat erityisen riskialttiita uudistaa luontaisesti. Heinä ja saniainen saattavat sinnitellä vuosikymmeniä ja estää etenkin havupuiden synnyn.
Tietysti monimuotoisuus lisääntyy. Tässä tapauksessa siitä on vain etua, koska kyseessä on luonnonsuojelualue.
Lähinnä kasvattaa metsää järkevästi. Eikä se tarkoita että hakataan tuhansia rahaa uudistukseen jos tulos syntyy ilmankin sitä. Sanotaan että siihen suuntaan olen menossa että luontaista uudistusta lisätään.
Onko Jessekin jo huomannut, että kuitupuuta ei kannatakaan istuttaa ainakaan visakoivun taimen hintaisilla haavan taimilla?
Niin, olen minä sen huomannut ettei visakoivua kannata istuttaa millään hinnalla. Haaveisiin ei oikein parane luoda edes pienempääkään metsätaloutta. Minulla on mustaa valkoisella. Ja paljon massaa siihen.
Mistähän Jesse on sen huomannut, ettei visakoivua kannata istuttaa?
Joittenkin tietojen mukaan kun NATURA2000 oli kuumimmillaan niin Ruotsi hakkasi metsiä ja ilmoitti aukot Naturaan se kun oli siinä vaiheessa kovin pinta-alapainoitteista suojelua se. Pinta-alaa tavoitellaan Suomessakin valtion hoidettuja ja lannoitettuja metsiä menee suojeluun kytkeytyneisyyden nimikkeellä.