Paikalla kasvoi hyvin aikaisempi kuusikon sukupolvi.
Viereisellä kuviolla tehtiin kääntömätästystä, kuusissa nyt erittäin hyvä kasvu, maaperä sama. Tämä kuva kertoo mielestäni sen, että laikutuksessa paljastuva maaperä ei mahdollista nopeaa juurtumista kuuselle, vaan se odottelee pintakasvillisuuden apua kesän kuivuuksia vastaan…mänty taasen alkaa kaivamaan paalujuurta maahan, eikä kärsi kosteuden puutteesta. Kuusen pintajuuristo ei tunkeudu niin syvälle.
Eli aina kuuselle maata möyhentävä ja nopeasti juurtumisen salliva mätästys. Viereisen kuvion parhaimmat kuusiyksilöt tuuppasivat istutusvuonna jopa 30 sentin kasvannaiset, heti istutuksen jälkeen oli kahden viikon kostea ja lämmin kausi…
Kaivurilaikutus on todellakin huono maanmuokkaustapa kuusen istutukseen.Itsellä niistä paljon kokemuksia.Taimi kehittyy alkuvuodet tuskastuttavan hitaasti.Voi mennä 5-10 v ennen kuin puolen metrin pituuskasvuun päästään.Laikkumätästetyn maan kasvuun lähtö on aivan toista maata,sillä mättäässä kuusi ei todellakaan juro.Monta kuvaesimerkkiä olen minäkin laittanut mätästetyistä kuusikoista näille sivuiĺle.Viimeinen th tehty poikkeuksetta alle 10 v istutuksesta helposti ja eh aikaistuu 5-10 vuotta.Kaivurilaikutus on hyvä kylvöaloille ja luontaiseen uudistamiseen.
Kyllä, taasen kääntömätästys on riskialtis (etenkin männyn) luontaiseen uudistamiseen, jos maata on liikaa myllätty liikaa, rouste voi nostaa vielä parivuotiaan taimen irti maasta. Silloin paalujuuri nousee ylös maasta liian helposti.
Nää on näitä ”virheistä oppii”-tapauksia, tälläkin kuviolla oli tarkoitus jättää luontaiseen uudistumiseen, mutta jäi kuusen taimia ylimääräiseksi ja tuli istutetuksi…olisi kannattanut mätkiä vaikka muokkamattomaan kosteaan kohteeseen ennemmin ja antaa luonnon hoitaa paikalle mäntyä. Nythän näin käymässä, nuo männyt menevät muutamassa vuodessa ohi kuusista.
Kuusenrääpät saavat kasvaa rauhassa, kilpailuttavat männyt paremman laatuisiksi. Ensiharvennus ajoissa ja kuusta poistaen. Samalla kuuset tekevät taimikosta vähemmän valtion lehmiä kiinnostavan.
Kyllä tuossa on nyt jotain paljon vialla, kun mäntykään ei kasva. Hyvin karulta näyttää olisiko kanervatyyppiä vielä. Tuollaisia männyntaimia näkee vain kallion päällä ja lisäksi tuon männyntaimen vieressä on yksi kuivunut ja kun on 10 vuotta istutuksesta eikä koivukaan ole kuin metrinen, niin ei mitään positiivista tuosta voi sanoa?
Voit jesse anoa osaa, mutten anna 😀
Ja kyllä tiluksilla kasvaa koivikkoakin ja sekametsää. Sellaista tästäkin on tulossa, seuraavassa taimikonhoidossa tultaneen jättämään täydentävää koivua.
Laitoin tulemaan toisen kuvan, joka on otettu 30 metriä tämän kuvan ottopaikasta, joka on kääntömätästettyä ja osin naveromätästettyä, neljä vuotta ennen tätä.
Kuusen väri on kuvassa kellertävämpi kuin luonnossa (kamerakännykän vääristys). Eroa laikkutaimelle tulee tulevaisuudessa lisää, valitettavia kokemuksia on aikaisemmin. Puupäisyyttäni luulin vain olleen viljavuudesta kiinni, mutta totuus paljaistui tällä kohteella.
Laikutus on houkutteleva ollut siksi, että on nopeaa tehdä ja taimikonhoidossa maasto on tasaisempaa kulkea, myös kiviä on pinnassa vähemmän. Mätästyksessä pahimpia ovat kivennäismaasta mättään viereen pyörähtäneet kivet, niitä ei osaa kanervikossa varoa.
Ollaan istutettu tosi paljon kuusia laikkuihin, koska kivisyyden vuoksi ei voi mätästää. Ja vielä paljon käsittelemättömäänkin maahan. Meillä on karkeita tai keskikarkeita moreenimaita. Ei ole ollut yleensä ongelmia. Lähetin Lukijan kuviin yhden esimerkin. Kuvan tapaus voi mielestäni johtua joko siitä, että maapohja on karu tai niin niin tiivis, että juurtuminen on vaikeaa. Pitänee veikata sitä tiiveyttä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Paikalla kasvoi hyvin aikaisempi kuusikon sukupolvi.
Viereisellä kuviolla tehtiin kääntömätästystä, kuusissa nyt erittäin hyvä kasvu, maaperä sama. Tämä kuva kertoo mielestäni sen, että laikutuksessa paljastuva maaperä ei mahdollista nopeaa juurtumista kuuselle, vaan se odottelee pintakasvillisuuden apua kesän kuivuuksia vastaan…mänty taasen alkaa kaivamaan paalujuurta maahan, eikä kärsi kosteuden puutteesta. Kuusen pintajuuristo ei tunkeudu niin syvälle.
