Taitaa olla läpimitta liian ohut latutyviksi. Miksiköhän niistä parhaista tyvistä kuitenkin on tehty lyhyemmät pätkät, onko ensin ollut tarkoitus ottaa parruja ja kun niitä on tullut niin vähän niin on lyöty sellupinoon?
Ison teollisuuden ns. laatutyvi käyttöön pinon päädyssä ei näyttäisi olevan, silti oksattomat tasapaksuiset kappaleet on edelleen laatupuuta, mutta ei firman laadun mukaan, kuten edellä on kerrottu.( pihkatappi ja kuusessa ollaan )
Pikkutukki ja parruaihetta sentään pino näyttäisi sisältävän, Väli- Suomessa mitat näille on 27 – 46 dm 10 – 14,9 cm ja maksimi tyvi on 25 cm tyveltä. Nämä on ainakin sahojen lajivalikoimassa.
Motomies on tehnyt ostetun lajivalikoiman mukaan hyvää työtä, jakanut kuidet minimin mukaan. Nähtävästi lajivalikoima on ollut se perinteinen,tukki ja kuitu
Näitä tulee tänäpäivää aika paljon kun harvennuksella pyritään ottamaan tukkiosuus tarkaan. Tyvimutkan lumppaus ei riitä vaan otetaan mahdollisimman lyhyt kuitu jonka jälkeen saadaan laatuvaatumiksiin mahtuva tukki aikaiseksi. Jos motomies osaa homman niin noita lyhyitä kuituja kertyy aika paljon.
Itse kokeilin omalla kenttäsahauksella kerran sellaista vaihtoehtoa että en ottanut noita mutkia pois vaan sahasin laudat mutkista huolimatta. Tuo mutkaisuus säilyi myös ydin osan laudassa joten kun käytin lautaa rakennuksella oli laudoista otettava 1,5 m pätkä vähintään pois. Ymmärsin tuon jälkeen että on turha yrittää tyrkyttää lenkoja puita sahalla.
Olisi hyvä tietää ko. puukaupan katkontaehdot, eli tukin minimi latvaläpimitta ja -pituus sekä niiden yhdistelmät.
Motomies on kyllä tässä todennäköisesti tehnyt voitavansa.
Silloin kuidun rangaksi katkonta tehty oikein, kun pinossa pituuksia 2,7 _ 5,0 m.
Esim.7m kuitu osuudesta tehty kaksi pölliä ja järeämmässä leimikossa kaksseiskoja tyveyksiä mukana.
Rungon viimeinen katkaisu 5 _ 6. sentistä poikki. ________¦ _____
Valokuva usein ns.parantaa laatua,samoin kuin esim.kiinteistöjen myyntiesitekuvat.Tarkempi tarkastelu paikan päällä paljastaa yleensä viat,mutta sirkkelisahaukseen olisi kasassa varmaan hyvää raaka-ainetta.
Faktaa että pinossa on laadukasta tiheäsyistä puuainesta joka
laskee tukkiprosenttia selvästi tässä lyhyehkössä leimikossa
näkyen myyjän tilissä.Kukaan ei ole kyseenalaistanut motokus-
kin toimintaa vaan tehnyt työnsä ostajan antamissa kuitu/tukki
raameissa.Nykyaikaisella pelkkahakkurivannesahahalla olen
nähnyt sahattavan varsin lenkoja männyntyviä.Osaavan sahurin
näistä saatiin kelvollista sahatavaraa (parempaa kuin kenttäsirk-
kelillä),koska terät seuraavat tukin keskilinjaa).Myyjien tulisikin
pohtia millä saisivat lisäarvoa leimikolleen,eikä sokaistua tarjo-
tulle tukin yksikköhinnalle tukkiprosentin kustannuksella.Lisä-
arvoa antavat ainakin sorvipuu,pylväs ja sen alta laatutyvi lyhyil-
lä mitoilla parhaimmillaan määrätakuulla ja yksittäiset sahurit
erikoismittoineen.Harvennuksilla ohut kuusipylväs,parru ja pik-
kutukki (varauksin).Näitä ei tietysti kaikille riitä ylitarjontatilan-
teessa vaan osalle jää käteen ”Musta Pekka”.
Eikö enää ole lupaa tehdä tukin laadun parantamiseksi kaksimetristä lumppia?
Pitäisi kaikilla firmoilla olla ytimen mukaan keskittävät sahakoneet.
Kyllä raamisahatkin sahaavatkeskeltä halki pelkan, josta tulee täydellistä sahatavaraa, kunhan se kunnolla kuivataan ja niputetaan. Monet ostajat edellyttävätkin ydi halki sahausta.
