Kerrankin totuutta.
Yleensähän noista syytetään hirviä ja hirvimiehiä, jotka eivät ole kaataneet tarpeeksi hirviä.
Minusta on aika hankala tilanne. Pitäisikö seurata tarvitseeko poistaa mäntyjen ylempiä oksia ja jättää vain yksi kasvamaan?
Taitavat olla liian pitkiä, että voisi ajatella hirvien tekemäksi.
Pahalta näyttää. Jonkinlainen mutka tulee. Jos ei kovin suuri ala, niin voisi yrittää suoristaa vääntynyttä latvaa sopivalla välineellä kasvun käynnistyttyä . Ilmeisesti kaikki latvat eivät ole menneet poikki. Osa voisi olla vain vääntynyt. Vääntynytkään ei nouse itsestään. Ja näkyy olevan kunnossa oleviakin.
Sanoisin että kuusi sekapuuna olisi auttanut ja kestänyt tuossa paremmin.
Tulevia markkinoita vaikea ennustaa, mutta aina mutkaiset rungot harmittavat ja varmasti tuossa aiheuttavat tappiota. Itsellä myyrät kiipesivät reilu 10 vuotta sitten yli kolmemetristen mäntyjen latvoihin ja söivät latvat jokaisesta, ajattelin että päätehakkuussa aikanaan sorvipölkyn saavat tyvestä, sitten lumppi ja tukki tai pari ranganvaihdon yläpuolelta. En lähtisi noille mitään tekemään, varmaan on tuottavampaakin tekemistä, latvatkin niin korkealla että ei yllä operoimaan maanpinnalta. Ensiharvennuksessa hieman harvemmaksi, jos ei suoria puita ole riittävästi.
Kun runko on vasta sormenpaksuinen, tapahtunee monessa rungossans. ranganvaihto, eli uusi latva tulee jopa hieman alemmasta kiehkurasta ja vanha torso jää poikaoksaksi. Runkoon ei aina jää mutkaa, poikaoksan voisi leikata parin vuoden päästä pois oksaleikkurilla. Ainakin parhaat rungot, joista voi odottaa tukkia, kannattaisi leikata, jos männikkö muuten on laadukasta. Oksaleikkuri on kätevä jollakin 1,5 . 2 metrin varrella.
Piipertämiseksi menee, mutta selkeiden poikaoksien poistaminen sieltätäältä on todennäköisesti kannattavampaa puuhaa kuin varsinainen pystykarsinta. Leikkelyä ei kannata ryhtyä nyt heti keväällä tai edes mahdolliselta hankikannolta, 2-3 vuoden päästä tunnistaa ne jotka korjailua ehkä kaipaa ja niitä on murto-osa nyt ”taittuneisiin” verrattuna.
Hyvä kuva niile , jotka väittävät 4-5 metristen taimien latvavaurioita hirvien tekemiksi. Muistan omaltakin kohdalta tilanteen , jossa naapurin isäntä väitti kovasti viiden metrin korkeudella ollutta vikaa hirven tekemäksi. Onneksi oli asiantuntija mukana. Oltiin metsässäni aluemetsäsuunmitelman luovutustilaisuudessa , jota johti suunnitelman tekijä . Lumi oli silläkin kertaa asialla eikä silmätikuksi joutunut puu ollut valitettavasti ainoa laatuaan. Koivun kohdalla tuhon syyn arviointi ei välttämättä ole yhtä helppoa.
Niitä taimia, jossa tuho latvassa on vähintään 4,5 m korkeudella voisi parin kasvukauden päästä auttaa kasvamaan yhtä latvaa sahaamalla ylimääräiset latvat pois. Olisivat tyvitukkipuita, jos ei muuta vikaa ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
En usko että merkittävästi aiheuttaa haittaa vielä noin pienet vauriot.(mutu)
Vaikuttaa siltä että muutama kuusikin on männyntaimikkoon eksynyt. ( ”Varttuneessa männyntaimikossa…”)
Kerrankin totuutta.
Yleensähän noista syytetään hirviä ja hirvimiehiä, jotka eivät ole kaataneet tarpeeksi hirviä.