Eli aina kuuselle maata möyhentävä ja nopeasti juurtumisen salliva mätästys. Viereisen kuvion parhaimmat kuusiyksilöt tuuppasivat istutusvuonna jopa 30 sentin kasvannaiset, heti istutuksen jälkeen oli kahden viikon kostea ja lämmin kausi…
Olipa arvokkaan kuuloinen vihje, oli myös hyvin perusteltu muokkaus tapojen ero. TATTIS !
Kaivurilaikutus on todellakin huono maanmuokkaustapa kuusen istutukseen.Itsellä niistä paljon kokemuksia.Taimi kehittyy alkuvuodet tuskastuttavan hitaasti.Voi mennä 5-10 v ennen kuin puolen metrin pituuskasvuun päästään.Laikkumätästetyn maan kasvuun lähtö on aivan toista maata,sillä mättäässä kuusi ei todellakaan juro.Monta kuvaesimerkkiä olen minäkin laittanut mätästetyistä kuusikoista näille sivuiĺle.Viimeinen th tehty poikkeuksetta alle 10 v istutuksesta helposti ja eh aikaistuu 5-10 vuotta.Kaivurilaikutus on hyvä kylvöaloille ja luontaiseen uudistamiseen.
Kyllä, taasen kääntömätästys on riskialtis (etenkin männyn) luontaiseen uudistamiseen, jos maata on liikaa myllätty liikaa, rouste voi nostaa vielä parivuotiaan taimen irti maasta. Silloin paalujuuri nousee ylös maasta liian helposti.
Nää on näitä ”virheistä oppii”-tapauksia, tälläkin kuviolla oli tarkoitus jättää luontaiseen uudistumiseen, mutta jäi kuusen taimia ylimääräiseksi ja tuli istutetuksi…olisi kannattanut mätkiä vaikka muokkamattomaan kosteaan kohteeseen ennemmin ja antaa luonnon hoitaa paikalle mäntyä. Nythän näin käymässä, nuo männyt menevät muutamassa vuodessa ohi kuusista.
Hyvinhän tuossa käy jos mänty vain viihtyy. Kuusenrääpät raivurilla maihin ja mänty/koivusekametsäksi.
Kuusenrääpät saavat kasvaa rauhassa, kilpailuttavat männyt paremman laatuisiksi. Ensiharvennus ajoissa ja kuusta poistaen. Samalla kuuset tekevät taimikosta vähemmän valtion lehmiä kiinnostavan.
Niin se luonto korjaa jos vähän menee kuusta karuun maahan.
Kyllä tuossa on nyt jotain paljon vialla, kun mäntykään ei kasva. Hyvin karulta näyttää olisiko kanervatyyppiä vielä. Tuollaisia männyntaimia näkee vain kallion päällä ja lisäksi tuon männyntaimen vieressä on yksi kuivunut ja kun on 10 vuotta istutuksesta eikä koivukaan ole kuin metrinen, niin ei mitään positiivista tuosta voi sanoa?
Vajaatuottoinen.
Koivut on kertaalleen perattu pois, viime vuonna, olivat sellaisia parimetrisiä.
Otan osaa kuusessa ollaan. Uskon sen nyt kyllä täydellisesti.
Voit jesse anoa osaa, mutten anna 😀
Ja kyllä tiluksilla kasvaa koivikkoakin ja sekametsää. Sellaista tästäkin on tulossa, seuraavassa taimikonhoidossa tultaneen jättämään täydentävää koivua.
Laitoin tulemaan toisen kuvan, joka on otettu 30 metriä tämän kuvan ottopaikasta, joka on kääntömätästettyä ja osin naveromätästettyä, neljä vuotta ennen tätä.
Tottahan se taimi mättäästä paremmin alkuun ponnistaa,
mutta ainakin tuon etualan kuusen väristä päätellen
typestä voi olla pula.
Neljän vuoden ero taimikossa vaikuttaa taimien kokoon jo melko paljon sekin. että en tuossa näkisi juuri vahinkoa
tulleen kun on vain laikutettu
Kuusen väri on kuvassa kellertävämpi kuin luonnossa (kamerakännykän vääristys). Eroa laikkutaimelle tulee tulevaisuudessa lisää, valitettavia kokemuksia on aikaisemmin. Puupäisyyttäni luulin vain olleen viljavuudesta kiinni, mutta totuus paljaistui tällä kohteella.
Laikutus on houkutteleva ollut siksi, että on nopeaa tehdä ja taimikonhoidossa maasto on tasaisempaa kulkea, myös kiviä on pinnassa vähemmän. Mätästyksessä pahimpia ovat kivennäismaasta mättään viereen pyörähtäneet kivet, niitä ei osaa kanervikossa varoa.
Ollaan istutettu tosi paljon kuusia laikkuihin, koska kivisyyden vuoksi ei voi mätästää. Ja vielä paljon käsittelemättömäänkin maahan. Meillä on karkeita tai keskikarkeita moreenimaita. Ei ole ollut yleensä ongelmia. Lähetin Lukijan kuviin yhden esimerkin. Kuvan tapaus voi mielestäni johtua joko siitä, että maapohja on karu tai niin niin tiivis, että juurtuminen on vaikeaa. Pitänee veikata sitä tiiveyttä.