Ei näytä hyvältä tämä jatkuva kasvatuksen jatkuvuus nykyisillä lumitalvilla. Lunta tulee harvoin mutta paljon kerralla – ainakin Uudellamaalla. Jaksollisessa kasvatuksessa harvennus mutta tässä kohteessa alajakson täystuho.
Ei näytä hyvältä tämä jatkuva kasvatuksen jatkuvuus nykyisillä lumitalvilla. Lunta tulee harvoin mutta paljon kerralla – ainakin Uudellamaalla. Jaksollisessa kasvatuksessa harvennus mutta tässä kohteessa alajakson täystuho.
Metsänhoito
Todella edustava jatkuvan kasvatuksen kohde kyseessä ja päin näin pois.
Noita on käynyt täällä Lounaassakin todella paljon. Joka lajin metsissä. Latvoja katkeillut kuusista ja männyistä ja koivut latvat lumessa maassa kiinni luontumassa kaarelle. Ei ole muu auttanut omissakaan kuin juuresta poik ja poltinpuiksi.
Tässä metsässä (ei oma) merkillepantavaa on, että se on punaisen kirjan ”tyyppimetsä” kuivahkosta kankaasta, joka on erittäin uhanalainen. Ei tässäkään ole yli 40cm puita. Huolestuttavaa on, että vallitussa jaksossa on lähes täydellinen tuho. Saman ikäisissä tasaikäisissä metsissä tuhoja ei ole. Nuorissa metsissä on paljon katkenneita puita, mutta ei uhkaa vielä kasvatuskelpoisuutta. Miten käy tällaisten metsien jatkuvuuden, jos toistuvasti vallitun jakson puut tuhoutuu lumiolosuhteiden muuttuessa Etelä-Euroopan kaltaiseksi. Alla olevat kuuset ovat pärjänneet tässä melko hyvin, mutta kyseessä on siis kuivahko kangas.
Nyt ymmärsin isaskar huolesi. Noinhan tuossa nyt on käynyt ja varmasti tulee jatkossakin paljon ongelmia alikasvosten kanssa. Nimenomaan tuon seuraavan kerroksen kanssa. Kyllä tuossa on parempi vain siivota raivaamalla alusta (tee vaikka takkapuita) ja päätehakkuusta alkaa hieroa kauppoja. Karut tosiasiat jne…
Siinä meni jk-sekametsän kasvatus kerralla pieleen. Alikasvuiset männyt ja koivut pitkällään. Vain valtapuina kestävät. Kuusettuminen on alkanut.
Täysin biologian mukaista. Nuo alikasvupuut tavoittelevat valtapuuston latvoja. Ei koskaan onnistu noin tiheäässä metsässä. Lopulta tulee noutaja. Männyt joko kuolevat tai kaatuvat. Koivut menevät,luokille ja kaatuvat.
Älä yllytä Jees I Keturia tekemään takkapuita, kun hänhän ilmoitti ”ei oma”
Ai joo. Tuon omistaja onkin aika varmasti jäykähkö piipertäjä joka kuvittelee että metsä tottelee haaveilua. Kas kun sitä ei vain tapahdu kuin unissa korkeintaan.
Terotin jo sahan, että Jeessin luvalla käyn vähän puuvarastoa täydentämässä 😉
Tuollaisia juuri tänään itekkin vetelin moottorisahalla poikki ja poltinpuukasaan. Osa oli kuitukokoistakin. Mutta ei oikene kun liian kauan on luokalla.
Mitä te oikein jeesustelette? Kyseessä kuiva kangas (=Männikkökangas) . Eihän tuollaisessa ole mitään mieltä yrittääkään kasvattaa muuta kuin mäntyjä – ja niitäkin harvahkossa. Siellä on lumen alla kanervaa ja jäkälää! Voisi kuvitella mäntyjen kasvun parantuvan, jos pohjalle tulisi sankka koivunvesakko, MUTTA EI PARANE! Kasvua eniten rajoittava tekijä on veden puute.