###”Eikö enää ole lupaa tehdä tukin laadun parantamiseksi kaksimetristä lumppia?”####
On toki , mutta se lumppi jää metsään . Ei rekisteröidy alamittana mihinkään .
Jo 2,5 metrin pölkyt ovat erittäin ongelmallisia kuljetuksen kannalta . Tippuvat herkästi sekä ajokoneen , että auton kyydistä .
On muuten olemassa vaatimus tehdä kuitupölleistäkin mahdollisimman pitkiä . Esim männyllä ja koivulla tavoitepituus on 5,5m. Muut ovat apumittoja . Puutavara – autoihin , ei saada täysiä kuormia ( riittävästi kiloja) , jos kuitupöllit ovat lyhyitä .
Kuvassa on lyhyttä mittaa käytetty tyvimutkan poistamiseksi tukin tai pikkutukin tyveltä .
On turhaa lähteä enempää saivartelemaan , mitä näistä kieroista pölleistä mahdollisesti tulisi . Suoraakin puuta on tarjolla vastaavaan tarkoitukseen yllinkyllin .
Aiemmin talvella tuli tarkkailtua tukin tekoa harvennuksella. Vaikka aluksi näytti kasassa olevan tukkirungon niin pyöritellessä niistä löytyi aina jotain vikaa. Ei voi valittaa tekemisiä.Muutaman varman raakkitukin ajomies pisti ajaessaan kuitupinoon,mutta niistä näki ettei ollut sahattavaksi.
Suorittava ja tuohi oikeassa. Kyllä nuo ovat selkeästi juuri sitä mitä kasa kertookin. Kuitua.
Varmasti sahuri jollain raamilla ajelee niistä vaikka mitä. Eri asia kuinka järkevää sahatavaraa se on.
Listat ja paneelit tehdään nykyään 30 cm pätkistä. Eikö motomiestä (jumala) satu sydämeen jos kone ei anna tehdä tiheäsyisestä männystä muuta yli 4 metristä tukkia.
Sikarille sellaisia terveisiä, että kyllä laadukkaan tyven meno kuitukasaa harmittaa, mutta jos yhtiön mitat eivät sitä salli, ei voi muutakaan tehdä. Jos kuski katkaisee tyven aptiin sopimattomalla mitalla, tulee kovat rutinat sahan lajittelusta. Mitoista vastaa yhtiö, ei kuski. Jos kuski ”laaduttaa” tukkia kuituun tarpeettomasti sallittujen mittojen sijaan, silloin kuski tekee virheen.
Mutta, jos laatutyvi pitää olla 43, silloin se pitää olla 43. Jos kuski katkaisee sen lyhyemmäksi, menee se katkaisun jälkeen kuituun joka tapauksessa, jos apti ei tunne lyhyttä tukkia.
Kerran oli tuon näköinen kuitupino. Purnasin ostajalle, että tukkia pinossa. Kun sitä tarkemmin tutkittiin, niin lähes aina löytyi joku syy. Muutama pölli oli kyllä tukkilaatuinen, mutta tietenkin joskus käy toisinkin päin. Jos pyrittäisiin täydelliseen tukkien saantoon, niin korjuukustannukset nousisivat ja lopputuloksena silloin tukkien hintojen selvä lasku, mikä näkyisi myyjän tilissä paljon enemmän kuin muutama kuiduksi päätynyt tukki.
Nopeatempoisessa korjuussa pitää sallia kohtuulliset toleranssit.
Kuitu kannattaa tehdä alle 3 metrisiksi niin ihmettelen, jos hinnakkaampi tukki ei ole mahdollista. Jos ostajalla tahtotila riittää niin on. Ei varmaan tuota konemiehelle ongelmia jos on lyhyitä mittoja käytössä ei tarvitse lenkouksia niin paljon arpoa.
Kun lukee tätä keskustelua,huomaa kuinka tärkeää on hakkuunvalvonta puun myyjän kannalta.
Leimikko pitää.hakata hakkuusopimuksessa sovitulle mitoille, eikä metsä_ tai autokuljetuksen toivomille pituuksille.
Katkontaa valvottava palstalla, siellä näkee mitä rungoista tehty.
Tienvarressa kasan arvuuttelu jo myöhäistä.
