Tässä vaiheessa sen kun tekee niin ei lykkää paljoa kantovesoja. Vielä kun muistaa että ensimmäisessä perkuussa kaikki lehtipuu kentään ja sitten seuraavassa raivauksessa voi jo harkita sitä lehtipuun jättöä kunhan se ei ole isompaa kuin olemassa oleva kuusen taimiko.
Antaisin koivun kasvaa huoletta vielä kymmenkunta vuotta ainakin ja sitten klapi-tai kuituvärkeiksi. Turha tuollaisessa harvaa kuusikkoa on pelkästään kasvattaa. Metsästä saa pölliä sanoi jo viisas Vanhanen aikanaan. Parhaiten sitä saa kun antaa kasvaa.
Sillä hienoudella on merkitystä vain kaupunkipuistoissa. Asia joka tuntuu yllättävän paljon unohtuvan metsätalousväeltä.
Kannattaa todella huonosti pitää yksityispuistoa keskellä korpea.
Tahtoo vain olla niin , että niissä hoidetuissa ”korpipuistoissa”
puuston hehtaarikasvut ovat luokkaa 10 m3 läpi koko kiertoajan . Jessen mallilla päästään hädin tuskin puoleen siitä . Suurin osa tuostakin on halpaa lehtikuitua tai tulevaisuudessa nykyistäkin halvempaa energiapuuta.
On vain todettava , että Jesse suhtautuu laadukkaaseen metsän kasvatukseen , kuin kettu pihlajanmarjoihin .
Koivu vaan pois kiduttamasta istutettuja taimia . Myöhemmässä vaiheessa jokusen voi jättää täydennyksenä selvään aukkokohtaan . Etäisyys havupuuhun vähintään 2,5 metriä , mieluiten kolme. Saha soimaan , kun kerrankin on ”lentokelit”!
Yhden ylislehtipuuerän kasvatus ei tee kesää eikä takatalvea kuusen kasvulle aivan omakohtaisellakin kokemuksella.
Mielestäni kasvaa jopa paremmin kuin pelkkänä kuusikkona.
Kilpailua tulee enemmän myös pituuskasvuun. Kuusikin hiukan kasvattaa leveyttä turhaan vapaana reuhutessaan. Viihtyy koivun alla erittäin extrahyvin.
Hienoa, että raivaus tulee tehtyä lähes ajoissa. Yhtään liian harva ei kuusikko mielestäni ole. Isompiin reikiin mahtuu kyllä jokunen koivu, kunhan ei Jessen suosituksista huolimatta pääse pahasti etukasvuiseksi. Pituuskasvua on turha yrittää kirittää tiheydellä, kun pituuskasvu ei siitä juurikaan parane. Sen sijaan järeytyminen jää heikoksi, josta syntyy vaikutelma hyvästä pituuskasvusta. Kaupanpäälle saadaan myöhemmin runsaasti tuulenkaatoja. Mutta missä päin Suomea ja millaisella maapohjalla ollaan, jos 9-vuotiaat eivät tuon isommaksi ole kasvaneet? Valtapituus lienee n. 2 m.
Kun karuun erämaahan eksyi parat kuusen kerran ei seuraa mitään muuta kuin ”kuusentussaleita” joitas voitas myytä vaikka kuusiaidan perustajalle. Koivun alla ovat suojassa lehtevän veran.
Puuntakuselle voin jo etukäteen todeta että olen sen itse jo e-puuhakkuullani todistanut (kuvien kera) joten sinun on vaikea sitä tosiasiaa miksikään muuttaa.
Jessen väitehän oli, että kuusi kasvaa koivun alla jopa paremmin kuin vapaasti.
Mielestäni et Jesse ole todistanut tuota, koska sinun kuuset eivät ole kasvaneet vapaasti. Sinun kuviesi kuuset ovat kasvaneet hyvin, mutta emme tiedä, millaiseen kasvuun ne olisivat yltäneet raivattuna. Lisäksi sinun kuuset ovat luontaisesti syntyneitä, joten ikäkin on arvoitus. Isoimmat ovat todennäköisesti syntyneet jo ennen päätehakkuuta eli ovat ainakin 20 vuotiaita huolimatta siitä, että sitkeästi puhuit 15-vuotiaasta puustosta.
