Kuollut mäntyryhmä. Näkee kuinka tyvi lahoaa ja palokärki tekee tuhoaan. Kaatuvat yksi toisensa jälkeen.
Koivupökkelössä olisi hyvä kotipaikka jollekin kolopesijälle. Ei ole ketään kiinnostanut.
Kuollut mäntyryhmä. Näkee kuinka tyvi lahoaa ja palokärki tekee tuhoaan. Kaatuvat yksi toisensa jälkeen.
Koivupökkelössä olisi hyvä kotipaikka jollekin kolopesijälle. Ei ole ketään kiinnostanut.
Luonto
Kunnolla hiiltynyt tyvi ja juuristo suojaisi hyvin lahoamiselta ja kaatumiselta, siksihän nuita säästöpuuryhmiä olisi tarpeen kulottaa elävänä, saataisiin aitoja pystyssäpysyviä kuolleita puita talousmetsäänkin. Yhtään kuvaa tekopökkelöön pesineestä linnusta en ole nähnyt, se kai kerkeää tyvestä lahota ja kaatua ennen kuin siihen mikään lintu pesii.
Siihen säästöpuuryhmän juurelle pitäisi kerätä hakkuun yhteydessä tarpeellinen määrä hakkuutähteitä/kantoja jotta muutaman vuoden sisällä tapahtuva kulotus olisi yleensä mahdollista tehdä kunnolla, vaikka talvikautena, ettei kulon leviämisvaaraa olisi. Pois lukien paksut turvemaat. Olisihan se hieno työ kulkea talvet polttelemassa säästöpuu ryhmiä. Toki koittaisin jättää komeimman puun tai parikin eloon, taimikonhoitajan ym. taukopaikaksi.
Koivupökkelö on ihan luomua. Siinä paljon kääpiä.
Minä kyllä katselen mieluummin eläviä mäntyjä kuin kuolleita tekokeloja.
Mietin, että onko tuossa ollut tyvitervastautirypäs. Tuollaisia ryhmiä on paikoin meidän metsissä.
Joo huomasin heti että kuvassa oleva oli luonnollinen koivupökkelö. Tuntus muuten näin äkikseltään että sitä suuremmalla syyllä kannattas kulotella nuita paikkoja, jos kerran tyvitervas ryppäitä on metsissäsi ja tykkäät kuitenkin enempi elävistä puista. Saattas levitä sen kulotuksen jälkeen kait huonommin, sekin tauti, väittäisin näin.
Jaa no nyt kun tarkemmin katoin googlesta, niin tutkimusten mukaan kulotushan saattaa jopa lisätä juurikäävän viihtyvyyttä, että ei sinun tämän tiedon valossa kannattaisikaan kulotellua lähteä valmistelemaan.
Kulotus on edelleenkin paras keino poistaa juurikääpää avohakkuualueelta. Kannon-nosto yhdistettynä kulotukseen olisi parempi, mutta hakkuutähteet eivät saisi tulla tampatuiksi maahan työn yhteydessä.
Kun hakkuu tehdään niin, että koneiden ajourat on käytössä, vaikka aukko, niin paraimmillaan kulotus onnistuu heti ensimmäisenä kesänä.
Kulotus ei estä juurikäävän leviämistä, mutta se vähentää alueelta sitä, sehän piileskelee kantojen alla ja kuumuus tuhoaa sitä.
Tämä siis vanhalla tiedolla, mutta voi olla, että on kehitetty kulotuksen kestävä kääpälaji!
Ehdottaisin, että polttokelpoinen kuiva puu heti laanille ja pilkekoneen läpi. Jalostetun tavaran arvo yli 100 € heittokuutiolle, ts yli 200 € kiintokuutio. Näin minä teen. Lahoava jäte saa jäädä metsään, Muokkauskone sotkee sen sitten maahan. Uusi metsä kiittää.