Ihmeen hyvin lähtenyt männynkylvö alkuunsa. Hirviäkin on majaillut likellä, mutta ne ei näihin kylvettyihin pihkapuiden alkuihin ole jaksaneet koskea kun on pihlajaa, ja raitaa jms jalompaa puuta tossa mäessä tarjossa. Näköjään pärjäävät myös heinän seassa ihan hyvin.
No joo ollaan siis Liisan ihmemaassa jossa männynkylvöt onnistuu ja hirvet syö pihlajat ja allejääneet koivikot sekä muut lehtipuut. Syöntivaraa tässä kylvössä on aikas paljon koska kylvö on onnistunut. Minulla on tosiaan se paikkakuntakohtanen kokemus että onnistuu. Ymmärrän ettei kaikkialla Suomessa asiat ole näin peurakantojen ja runsaamman hirvikannan alueella…..
Rehevyydestä huolimatta tulos voi olla hyvä, jos tiheys on riittävä. Hirvituhojen välttymisestä en vielä iloitsisi, männythän ovat vasta tulossa sen kokoisiksi, että ne alkaa hirviä kiinnostaa.
Kunhan kasvutaisteluun jätetään lehtipuuta joukkoon ei rehevyys pahasti haittaa. Itse poistan nyt vajaa parikymppisestä istutusmänniköstä erittäin rehevältä pohjalta koivua ja mäntyjen laatu on aivan hyvä. Koivut ovat raippaa hyvin antaneet.
Edm kommentti on hyvä. Vaikea vielä sanoa kuinka paljon koivua saadaan alalle täytyypi seurailla vaikka metsä ei olekaan minun.
Rinteessä on aiemmin uudistettu männylle istutuksille ja sen alle jääneet lehtipuut tosiaankin valtionkarja pitää suhteellisen matalana. Yksi harvennus tämän viereiseen männikköön jo tehty ja laatu hiukan parantunut, mutta pakko sanoa että nuo istutusmännyt ovat huonoja ja venkoja. Kylvömännikkö ei voi mitenkään tehdä tuollaista venkoutta.
Uskoakseni kyllä tälle kylvöalalle saadaan koivuseos laatua parantamaan hirvistä huolimatta..
jees h-valta: ”Itse poistan nyt vajaa parikymppisestä istutusmänniköstä erittäin rehevältä pohjalta koivua ja mäntyjen laatu on aivan hyvä. Koivut ovat raippaa hyvin antaneet.”
Miten mänty hyötyy koivun piiskauksesta? Kuusi ainakin tykkää kyttyrää moisesta, eikö..?
Varhaisperkaus kannattaa tässäkin tehdä niin, että niittää kaiken lehtipuun alas. Parempi niin, että ne eivät pääse mäntyjä pidemmiksi. Se aiheuttaa erityisen todennäköisesti hirvituhoja. Lehtipuu ehtii kyllä nousta uudelleen mäntyjen lomaan jos lisätiheyttä tarvitaan. Kylvö on niin hyvin onnistunut, että nyt kannattaa hoitaa mäntyjen hyväksi määrätietoisesti.
Ja toisin kuin ammattiraivooja väittää, niin lehtipuusekoitus lisää mäntyjen syöntiä. Se, että puhtaita männiköitäkin syödään ei tarkoita sitä, että lehtipuuvesakko olisi ne säästänyt. Ei. jollakin alueilla vain on niin suuri hirvikanta, että syövät mäntyä vaikka lehipuuta ei olisikaan välipalaksi.
Kuka täällä lehtipuusekoituksesta puhui? Lehtipuun ku käy niittämässä niin hieskoivunkin kantovesa kelpaa hirville. Jos on hieskoivu ja mänty vierekkäin niin hieskoivu jää rauhaan ja mänty syödään mutta sitten ku kaataa sen koivun niin hirvi syö mieluummin sitä kantovesaa kuin mäntyä. Ja jos siellä on ympäristössä pihlajaa niitäkin kannattaa kaadella, että niihinkin tulee kantovesaa ennenkuin niistä tulee kovin isoja.
Ihmeen hyvin lähtenyt männynkylvö alkuunsa. Hirviäkin on majaillut likellä, mutta ne ei näihin kylvettyihin pihkapuiden alkuihin ole jaksaneet koskea kun on pihlajaa, ja raitaa jms jalompaa puuta tossa mäessä tarjossa. Näköjään pärjäävät myös heinän seassa ihan hyvin.
