Onko tehty aikoinaan täysmuokkaus, kun kohoumat on vielä noin hyvin näkyvissä ?
Käytiin kerran Nurmijärvellä katsomassa 23 v. vanhaa kuusikkoa jonka alkuperä oli Puolasta. Tukkipuukokoa oli siellä jo n. 50 % rungoista.
Eipä haapaa kyllä ole viljelty noilla toimilla. Muokkausta ei tehty, onneksi, ne olisivat kaatuneet kaikki multavassa maassa muutaman kasvuvuoden jälkeen. Tarkoitin nimenomaan tuossa kuvassa palteeseen istutusta. Kyntöpellon makua. Ei metsän luontoa. Haapaa ei nyt toiseen kasvuun viljellä vaan se uudistuu itse.
Upeaa metsää. Toisia näkyy harmittavan, jos jo otsalohkollakin näkee toisen metsän kasvavan pelkkää rahaa tuottavaa puuta. Se kun on sen metsän kasvatuksen ykköstarkoituskin ja siinä sivussa kokee onnistumisen mielihyvää. Siinä palstan reunalla katsellessa omistajan silmä lepää. Nykyään ihmisillä vaan niin ihmeellisiä mielikuvia mikä on sitä oikeaa metsää ja mikä ei.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Mutkaista saatu hyvin pois.
Kuvan ja kasojen sijainnin perusteella voi heittää kysymyksen: onko urien väli lähempänä 15:sta kuin 20:tä metriä?
Tällä kohtaa kylläkin, joutuu kuvion kapeasta kohdasta, jota ei saanut tehtyä yhdellä uralla, vaan joutui tekemään urat vähän lähekkäin.
Onko tehty aikoinaan täysmuokkaus, kun kohoumat on vielä noin hyvin näkyvissä ?
Käytiin kerran Nurmijärvellä katsomassa 23 v. vanhaa kuusikkoa jonka alkuperä oli Puolasta. Tukkipuukokoa oli siellä jo n. 50 % rungoista.
Onneksi tuollaista ei ole täälläpäin suomea tehty. Onhan tuo aika järkyttävä näky. Todella, viljelyn meininki!
” järkyttävä” !!? Se on haapavesakon rinnalla tyrmistyttävää, kun sekin on viljellen uudistettava, mutta kaikki muut riesat lisänä.
Eipä haapaa kyllä ole viljelty noilla toimilla. Muokkausta ei tehty, onneksi, ne olisivat kaatuneet kaikki multavassa maassa muutaman kasvuvuoden jälkeen. Tarkoitin nimenomaan tuossa kuvassa palteeseen istutusta. Kyntöpellon makua. Ei metsän luontoa. Haapaa ei nyt toiseen kasvuun viljellä vaan se uudistuu itse.
”…vaan joutui tekemään urat vähän lähekkäin…”
Siihenkin on käytännön työssä keinot olemassa, ettei noin käy. Onko se sitten sitä ammattimaisuutta?
Upeaa metsää. Toisia näkyy harmittavan, jos jo otsalohkollakin näkee toisen metsän kasvavan pelkkää rahaa tuottavaa puuta. Se kun on sen metsän kasvatuksen ykköstarkoituskin ja siinä sivussa kokee onnistumisen mielihyvää. Siinä palstan reunalla katsellessa omistajan silmä lepää. Nykyään ihmisillä vaan niin ihmeellisiä mielikuvia mikä on sitä oikeaa metsää ja mikä ei.