Kyllä nuo kuivuisivat, jos olis kunnon aluspuilla. Lähinnä kai lumppeja ovat.
Ihmettelen joskus, kun moottorisahailijakin sahaa kiekon lähes joka tukkipuun tyvestä. Mitään järkevää syytä en ole keksinyt.
Yleensä pidetään normaali kantona 5-10 cm ylimmästä juurenniskasta mitattuna, teräkotelon pohja rajoittaa sen lyhempää kantoa tekemästä.
Harvoin leimikon kaikki kannot on tuon 25 cm ylipitkiä, yllättävän paljon niitä paljastuu lumisen talvihakkuun jälkeen, siihen tulisikin hakkuunvalvojan kiinnittää huomio, se on rahanarvoinen huomio.
Pitkä kanto lienee aloittelevan motomiehen ongelma, ei osaa havannoida kouraa lumisella tyvellä. Pisimmät kannot pyrkii jäämään silloin kun puomi on lähes maksimi pituudella urien välissä.
Tukkileimikossa valvojan palkka tulee tuplana takaisin myyjälle ja kuljettajakin muistaa sen paremmin seuraavissa kohteissa. Tuhannen rungon tukkileimikossa menetys voi olla n. 1000 €, puhdasta rahaa.
Johtuiskohan tuo moottorisahamiehen lumppaus siitä että nykyään sahalle ei saa toimittaa tukkia, jossa on kaatokolon viiste jäljellä ?
Tuo masan mainitsema pitkä kanto talvihakkuussa tulee yleensä kovan nuoskan aikana kun koura pakkaa lumen alleensa kun tyvelle kouran vie. Tai sitten jos on niin sanottu ”kerste hanget” joka jarrutaa kouran painumista. Ilman muuta se on rahallinen menetys metsänomistajalle ja tiedän että siitä on maksettu korvaustakin menetetystä ansiosta. Aina ongelma ei ole aloittelevasta konekuskista, mutta niinkin asia voi olla. Muistan hyvin kun aloittelin hommia niin sain palautetta kantojen pituuksista, mutta ei enää vuosiin ole tullut sanomista.
Luulin että Pöllinen tekee laavuja pölleistä. Harmi vaan että saapi aikas paljon pöllejä poltella laavun sisältä ennen kuin tuossa laavussa mahtuu yöpymään.
Niin ja tosiaan puut mätänee tollain säilönnässä, pitää olla katto etäällä puista tys ylempänä ja mieluusti tuulinen kuivasupaikka puille. Harva ymmärtää mitenkä lämmön ja massansiirto ts. vesihöyry diffuusio ja kuivumisprosessi toimii puumateriaasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Ja mistä oot saanu”päähän”että nuo tuossa kuivus?.
”koillislappi”
Ei ole minun ”päänvaiva”
Kuvasin lenkkipolunvarrelta.
Ei ole meittin tekosia.
Taitavat kuitenkin olla lumppeja. Tuskin noin pitkiä kantoja on jäänyt.
Kyllä nuo kuivuisivat, jos olis kunnon aluspuilla. Lähinnä kai lumppeja ovat.
Ihmettelen joskus, kun moottorisahailijakin sahaa kiekon lähes joka tukkipuun tyvestä. Mitään järkevää syytä en ole keksinyt.
Yleensä pidetään normaali kantona 5-10 cm ylimmästä juurenniskasta mitattuna, teräkotelon pohja rajoittaa sen lyhempää kantoa tekemästä.
Harvoin leimikon kaikki kannot on tuon 25 cm ylipitkiä, yllättävän paljon niitä paljastuu lumisen talvihakkuun jälkeen, siihen tulisikin hakkuunvalvojan kiinnittää huomio, se on rahanarvoinen huomio.
Pitkä kanto lienee aloittelevan motomiehen ongelma, ei osaa havannoida kouraa lumisella tyvellä. Pisimmät kannot pyrkii jäämään silloin kun puomi on lähes maksimi pituudella urien välissä.
Tukkileimikossa valvojan palkka tulee tuplana takaisin myyjälle ja kuljettajakin muistaa sen paremmin seuraavissa kohteissa. Tuhannen rungon tukkileimikossa menetys voi olla n. 1000 €, puhdasta rahaa.
Johtuiskohan tuo moottorisahamiehen lumppaus siitä että nykyään sahalle ei saa toimittaa tukkia, jossa on kaatokolon viiste jäljellä ?
Tuo masan mainitsema pitkä kanto talvihakkuussa tulee yleensä kovan nuoskan aikana kun koura pakkaa lumen alleensa kun tyvelle kouran vie. Tai sitten jos on niin sanottu ”kerste hanget” joka jarrutaa kouran painumista. Ilman muuta se on rahallinen menetys metsänomistajalle ja tiedän että siitä on maksettu korvaustakin menetetystä ansiosta. Aina ongelma ei ole aloittelevasta konekuskista, mutta niinkin asia voi olla. Muistan hyvin kun aloittelin hommia niin sain palautetta kantojen pituuksista, mutta ei enää vuosiin ole tullut sanomista.
Luulin että Pöllinen tekee laavuja pölleistä. Harmi vaan että saapi aikas paljon pöllejä poltella laavun sisältä ennen kuin tuossa laavussa mahtuu yöpymään.
Niin ja tosiaan puut mätänee tollain säilönnässä, pitää olla katto etäällä puista tys ylempänä ja mieluusti tuulinen kuivasupaikka puille. Harva ymmärtää mitenkä lämmön ja massansiirto ts. vesihöyry diffuusio ja kuivumisprosessi toimii puumateriaasta.