Jos päätehakkuu on tehty se tosiaan on sitä ja jos sen alla on jotain synkän kuusikon sisällä ollut se jokin kuolee valoshokkiin alta ensimmäisen valokesän. Tämän Gla kyllä tietää.
Todennäköisesti ollaan jopa paljolti alle viistoistakesäisessä yksittäisiä lukuunottamatta. Kestää aina muutaman vuoden ennenkuin luontainen taimikko alkaa tulla voimallisemmin pintaan. Kituu heinän alla pieninä sirkkoina.
Missään nimessä ei sellaista kuusikkoa ole lähes satavuotiaan metsän sisällä joka ei ollut mitään harvenneltua vaan täysi synkkä kuusimetsä. Olen sen nähnyt pystyssä riittävän usein että siitä ei epäselvyyttä. Sinnehän ei esim. ollut tarvinnut ennakkoraivata koska alusta oli metsäosiltaan suht puhdas. Tien-ja ojanvarret kyllä olivat lehtipuuta väärällään ja niitä ei silloin edes vaivauduttu kauppaan ottamaan vaan lähinnä huimittiin kuusilla säleiksi ja päreiksi tieympäristön näkymiä koristamaan. Ja tämä vielä yhdeksänkymmentä-luvulla.
Pääosa kuusista olikin n. 5 metrisiä eli sellaisia, jollaisiksi kuuset vapaasti kasvaessaan kehittyvät 10 vuodessa.
Suurimmat olivat juuri noita yksittäisiä, jotka kuvasta voi laskea n. 20 vuoden ikäisiksi. Kovin suurta reikää ei päätehakkuumetsässä tarvitse olla, jotta muutama sellainen säilyy hengissä. Vastaavasti muutama valopuu tarjoaa sopivissa oloissa mahdollisuuden kuusen taimettumiselle. Mutta sinulla kuusen osuus puustosta oli 7%, joten kovin vakuuttavaa näyttöä ei se luontaisesta uudistumisesta anna. Välillä taimea on liikaakin, toisaalla taas laajat alueet tyhjää. Juuri kuten sinulla.
Pointti kuitenkin oli siinä, että kuvillasi et ole todistanut yhtään mitään eri hoitoketjujen vaikutuksesta kuusen kasvuun.
Onko tutkittua kumpi kokonaistaloudellisempi puuston koko kiertoaikaa ajatellen puhtaalla kuusikolla vs.ylispuuston hyödynnyksellä kierron alkupäässä. Mielestäni ei ainakaan kuusen kasvulle olennaista hidastusta vaikka yllä koivikko kasvatetaankin. Niin monet sadat koivikot suomessa on kuitenkin kuusikot alleen kasvattaneet. Olisi luullut tämänkin jotain kiinnostavan.
Jesse joutuu nyt odottelemaan meikäläisen metsä-kuvia ainakin loppuviikkoon, mutta palataanpa sitten asiaan.
Voin vakuuttaa, että siinä loppuu lvi-myyjältäkin selitykset!
MInulla on melkein saman näköinen palsta. Kuusivoittoinen, muutama ihana mänty ja kataja. Koivu yrittää puskea kovasti. Raivaan niitä, mutta jätän parhaita rauduskoivuja. Hirville on kelvannut onneksi vain koivut. Katkokoot niitä kun en heidän reiteilleen mitään mahda.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
2 hehtaaria 9- vuotiasta kuusitaimikkoa.
Näyttäis aika normi perkuukohteelta, ei pikään älytön pusikko. Kuusetkin hyväkuntoisia. Tuommoista ihan mielellään raivailee.
Piti jo vuosi sitten tehdä, vaan ei kerenny. Kyllä tuolla vielä ihan kiva on hommaa tehdä ja taimet on hyvälaatuisia.
herkkuperkkuuta
kirkkaasti
terv P.irkko
Tässä vaiheessa sen kun tekee niin ei lykkää paljoa kantovesoja. Vielä kun muistaa että ensimmäisessä perkuussa kaikki lehtipuu kentään ja sitten seuraavassa raivauksessa voi jo harkita sitä lehtipuun jättöä kunhan se ei ole isompaa kuin olemassa oleva kuusen taimiko.
Hyvissä ajoin olet liikkeellä! Kaikki lehtipuu pois nyt ja n.5 vuoden päästä voi hyvät koivut zoomailla väleihin.
