Herkästi tosiaan lopputulos luomuna on tuollainen. Kasvatuskelpoisista taimista on pulaa, vaikka siementävää puustoa olisi runsaastikin. Toisaalta taimettuminen on usein voimakastakin, mutta puulaji väärä. Itse taistelen lähinnä pihlajan kanssa, mikä jaksaa ihmetyttää. Isompia puita ei lähistöllä ole, mutta silti hoitamattomana pihlaja valtaisi hetkessä taimikot. Linnutko sen saa aikaan, kun tuuli tuskin muutamaa metriä kauempaa siemeniä kuljettaa. Mahtaako ne säilyäkin maassa pitempään, kun aukossa vesakko niin riehaantuu kasvamaan.
Tämä kuvio on ”metsäpaloaukosta” n. 150 m:n päässä. Oli mäntymetsien välinen kuusikkonotko (yleensä OMT), joka hakattiin aukoksi n. 17 vuotta sitten. Ennen kuin ennätettiin ryhtyä uudistustoimenpiteisiin, niin Valtio ilmoitti haluavansa perustaa suurehkon luonnonsuojelualueen, jonka sisään silloinen aukko sattui. (Ei todellakaan siis ollut mikään aavistushakkuu).
Aikanaan alue siirtyi maanvaihdolla Valtiolle. Nyt voi siis seurata kuinka tämä alue luontaisesti kehittyy.
Kuten kuvasta näkee, niin aika paljon on puutonta aluetta. Kuusia näyttää syntyneen lähinnä ajourien kohdille. Mäntyjä on syntynyt erittäin vähän, vaikka kuva on otettu aivan männikön vierestä.
Kannattaa siis vähän miettiä ennen kuin jättää metsänsä Luojan hoiviin.
Olet oikeassa Gla. Pihlajat tontillesi tuovat pihlajanmarjoja syövät linnut. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin pihlajanmarja suoraan puusta pudonneena kyllä itää, mutta itäminen on huomattavasti hitaampaa ja epävarmempaa kuin sellaisen siemenen joka on kulkeutunut maahan linnun ruoansulatuskanavien kautta. Minä itse en laittaisi pihlajoita pahitteeksi, mutta paskapäät (=hirvet) syövät niitä meidän palstalla kuin hullut syövät puuroa. Kaikki pihlajan alut parturoidaan tasaiseksi karvaturpien puolesta mataliksi sitä mukaa kun niitä tulee.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Onhan siinä ainakin kiviä,vaikka taimikko katsojan mielikuvituksen varassa paremminkin.
Herkästi tosiaan lopputulos luomuna on tuollainen. Kasvatuskelpoisista taimista on pulaa, vaikka siementävää puustoa olisi runsaastikin. Toisaalta taimettuminen on usein voimakastakin, mutta puulaji väärä. Itse taistelen lähinnä pihlajan kanssa, mikä jaksaa ihmetyttää. Isompia puita ei lähistöllä ole, mutta silti hoitamattomana pihlaja valtaisi hetkessä taimikot. Linnutko sen saa aikaan, kun tuuli tuskin muutamaa metriä kauempaa siemeniä kuljettaa. Mahtaako ne säilyäkin maassa pitempään, kun aukossa vesakko niin riehaantuu kasvamaan.
Tämä kuvio on ”metsäpaloaukosta” n. 150 m:n päässä. Oli mäntymetsien välinen kuusikkonotko (yleensä OMT), joka hakattiin aukoksi n. 17 vuotta sitten. Ennen kuin ennätettiin ryhtyä uudistustoimenpiteisiin, niin Valtio ilmoitti haluavansa perustaa suurehkon luonnonsuojelualueen, jonka sisään silloinen aukko sattui. (Ei todellakaan siis ollut mikään aavistushakkuu).
Aikanaan alue siirtyi maanvaihdolla Valtiolle. Nyt voi siis seurata kuinka tämä alue luontaisesti kehittyy.
Kuten kuvasta näkee, niin aika paljon on puutonta aluetta. Kuusia näyttää syntyneen lähinnä ajourien kohdille. Mäntyjä on syntynyt erittäin vähän, vaikka kuva on otettu aivan männikön vierestä.
Kannattaa siis vähän miettiä ennen kuin jättää metsänsä Luojan hoiviin.
Olet oikeassa Gla. Pihlajat tontillesi tuovat pihlajanmarjoja syövät linnut. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin pihlajanmarja suoraan puusta pudonneena kyllä itää, mutta itäminen on huomattavasti hitaampaa ja epävarmempaa kuin sellaisen siemenen joka on kulkeutunut maahan linnun ruoansulatuskanavien kautta. Minä itse en laittaisi pihlajoita pahitteeksi, mutta paskapäät (=hirvet) syövät niitä meidän palstalla kuin hullut syövät puuroa. Kaikki pihlajan alut parturoidaan tasaiseksi karvaturpien puolesta mataliksi sitä mukaa kun niitä tulee.