Kuvio on vt-kangasta, karkea moreenia.
Puusto mitattu ja lannoitettu elokuussa 2007. Lähtöpuusto 130mottia/ha, ikä 65v, kahteen tai kolmeen kertaan harvennettu. Viimeisin harvennus 80-luvulla. Mäntyvaltainen puusto 400kpl/ha. Puuston päätehakkuuarvo 2007 oli noin 4500€/ha, poistuman keskihinta olisi ollut noin 35€/motti. Lannoitus Metsän NP:llä 500kg/ha elokuussa 2007.
”Sellufirman” teki päätehakkuun joulukuussa 2014
Puuston arvo päätehakkuussa 9138€/ha. Kertymä 197mottia/ha. Tukkiprosentti männyllä 80,5. Poistuman keskihinta 45€/motti (männyllä 49€/motti). Hieskoivu ja kuuset laski koko poistuman keskihintaa.
Kasvu seitsemän lannoitusvaikutuksen alaisen vuoden aikana oli 9,6mottia/ha/vuosi. Ilman lannoitusta kasvu olisi ollut 3-4mottia/ha/vuosi ja samaa päätehakkuutuloa olisi joutunut odottamaan 6-8 vuotta pitempään.
En nyt käsitä miksi ihmeessä olisi tarvinnut varrota kun mitään lakirajoja ei kuitenkaan enää ole. Mutta kieltämättä tiukkasyinen on ollut ja höttöä on pintaan tullut. Jos kaikki lasketaan on siinä laskemista että plussaa saadaan. Kun emme tiedä mitä oikeasti se kasvu olisi ilman lannoitusta ollut.
Mutta rahallisen ja vaivannäön korvaamiseen tuo noin lyhyen ajan vaikutus ei mielestäni riitä. Mutta mielipiteitä varmasti on muunkinlaisia, en väitä.
Hienosti on lainnoitus auttanut! Harvennuksilla ei ole ollu vastaavaa vaikutusta. Karuilla kohteilla kannattaisi näköjään aloittaa lannoitus jo varhaisessa vaiheessa.
Kuvasta näyttäisi, että leveitä lustoja on 5, vai onko niitä 6? Joka tapauksessa seuraavana kesänä lannoitus ei vielä näytä vaikuttavan.
Vartosin sen takia, että heti hakkamalla olisi kertynyt rahaa alle 5000€/ha. Lyhensin vartoomisaikaa lannoittamalla. Jos vajaa 5000€ käteen nyt heti on arvokkaampi asia kuin 7-8 vuoden kulutta 9000€, niin sittenhän pitää hakata heti.
Minulle se taitaisi olla. Noin varsinkin kun sekin työ täytyy tehdä ja vielä muutakin savotoinnin makua piisaa. Missään nimessä en itse levittäen rupeaisi.
Tämän kuvion levitin tosiaan itse kun kuvio on tien varressa ja maasto aika tasaista. Kaikenlaista sitä nuorempana tuli tehtyä. Nyttemmin lannoitteet levittää kopteri tai metsätraktori ja maksan siitä ihan mielellään sen 100-150€/ha, siis levityksestä.
Mnun mielestä labnnoituksen tuotto on vaikkapa taimikonhoitoon verrattuna eivan ylivertainen. Ei kuitenkaan niin etteikö taimikonhoitoa kannattaisi tehdä. Kun lannoittaa niin on sitten varaa teettää taimikonhoidotkin ajallaan ja jämptisti. No tämä ajallaan tekeminen on tietysti a ja o metsänhoidossa ylipäätään.
Tuosta lustojen paksuudesta sellainen kommentti, että jos on oksatonta osaa, on yllättävän tukevaa harvalustoisenakin. Tuo ”höttöosa” toimii täyteaineena ja syyslustot kannattelevat. Kuin kerrosrakeisessa hunajakennolevyssä…
Tämä tuli huomattua kun tuuli kaatoi itse 80-luvulla pystykarsimani männyn ja tyvi sahattiin mielenkiinnosta siten, että saatiin oksatonta ja nopeasti kasvanutta pintapuuta 2×2 mitassa. On hyvin vääntöä kestävää, koska oksankohdat puuttuvat, vertailuksi niitä taivuttelin kuivana. Nyt ovat ikkunankarmien täytelistoiksi sahattuna paikoillaan. Eivätkä ole myöskään vedelleen sen ihmeellisemmin kuivuessaan, kuivattiin hallin seinää vasten pystyasennossa.