Hyvä talvi on ollut metsänhoidon kannalta. Kaikki ostorästit on nyt poissa ja pääsee näitä kivoja kohteita raivailemaan.
Antaisin koivun kasvaa huoletta vielä kymmenkunta vuotta ainakin ja sitten klapi-tai kuituvärkeiksi. Turha tuollaisessa harvaa kuusikkoa on pelkästään kasvattaa. Metsästä saa pölliä sanoi jo viisas Vanhanen aikanaan. Parhaiten sitä saa kun antaa kasvaa.
Koivut pois, tulee hieno metsä!
Sillä hienoudella on merkitystä vain kaupunkipuistoissa. Asia joka tuntuu yllättävän paljon unohtuvan metsätalousväeltä.
Kannattaa todella huonosti pitää yksityispuistoa keskellä korpea.
Tahtoo vain olla niin , että niissä hoidetuissa ”korpipuistoissa”
puuston hehtaarikasvut ovat luokkaa 10 m3 läpi koko kiertoajan . Jessen mallilla päästään hädin tuskin puoleen siitä . Suurin osa tuostakin on halpaa lehtikuitua tai tulevaisuudessa nykyistäkin halvempaa energiapuuta.
On vain todettava , että Jesse suhtautuu laadukkaaseen metsän kasvatukseen , kuin kettu pihlajanmarjoihin .
Koivu vaan pois kiduttamasta istutettuja taimia . Myöhemmässä vaiheessa jokusen voi jättää täydennyksenä selvään aukkokohtaan . Etäisyys havupuuhun vähintään 2,5 metriä , mieluiten kolme. Saha soimaan , kun kerrankin on ”lentokelit”!
Yhden ylislehtipuuerän kasvatus ei tee kesää eikä takatalvea kuusen kasvulle aivan omakohtaisellakin kokemuksella.
Mielestäni kasvaa jopa paremmin kuin pelkkänä kuusikkona.
Kilpailua tulee enemmän myös pituuskasvuun. Kuusikin hiukan kasvattaa leveyttä turhaan vapaana reuhutessaan. Viihtyy koivun alla erittäin extrahyvin.
”Viihtyy koivun alla erittäin extrahyvin.”…seurauksella , että kuusesta saatava tyvitukki on varsin usein pilalla = paksua kuitua.
Olipa hyvä, että otit Jesse asian puheeksi. Sain nimittäin hyvän kuvausidean. Aion todistaa puheesi vääräksi.
Hienoa, että raivaus tulee tehtyä lähes ajoissa. Yhtään liian harva ei kuusikko mielestäni ole. Isompiin reikiin mahtuu kyllä jokunen koivu, kunhan ei Jessen suosituksista huolimatta pääse pahasti etukasvuiseksi. Pituuskasvua on turha yrittää kirittää tiheydellä, kun pituuskasvu ei siitä juurikaan parane. Sen sijaan järeytyminen jää heikoksi, josta syntyy vaikutelma hyvästä pituuskasvusta. Kaupanpäälle saadaan myöhemmin runsaasti tuulenkaatoja. Mutta missä päin Suomea ja millaisella maapohjalla ollaan, jos 9-vuotiaat eivät tuon isommaksi ole kasvaneet? Valtapituus lienee n. 2 m.
Kun karuun erämaahan eksyi parat kuusen kerran ei seuraa mitään muuta kuin ”kuusentussaleita” joitas voitas myytä vaikka kuusiaidan perustajalle. Koivun alla ovat suojassa lehtevän veran.
Puuntakuselle voin jo etukäteen todeta että olen sen itse jo e-puuhakkuullani todistanut (kuvien kera) joten sinun on vaikea sitä tosiasiaa miksikään muuttaa.
Gla: Satakunnassa ollaan, valtapituus on tosiaan vähän yli 2m. Tuore kangas, keskikarkeaa.
ja itäänpäin kaatuva rinne?
aamuvirkku illan torkku
terv P.irkko
Jessen väitehän oli, että kuusi kasvaa koivun alla jopa paremmin kuin vapaasti.
Mielestäni et Jesse ole todistanut tuota, koska sinun kuuset eivät ole kasvaneet vapaasti. Sinun kuviesi kuuset ovat kasvaneet hyvin, mutta emme tiedä, millaiseen kasvuun ne olisivat yltäneet raivattuna. Lisäksi sinun kuuset ovat luontaisesti syntyneitä, joten ikäkin on arvoitus. Isoimmat ovat todennäköisesti syntyneet jo ennen päätehakkuuta eli ovat ainakin 20 vuotiaita huolimatta siitä, että sitkeästi puhuit 15-vuotiaasta puustosta.