Minusta on aika hankala tilanne. Pitäisikö seurata tarvitseeko poistaa mäntyjen ylempiä oksia ja jättää vain yksi kasvamaan?
Voi hirviparat kun niiden epäillään paikoitellen mäntyä syövän.
Minusta aika paha . Tekee mutkan makeasti tyvitukkiin !
Taitavat olla liian pitkiä, että voisi ajatella hirvien tekemäksi.
Pahalta näyttää. Jonkinlainen mutka tulee. Jos ei kovin suuri ala, niin voisi yrittää suoristaa vääntynyttä latvaa sopivalla välineellä kasvun käynnistyttyä . Ilmeisesti kaikki latvat eivät ole menneet poikki. Osa voisi olla vain vääntynyt. Vääntynytkään ei nouse itsestään. Ja näkyy olevan kunnossa oleviakin.
Sanoisin että kuusi sekapuuna olisi auttanut ja kestänyt tuossa paremmin.
Tulevia markkinoita vaikea ennustaa, mutta aina mutkaiset rungot harmittavat ja varmasti tuossa aiheuttavat tappiota. Itsellä myyrät kiipesivät reilu 10 vuotta sitten yli kolmemetristen mäntyjen latvoihin ja söivät latvat jokaisesta, ajattelin että päätehakkuussa aikanaan sorvipölkyn saavat tyvestä, sitten lumppi ja tukki tai pari ranganvaihdon yläpuolelta. En lähtisi noille mitään tekemään, varmaan on tuottavampaakin tekemistä, latvatkin niin korkealla että ei yllä operoimaan maanpinnalta. Ensiharvennuksessa hieman harvemmaksi, jos ei suoria puita ole riittävästi.
On muuten omenapuuleikkureita, joilla ulottuu. Tietysti homman järkevyys riippuu siitä paljonko on ehjää tavaraa.
Kun runko on vasta sormenpaksuinen, tapahtunee monessa rungossans. ranganvaihto, eli uusi latva tulee jopa hieman alemmasta kiehkurasta ja vanha torso jää poikaoksaksi. Runkoon ei aina jää mutkaa, poikaoksan voisi leikata parin vuoden päästä pois oksaleikkurilla. Ainakin parhaat rungot, joista voi odottaa tukkia, kannattaisi leikata, jos männikkö muuten on laadukasta. Oksaleikkuri on kätevä jollakin 1,5 . 2 metrin varrella.
Piipertämiseksi menee, mutta selkeiden poikaoksien poistaminen sieltätäältä on todennäköisesti kannattavampaa puuhaa kuin varsinainen pystykarsinta. Leikkelyä ei kannata ryhtyä nyt heti keväällä tai edes mahdolliselta hankikannolta, 2-3 vuoden päästä tunnistaa ne jotka korjailua ehkä kaipaa ja niitä on murto-osa nyt ”taittuneisiin” verrattuna.
Kuitupuissa sen ei oikeastaan ole väliä, mutta jos tukkia haluaa, niin varmasti kesäpäivässä leikkaa ison alueen kuntoon.
Hyvä kuva niile , jotka väittävät 4-5 metristen taimien latvavaurioita hirvien tekemiksi. Muistan omaltakin kohdalta tilanteen , jossa naapurin isäntä väitti kovasti viiden metrin korkeudella ollutta vikaa hirven tekemäksi. Onneksi oli asiantuntija mukana. Oltiin metsässäni aluemetsäsuunmitelman luovutustilaisuudessa , jota johti suunnitelman tekijä . Lumi oli silläkin kertaa asialla eikä silmätikuksi joutunut puu ollut valitettavasti ainoa laatuaan. Koivun kohdalla tuhon syyn arviointi ei välttämättä ole yhtä helppoa.
Niitä taimia, jossa tuho latvassa on vähintään 4,5 m korkeudella voisi parin kasvukauden päästä auttaa kasvamaan yhtä latvaa sahaamalla ylimääräiset latvat pois. Olisivat tyvitukkipuita, jos ei muuta vikaa ole.