Piakkoinhan ne alkaa hangen yläpuolelle jäämään ja siihenhän se sitten tuppaa jäämäänkin.
Kuka on tämä ilmeisesti kaikkien tuntema Ihme-Liisa?
No joo ollaan siis Liisan ihmemaassa jossa männynkylvöt onnistuu ja hirvet syö pihlajat ja allejääneet koivikot sekä muut lehtipuut. Syöntivaraa tässä kylvössä on aikas paljon koska kylvö on onnistunut. Minulla on tosiaan se paikkakuntakohtanen kokemus että onnistuu. Ymmärrän ettei kaikkialla Suomessa asiat ole näin peurakantojen ja runsaamman hirvikannan alueella…..
Jos on myös kantovesaa lähellä niin se vähentää kans kesäaikaista syömistä.
Rehevän oloinen maapohja männylle.
Rehevyydestä huolimatta tulos voi olla hyvä, jos tiheys on riittävä. Hirvituhojen välttymisestä en vielä iloitsisi, männythän ovat vasta tulossa sen kokoisiksi, että ne alkaa hirviä kiinnostaa.
Kunhan kasvutaisteluun jätetään lehtipuuta joukkoon ei rehevyys pahasti haittaa. Itse poistan nyt vajaa parikymppisestä istutusmänniköstä erittäin rehevältä pohjalta koivua ja mäntyjen laatu on aivan hyvä. Koivut ovat raippaa hyvin antaneet.
Edm kommentti on hyvä. Vaikea vielä sanoa kuinka paljon koivua saadaan alalle täytyypi seurailla vaikka metsä ei olekaan minun.
Rinteessä on aiemmin uudistettu männylle istutuksille ja sen alle jääneet lehtipuut tosiaankin valtionkarja pitää suhteellisen matalana. Yksi harvennus tämän viereiseen männikköön jo tehty ja laatu hiukan parantunut, mutta pakko sanoa että nuo istutusmännyt ovat huonoja ja venkoja. Kylvömännikkö ei voi mitenkään tehdä tuollaista venkoutta.
Uskoakseni kyllä tälle kylvöalalle saadaan koivuseos laatua parantamaan hirvistä huolimatta..
jees h-valta: ”Itse poistan nyt vajaa parikymppisestä istutusmänniköstä erittäin rehevältä pohjalta koivua ja mäntyjen laatu on aivan hyvä. Koivut ovat raippaa hyvin antaneet.”
Miten mänty hyötyy koivun piiskauksesta? Kuusi ainakin tykkää kyttyrää moisesta, eikö..?
Varhaisperkaus kannattaa tässäkin tehdä niin, että niittää kaiken lehtipuun alas. Parempi niin, että ne eivät pääse mäntyjä pidemmiksi. Se aiheuttaa erityisen todennäköisesti hirvituhoja. Lehtipuu ehtii kyllä nousta uudelleen mäntyjen lomaan jos lisätiheyttä tarvitaan. Kylvö on niin hyvin onnistunut, että nyt kannattaa hoitaa mäntyjen hyväksi määrätietoisesti.
Ja toisin kuin ammattiraivooja väittää, niin lehtipuusekoitus lisää mäntyjen syöntiä. Se, että puhtaita männiköitäkin syödään ei tarkoita sitä, että lehtipuuvesakko olisi ne säästänyt. Ei. jollakin alueilla vain on niin suuri hirvikanta, että syövät mäntyä vaikka lehipuuta ei olisikaan välipalaksi.
Kuka täällä lehtipuusekoituksesta puhui? Lehtipuun ku käy niittämässä niin hieskoivunkin kantovesa kelpaa hirville. Jos on hieskoivu ja mänty vierekkäin niin hieskoivu jää rauhaan ja mänty syödään mutta sitten ku kaataa sen koivun niin hirvi syö mieluummin sitä kantovesaa kuin mäntyä. Ja jos siellä on ympäristössä pihlajaa niitäkin kannattaa kaadella, että niihinkin tulee kantovesaa ennenkuin niistä tulee kovin isoja.
Ok, ymmärrän ja näin se varmasti onkin. Pääasia on, ettei päästä männyntaimikkoa missään vaiheessa ylispuustoiseksi.