Jos lentolevitys maksaa 100-150 € /ha + Mhy.n palkkio 50 €/500kg /ha, homma kannattaa maataloustraktori maastossa suorittaa omatoimisesti.
Säkillisen, 650 kg levittää helposti tr keskipakolevittimellä tunnissa.
Kaikki kotiin päin, lannoitus hyöty huomioiden.
Tulokset vähintään yhtä hyviä Etelä-Savon moreenimailla. kuin Pohjois-Karjalassa
Tukkiprosentti on ollut hyvä, mutta onko maantieteellisellä sijainnilla vaikutusta tähänkin asiaan. SE:llä on Uimaharjussa iso saha ja sitä kautta tukillakin on lyhyt kuljetusmatka?
Kuva ei selittelyjä kaipaa, kertoo kaiken lannoituksen vaikutuksesta ennen hakkuuta, siitä on helppo tehdä johtopäätökset itse.
Leimikkona lannoitettu kangas antaa ostajalle jo positiivisen vaikutuksen hoidetusta metsästä !
Helikopteri lannoitus antaa ihmeteltävän tarkan ja tasasen levitys jäljen. Ensimäinen kopteri levitys vahvisti esn, asettelin pahvisuppiloita levitysalueelle eri paikkoihin, jonka tulolsella sain laskettua hehtaari kohtaisia määriä.
Maataloustraktori levitys koemielessä oli kyllä hyvin onnistunut ja halpa levitys tapa, levitystraktorin kuluksi tuli n. 30 £ / ha, olosuhteet erittäin hyvät, harvennus sahattu lyhveen kantoon ja kuvio tien varressa, toinen traktori siirtyi tiellä mukanaan kuormain ja täydet säkit.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kuvio on vt-kangasta, karkea moreenia.
Puusto mitattu ja lannoitettu elokuussa 2007. Lähtöpuusto 130mottia/ha, ikä 65v, kahteen tai kolmeen kertaan harvennettu. Viimeisin harvennus 80-luvulla. Mäntyvaltainen puusto 400kpl/ha. Puuston päätehakkuuarvo 2007 oli noin 4500€/ha, poistuman keskihinta olisi ollut noin 35€/motti. Lannoitus Metsän NP:llä 500kg/ha elokuussa 2007.
”Sellufirman” teki päätehakkuun joulukuussa 2014
Puuston arvo päätehakkuussa 9138€/ha. Kertymä 197mottia/ha. Tukkiprosentti männyllä 80,5. Poistuman keskihinta 45€/motti (männyllä 49€/motti). Hieskoivu ja kuuset laski koko poistuman keskihintaa.
Kasvu seitsemän lannoitusvaikutuksen alaisen vuoden aikana oli 9,6mottia/ha/vuosi. Ilman lannoitusta kasvu olisi ollut 3-4mottia/ha/vuosi ja samaa päätehakkuutuloa olisi joutunut odottamaan 6-8 vuotta pitempään.
En nyt käsitä miksi ihmeessä olisi tarvinnut varrota kun mitään lakirajoja ei kuitenkaan enää ole. Mutta kieltämättä tiukkasyinen on ollut ja höttöä on pintaan tullut. Jos kaikki lasketaan on siinä laskemista että plussaa saadaan. Kun emme tiedä mitä oikeasti se kasvu olisi ilman lannoitusta ollut.
Mutta rahallisen ja vaivannäön korvaamiseen tuo noin lyhyen ajan vaikutus ei mielestäni riitä. Mutta mielipiteitä varmasti on muunkinlaisia, en väitä.
Hienosti on lainnoitus auttanut! Harvennuksilla ei ole ollu vastaavaa vaikutusta. Karuilla kohteilla kannattaisi näköjään aloittaa lannoitus jo varhaisessa vaiheessa.
Kuvasta näyttäisi, että leveitä lustoja on 5, vai onko niitä 6? Joka tapauksessa seuraavana kesänä lannoitus ei vielä näytä vaikuttavan.
