Ikä 24v. Viitisenvuotta sitten apuharvensin lehtikuusikosta koivuraipat pois maatumaan ja nyt sitten tehdään talvella apuharvennuksena energiapuuhakkuu noille alle jääneille ts. ” taistelussa hävinneille”. Ihan kivasti kasvanut kun on alkuunsa päässyt elikkä nk. nyt kasvuun humahtanut!
Tuo lehtikuusihan on vanhanaikaisen, kunnon painekyllästetyn puun veroista. Kunhan se on kasvanut erään maan erään vuoriston tarkasti määritellyissä korkeusolosuhteissa.
Vieläköhän joku istuttelee lehtikuusikoita, saahan niistä polttopuuta ja jos tykkää kuosista niin myös paneelia, eikö
Kannattaa nyt viimeistään unohtaa apuharvennukset. Lehtikuusikko pitää tiputtaa alle 1000kpl/ha tiheyteen ensiharvennuksessa. Tämä kuvio on jo osin piloilla. Elävää latvusta vähintään puolet tulisi olla. Tämän puuston laatu ei parane enää kuin järeyttä kasvattamalla. Itse vietäisiin nyt suoraan 800kpl/ha harvuuteen. Pari vuotta harvennuksen jälkeen voisi sitten katsoa josko siellä olisi 200suoraa runkoa pystykarrsintaan. Ainakin teoriassa joku ostaja saattaa sitten löytyä kun aikaa on kulunut 50v ja puut ovat 2-4 mottisia…
Näitä näkyy valtateiden varsilla ja poikkeuksetta ne ovat aivan liian tiukassa asennossa, oikein ottaa pattiin! Usein niitä on pystykarsittukin, mutta harvennettu aivan liian varovasti.
Minulla on muutama aari saman kokoista, ikää vähän vähemmän. Energiapuuhakkuu ensi talvena. Pohjalla ei tosin kasva lähestulkoon mitään, muutama nokkonen ja jokunen pieni vadelman alku.
Elävää latvusta on vielä kyllä reilusti puolet, mutta ei vielä koko tyvitukin korolta oksinut.
Kasvu tosiaan hyvää- varmaanki poistetaan ihan kivasti tavaraa tästä kuviosta. Tämä kuvio on 0,5ha Niin ja en murehdi vielä mitä näistä aikoinaan sahautan tai myynkö eteenpäin.
Vaihtoehtoja löytyy kyllä jos järeyttä saisi näihin. Sellainen havainto on verrattuna vieressä olevaan suomen kuuseen että tämä pääsi hallatuhoista yli paljon nopeammin, ja on monta metriä normi kuusta edellä,se kun kärsi juromisesta ja hallavahingoista tossa naapurissa, ja tämä kasvoi niistä murheista nopeammin karkuun.
Lehtikuusittelu ja pystykarsinta ovat turhaa puuhastelua, tulosta niillä ei tehdä.
Meillä on kolme hyötypuulajia ja Harjavallassakin vain neljä.
Tottahan arvostan pajupillejä ja leppiä harrastepuina (grillihiilet joka kesä) , mutta näillä ei ole talousmerkitystä!
Lehtikuusen kasvatusohjeet kaipaavat tosiaan uudistamista. Sitä ei kannata istuttaa täystiheäksi, vaan toinen puoli runkoluvusta voidaan vaikka jättää luonnonsiemennyksen varaan tai sitten istuttaa esim. koivua.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ikä 24v. Viitisenvuotta sitten apuharvensin lehtikuusikosta koivuraipat pois maatumaan ja nyt sitten tehdään talvella apuharvennuksena energiapuuhakkuu noille alle jääneille ts. ” taistelussa hävinneille”. Ihan kivasti kasvanut kun on alkuunsa päässyt elikkä nk. nyt kasvuun humahtanut!
Tuossa taistelussa on joku muukin hävinnyt. Ja häviää edelleen.
Tuo lehtikuusihan on vanhanaikaisen, kunnon painekyllästetyn puun veroista. Kunhan se on kasvanut erään maan erään vuoriston tarkasti määritellyissä korkeusolosuhteissa.
Vieläköhän joku istuttelee lehtikuusikoita, saahan niistä polttopuuta ja jos tykkää kuosista niin myös paneelia, eikö
Kannattaa nyt viimeistään unohtaa apuharvennukset. Lehtikuusikko pitää tiputtaa alle 1000kpl/ha tiheyteen ensiharvennuksessa. Tämä kuvio on jo osin piloilla. Elävää latvusta vähintään puolet tulisi olla. Tämän puuston laatu ei parane enää kuin järeyttä kasvattamalla. Itse vietäisiin nyt suoraan 800kpl/ha harvuuteen. Pari vuotta harvennuksen jälkeen voisi sitten katsoa josko siellä olisi 200suoraa runkoa pystykarrsintaan. Ainakin teoriassa joku ostaja saattaa sitten löytyä kun aikaa on kulunut 50v ja puut ovat 2-4 mottisia…
Näitä näkyy valtateiden varsilla ja poikkeuksetta ne ovat aivan liian tiukassa asennossa, oikein ottaa pattiin! Usein niitä on pystykarsittukin, mutta harvennettu aivan liian varovasti.
Minulla on muutama aari saman kokoista, ikää vähän vähemmän. Energiapuuhakkuu ensi talvena. Pohjalla ei tosin kasva lähestulkoon mitään, muutama nokkonen ja jokunen pieni vadelman alku.
Elävää latvusta on vielä kyllä reilusti puolet, mutta ei vielä koko tyvitukin korolta oksinut.
Kasvu tosiaan hyvää- varmaanki poistetaan ihan kivasti tavaraa tästä kuviosta. Tämä kuvio on 0,5ha Niin ja en murehdi vielä mitä näistä aikoinaan sahautan tai myynkö eteenpäin.
Vaihtoehtoja löytyy kyllä jos järeyttä saisi näihin. Sellainen havainto on verrattuna vieressä olevaan suomen kuuseen että tämä pääsi hallatuhoista yli paljon nopeammin, ja on monta metriä normi kuusta edellä,se kun kärsi juromisesta ja hallavahingoista tossa naapurissa, ja tämä kasvoi niistä murheista nopeammin karkuun.
Lehtikuusittelu ja pystykarsinta ovat turhaa puuhastelua, tulosta niillä ei tehdä.
Meillä on kolme hyötypuulajia ja Harjavallassakin vain neljä.
Tottahan arvostan pajupillejä ja leppiä harrastepuina (grillihiilet joka kesä) , mutta näillä ei ole talousmerkitystä!
Lehtikuusen kasvatusohjeet kaipaavat tosiaan uudistamista. Sitä ei kannata istuttaa täystiheäksi, vaan toinen puoli runkoluvusta voidaan vaikka jättää luonnonsiemennyksen varaan tai sitten istuttaa esim. koivua.