Jos päätehakkuu on tehty se tosiaan on sitä ja jos sen alla on jotain synkän kuusikon sisällä ollut se jokin kuolee valoshokkiin alta ensimmäisen valokesän. Tämän Gla kyllä tietää.
Todennäköisesti ollaan jopa paljolti alle viistoistakesäisessä yksittäisiä lukuunottamatta. Kestää aina muutaman vuoden ennenkuin luontainen taimikko alkaa tulla voimallisemmin pintaan. Kituu heinän alla pieninä sirkkoina.
Missään nimessä ei sellaista kuusikkoa ole lähes satavuotiaan metsän sisällä joka ei ollut mitään harvenneltua vaan täysi synkkä kuusimetsä. Olen sen nähnyt pystyssä riittävän usein että siitä ei epäselvyyttä. Sinnehän ei esim. ollut tarvinnut ennakkoraivata koska alusta oli metsäosiltaan suht puhdas. Tien-ja ojanvarret kyllä olivat lehtipuuta väärällään ja niitä ei silloin edes vaivauduttu kauppaan ottamaan vaan lähinnä huimittiin kuusilla säleiksi ja päreiksi tieympäristön näkymiä koristamaan. Ja tämä vielä yhdeksänkymmentä-luvulla.
Pääosa kuusista olikin n. 5 metrisiä eli sellaisia, jollaisiksi kuuset vapaasti kasvaessaan kehittyvät 10 vuodessa.
Suurimmat olivat juuri noita yksittäisiä, jotka kuvasta voi laskea n. 20 vuoden ikäisiksi. Kovin suurta reikää ei päätehakkuumetsässä tarvitse olla, jotta muutama sellainen säilyy hengissä. Vastaavasti muutama valopuu tarjoaa sopivissa oloissa mahdollisuuden kuusen taimettumiselle. Mutta sinulla kuusen osuus puustosta oli 7%, joten kovin vakuuttavaa näyttöä ei se luontaisesta uudistumisesta anna. Välillä taimea on liikaakin, toisaalla taas laajat alueet tyhjää. Juuri kuten sinulla.
Pointti kuitenkin oli siinä, että kuvillasi et ole todistanut yhtään mitään eri hoitoketjujen vaikutuksesta kuusen kasvuun.
Onko tutkittua kumpi kokonaistaloudellisempi puuston koko kiertoaikaa ajatellen puhtaalla kuusikolla vs.ylispuuston hyödynnyksellä kierron alkupäässä. Mielestäni ei ainakaan kuusen kasvulle olennaista hidastusta vaikka yllä koivikko kasvatetaankin. Niin monet sadat koivikot suomessa on kuitenkin kuusikot alleen kasvattaneet. Olisi luullut tämänkin jotain kiinnostavan.
Puhuit kuusen kasvusta. Talous on aivan eri asia.
Ai, eikös kuusen kasvatuksessa talous olekkaan tärkeää?
Ainakin alkaa kyllä siltäkin pian tuntua.
On se tärkeää, mutta sinä sanoit todistavasi väitteesi kuusen kasvusta.
Jesse joutuu nyt odottelemaan meikäläisen metsä-kuvia ainakin loppuviikkoon, mutta palataanpa sitten asiaan.
Voin vakuuttaa, että siinä loppuu lvi-myyjältäkin selitykset!
Suorittava: ”Viihtyy koivun alla erittäin extrahyvin.”…seurauksella , että kuusesta saatava tyvitukki on varsin usein pilalla = paksua kuitua.
Jesse ei kasvata sahapuuta. Jesse keskittyy energian kasvatukseen.
Jep , jep 🙂
Enpä nyt kuusesta erityisesti kyllä e-puuta kasvata. Se on siihen aivan liian surkeata tavaraa kasvamaan.
MInulla on melkein saman näköinen palsta. Kuusivoittoinen, muutama ihana mänty ja kataja. Koivu yrittää puskea kovasti. Raivaan niitä, mutta jätän parhaita rauduskoivuja. Hirville on kelvannut onneksi vain koivut. Katkokoot niitä kun en heidän reiteilleen mitään mahda.