Vartosin sen takia, että heti hakkamalla olisi kertynyt rahaa alle 5000€/ha. Lyhensin vartoomisaikaa lannoittamalla. Jos vajaa 5000€ käteen nyt heti on arvokkaampi asia kuin 7-8 vuoden kulutta 9000€, niin sittenhän pitää hakata heti.
Minulle se taitaisi olla. Noin varsinkin kun sekin työ täytyy tehdä ja vielä muutakin savotoinnin makua piisaa. Missään nimessä en itse levittäen rupeaisi.
Tämän kuvion levitin tosiaan itse kun kuvio on tien varressa ja maasto aika tasaista. Kaikenlaista sitä nuorempana tuli tehtyä. Nyttemmin lannoitteet levittää kopteri tai metsätraktori ja maksan siitä ihan mielellään sen 100-150€/ha, siis levityksestä.
Mnun mielestä labnnoituksen tuotto on vaikkapa taimikonhoitoon verrattuna eivan ylivertainen. Ei kuitenkaan niin etteikö taimikonhoitoa kannattaisi tehdä. Kun lannoittaa niin on sitten varaa teettää taimikonhoidotkin ajallaan ja jämptisti. No tämä ajallaan tekeminen on tietysti a ja o metsänhoidossa ylipäätään.
Tuosta lustojen paksuudesta sellainen kommentti, että jos on oksatonta osaa, on yllättävän tukevaa harvalustoisenakin. Tuo ”höttöosa” toimii täyteaineena ja syyslustot kannattelevat. Kuin kerrosrakeisessa hunajakennolevyssä…
Tämä tuli huomattua kun tuuli kaatoi itse 80-luvulla pystykarsimani männyn ja tyvi sahattiin mielenkiinnosta siten, että saatiin oksatonta ja nopeasti kasvanutta pintapuuta 2×2 mitassa. On hyvin vääntöä kestävää, koska oksankohdat puuttuvat, vertailuksi niitä taivuttelin kuivana. Nyt ovat ikkunankarmien täytelistoiksi sahattuna paikoillaan. Eivätkä ole myöskään vedelleen sen ihmeellisemmin kuivuessaan, kuivattiin hallin seinää vasten pystyasennossa.
Jos lentolevitys maksaa 100-150 € /ha + Mhy.n palkkio 50 €/500kg /ha, homma kannattaa maataloustraktori maastossa suorittaa omatoimisesti.
Säkillisen, 650 kg levittää helposti tr keskipakolevittimellä tunnissa.
Kaikki kotiin päin, lannoitus hyöty huomioiden.
Tulokset vähintään yhtä hyviä Etelä-Savon moreenimailla. kuin Pohjois-Karjalassa
Eipä se metsänlannoitus kovin kalliiksi tule helikopterillakaan tehtynä, kun ottaa huomioon verovähennyksen.
Olisin pitänyt pystyssä vielä muutaman vuoden. Nyt pari kesää hakkuusta ja kysymys onko lannoitteen jäämillä ollut harmia uudistamisessa?
Tukkiprosentti on ollut hyvä, mutta onko maantieteellisellä sijainnilla vaikutusta tähänkin asiaan. SE:llä on Uimaharjussa iso saha ja sitä kautta tukillakin on lyhyt kuljetusmatka?
Kuva ei selittelyjä kaipaa, kertoo kaiken lannoituksen vaikutuksesta ennen hakkuuta, siitä on helppo tehdä johtopäätökset itse.
Leimikkona lannoitettu kangas antaa ostajalle jo positiivisen vaikutuksen hoidetusta metsästä !
Helikopteri lannoitus antaa ihmeteltävän tarkan ja tasasen levitys jäljen. Ensimäinen kopteri levitys vahvisti esn, asettelin pahvisuppiloita levitysalueelle eri paikkoihin, jonka tulolsella sain laskettua hehtaari kohtaisia määriä.
Maataloustraktori levitys koemielessä oli kyllä hyvin onnistunut ja halpa levitys tapa, levitystraktorin kuluksi tuli n. 30 £ / ha, olosuhteet erittäin hyvät, harvennus sahattu lyhveen kantoon ja kuvio tien varressa, toinen traktori siirtyi tiellä mukanaan kuormain ja täydet säkit.