Kannossa näkyy selvästi lannoituksen vaikutus. Boorilla terästetty metsälannoite. Vuonna 2009.
Kannossa näkyy selvästi lannoituksen vaikutus. Boorilla terästetty metsälannoite. Vuonna 2009.
Metsänhoito
Nämä kannot/tyvileikot on aina vähän hämääviä, olisiko yli metrin korkeudelta vastaavaa? Minusta kasvu on kiihtynyt 9 vuotta ennen lannoitusta.
Olisiko siinä aiemmin ehkä harvennettu metsikköä? Hulppeita kasvuja joka tapauksessa.
Ensiharvennus vuonna 2005. Kakkosharvennus 2015. Päätehakkuu 2020.
Harvennus tuo aina buustia kun havua tulee ja valo lisääntyy. Tuossa silmäänpistää kakkosharvennuksen ja päätehakkuun lyhyt väli. Toki varmaan lannoituskin vaikuttaa mutta tässä ei liikaa ole kyllä annettu aikaakaan vaikuttaa. Maahan tainnut suurin osa jäädä.
Päätehakkuu aikaisintaan 10v lannoituksesta näin ainakin asiantuntijat neuvoo, hyvä kasvu joka tapauksessa…
Minä en kyllä pysty erottattamaan lannoituksen vaikutusta. Ensiharvennus kyllä tietysti ja näyttäisi se vuoden 2015 harvennuskin näkyvän.
Merkittävä kasvunlisäys näkyy alkaneen 23 vuotta ennen tuon leikon syntyä. Leveimmät lustot ovat viime vuosilta, kun normaalisti lusto ohenee kun puu paksunee. Paitsi kun lannoitetaan. Tuota lannoitusta on tullut kokeiltua pahimmillaan 5 kertaa kuuden vuoden välein samaan paikkaan. Kivennäismailla kuusi vuotta lusto levenee ja sitten hiipuu. Tuossa ei ole mennyt kaavan mukaan.
Onko kyseessä viljelymetsä? MInkä ikäinen? Montako runkoa oli päätehakkuussa/ha? Montako kiintoa päätehakkuu tuotti?
On tainnut th olla tehty n. 23 vuotta sitten. Th ja harvennukset lisää luston kasvua myös joten lannotuksen vaikutusta tuosta ei voi suoraan erottaa mikä se on ollut. Liian usein ei kannata lannottaa. Jo puun laadun kannaltakin voi tulla takapakkia vaikka se ei yleensä suoraan vaikutakaan kantohintaan (paitsi ylisuurten oksien takia) koska tukkien laatuluokitusta ei ainakaan vielä käytetä hinnoittelussa kannolla. Tuulituhoja saattaa lisätä paikallisesti.
Kyllä se vaikutus näkyy selvästi.
Ei ole raha mennyt hukkaan.
Eihän tuossa mitään selvää kasvuhyppäystä näy, mutta juurenniskalta on muutenkin vaikea sanoa puun kasvusta mitään. Siinä lustot näyttää aina paksulta. Varmasti on lannoitus auttanut, mutta olisi mukava nähdä lustot ylempää puusta.
Tuo antonin höpinä ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä minulla kuusikossa tuollaisia kasvuja esiintyi kun viime talvena kakkosharvennus tehtiin. Juuri tuossa kuosissa. maaperä ja harvennukset sitä lustoa kasvattaa. Toki Yaran mannekiinit sitä haluaa korostaa kuinka hurjaa kasvutulosta esiintyy mutta pitää muistaa että se lisäkasvu otetaan lisämaksullakin. Ei ne ole ilmaiskymmenyksiä.
Tietysti myös lannoitus on vaikuttanut puun kasvuun mutta sen erottaminen harvennuksen tuomasta luston kasvusta yksittäiseen puuhun ei näy suoraan kuvassa. Kanto on huono vertailukohde koska sen vuosikasvut ei ole samoja kuin esim. rklpm:n kasvut. Kun tehdään harvennus, niin puu alkaa vahvistaa juuristoaan ja tyveään ensin. Tod. näk. sitä enemmän mitä harvemmaksi on metsä hakattu .
Tahtoo olla että 50 vuotias puusto on jo varsin paksua tyveltä, mutta ei tule kuin kaksi tukki pätkää. 10 vuoden kasvatus lannoituksella höystettynä tuottaa kasvuna yli 100% tukkia ja arvokasvu kannustaa kasvattamaan.
melkoista hötöpuuta. kasvu on liian nopeaa kelpaako edes sahatukiksi? mutta hyvää kuitua kylläkin
Hidaskasvuisesta puusta ei makseta yhtään parempaa hintaan. Korkeintaan voisi saada, jos myy paikalliselle puusepälle.
Kasvu vaan menee niin, että rungon kasvaessa vuosilustot pysyvät saman levyisenä. Kun rungon läpimitta on isompi, sama lusto kasvattaa enemmän puuta. Niin ja tietenkin lajisiirtymä. Tukkiosuus kasvaa.
Hyvää puuta moneen käyttöön rakennuksilla on juurikin tuo nopeasti kasvanut. Muotitukset, koteloinnit yms. ranteille kevyempää käsitellä TYÖKSEEN, pehmeämpää ruuvata yms.
Esim. Verhouspuut tulee kyllä ainakin meille tiheällä kasvulla.
Mahtavaa rakennuspuuta. Tuohan kävis vaikka kattotuoleihin tai ikkunapuitteisiin.