Selvennyksenä Jätkälle. Tuossa metsässä ei ole kuin muutama koivu/hehtaari ja nekin pääasiassa pystyyn lahonneita. Kaikki tuo silppuna oleva puu on nuoria mäntyjä ja sitä, josta omistaja on jatkuvan kasvatuksen kautta kuvitellut saavan aikaiseksi sen jatkuvan kasvun. Ei onnistunut tällä kertaa. Kysymys kuuluukin, milloin onnistuu, kun lumitalvet täällä Uudellamaalla on harvassa ja tulevat silloinkin kuten nyt – kerralla paljon ja pääasiassa melko märkää lunta. Tänä vuonna tosin oli pääasiassa kuivaa. Onko lumiolosuhteiden muutos huomioitu jatkuvan kasvatuksen malleissa? Kuvasta saa mielikuvan melko tiheästä metsästä, kun tasamaata ja lumiset puut sekä kasvupaikalle sopimatonta kuusta täytteenä. Kyseessä on siis selkeästi kuivahko kangas. Aika fakiiri Jätkä on, kun puolen metrin hangen läpi näkee kenttäkerroksen 🙂
”Onko lumiolosuhteiden muutos huomioitu jatkuvan..” Sitä, kuten monta muutakaan ratkaisevaa riskitekijää ei ainakaan tunnusteta jos tiedetään. Tuossa tapauksessa ei sinällään tule vielä takkiin, kun risukko lakoontuu. Hommaa on vain jatkettava varmemman kauta.
Samaa mieltä Mehtäukon kanssa, että ei tuo ”lumituho” oikeastaan mitään vahinkoa ole vielä tehnyt…muuta kuin monijaksoisesta metsästä tulee melko selkeästi yksijaksoinen kuivahkon kankaan uudistuskypsä männikkö, kun kuuset ovat väärällä kasvupaikalla. Kun tuossa pari päivää sitten kuljin uudestaan, oli siinä lähellä vielä murheellisempi paikka jatkuvan kasvatuksen kannalta. Vähän harvemman männikön kohdalla selvästi kuitupuukokoiset vallitun jakson männyt oli totaalisesti silppuna.
Lisääntyneitä luonnontuhoja voi vähentää harventamalla taimikot ja ensiharvennusmetsät ajoissa sopivaan tiheyteen. Jk lisää niitä metsätuhoja aivan varmasti, jos/kun talvet lämpenee ja myrskyt lisääntyy.
Tolla kuvalla oo mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen mettän kanssa. Ja päinvastoin,liian voimallinen ensiharvennus rääseikkömettään lisää lumituhoja,parempi ottaa useempi kerta vähän kerrallaan!
Taimikonhoidosta lähtien pitää tiheys olla olosuhteisiin ja kasvupaikkaan nähden sopiva.
Jännä juttu miten, täältä palstalta löytyy ihmisiä, jotka kuvan perusteella tietävät paikasta yllättävän paljon??? Mettäapinan kanssa tuosta samaa mieltä – ei ole ainakaan enää mitään tekemistä jatkuvan kasvatuksen kanssa. Siitäpä juuri kysymys, mitä muuttuneet lumitalvet tekevät jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksille? Minulla ei tästä mitään kattavaa tietoa/kuvaa, mutta viime vuosien vastaavan kaltaiset havainnot eivät näyttäisi kannustavan monijaksoisen metsän kasvatukseen ainakaan karummilla paikoilla. Kuvasta ei saa täyttä kuvaa, miten totaalisesti lumi on tuhonnut vallitun jakson, kun katkeilleet rungot on maassa ja jääneet paljolti myöhemmin satanee lumen alle. Olisi pitänyt ottaa kuva muutama päivä aikaisemmin.
Nuorissa metsissähän katkeilleet puut ovat aina jonkinlaisen aukean vieressä. Eli pahimmassa riskissä omien havaintojen mukaan on aukkoinen liian tiheässä kasvanut (riukuuntunut) metsä. Eli sekä Mettäapina että Puuki ovat oikeassa ja puhuvat toistensa ohi 🙂