##”Leimikko pitää.hakata hakkuusopimuksessa sovitulle mitoille, eikä metsä_ tai autokuljetuksen toivomille pituuksille.”##
On myös teollisuuden antamat ohjeet toivotuista pituuksista , joita ohjataan jakaumamatriisin avulla antamalla kyseisille mitoille suurempi painoarvo . Tämän toteutumista seurataan jalostuslaitoksilla tarkasti . Jos kuljettaja alkaa ominpäin hakkaamaan jotakin muuta , voi olla jatkossa vapailla työmarkkinoilla . Katkontamatriisit laaditaan asiakkaan tarpeen mukaan , ei isännän eikä hakkuukoneen kuljettajan mieltymyksen mukaan .
Kuitupuun hakkuussa pölkyn tavoitemittoja nostettiin rekkojen kantavuuksien kasvattamisen seurauksena . Kuitupuukuormien painot jäävät vajaiksi (tolpat käyvät lyhyiksi), jos kuorma tehdään vajaamittaisesta silpusta . Tämän vuoksi mäntykuitu ja koivukuitu katkotaan 5,5 metrin päämittaan . Muut mitat ovat apumittoja ja käytössä vain poikkeustapauksissa .
Ladun parantamiseksi katkotut 2,7-3 metrin lumpit kehotettiin yhteen aikaan ajamaan eri kasaan kuormausteknisistä syistä. Kuvassa ne näyttävät olevan muun kuidun joukossa .
Kuvassa olevat paksummat pölkyt eivät täytää tukin laatuvaatimuksia missään kauppasopimuksessa . Jos pölkky on kiero , se on kuitua .
Itkemällä se ei muuksi muutu . Kuvan katkonta on varmasti kauppaehtojen mukainen . Pituudetkin 2,7-5,5 mertiä kuidun osalta , kuten sopimuksessa lukee . Latvatkin on ajettu minimiin ihan kiitettvästi .
En tiiä miten yleensä, mutta ainaki omissa kaupoissa ovat kyllä ottaneet kuidun tarkkaan talteen, eli myös lyhemmät tikut on keräilty kiitettävästi, kai niitä motokuskejaki on niin monenlaista. Jotenki jääny sellanen käsitys, että tuolla pitkällä vapaamittasella kuidulla latvusta jää vähemmän metsään kuin 3 metrisellä verrokilla.
Rajanaapurini metsässä jossa oli käynyt sienessä 10 vuoden ajan, puut oli suoraa kuin tykinputket hyvin hento-oksaista 90-100v kuusikkoa, ei lahoja ei kuivasia. Kysyin ohikulkiessa motokuskilta miksi tulee vain vajaa kolmannes tukkia muut oli kuitukasassa, oli kuulemma mutkaisia ja poika oksia, ym sanoin suoraan puhut paskaa!
Seuraavana päivänä kuski oli meidän puolella, kun kaliproivat konetta sanoin kuskille, mikä syy on, metsähän on 85v mummon eläkerahaa, niin kuski sanoi, tuli soitto nyt tarvitaan kuitua, ei tukkia, ellei hän tottele, tulee toinen mies puikkoihin?
Metsänhoitoyhdistys hoiti kaupan?
Jättivät vielä noin 30cm liianpitkät kannot, joista mummo sahautti noin 30cm pituiset pätkät polttopuiksi? Olisi saanut varmaan slaagin jos olisin kertonut kuinka puille kävi.
Minä hakkautin vastaavanlaisen kuusikon, tuli 85% tukkia loppu kuitua ja ostaja oli Koskitukki! Heillä on linjat joissa ei pienet mutkatkaan haittaa!
Maanomistajat valvojat nykyään liian vähän hakkuitaan. Jonka seurauksesta siellä hääritään välillä niin kuin omat edut on, jos tukkia haluaa myydä niin sahurit yleensä tarkimmat ottaja.
##”…jos tukkia haluaa myydä niin sahurit yleensä tarkimmat ottaja.”###
Totta ! Eivät osta huonolaatuisia leimikoita . : )
—-
Tuossa edellä oli viittaus hyvältä näyttäneen metsän alhaiseen tukkiprosenttiin . Vasta motokuski lopulta tietää , mikä leimikon lopullinen laatu on karsittuaan ja katkottuaan rungot .
Vaikka olen kohta kolmekymmentä vuotta kaadellut puuta työkseni , en mene ennustelemaan tukkiprosentteja ennen , kun puut on ajettu terien läpi . Sienireissu (useampikin) ei takuulla riitä määrittämään metsän tukkiosuutta . Oksien peittoon jää paljon ikäviä yllätyksiä . Vierekkäiset palstatkin voivat olla kasvuhistorialtaan tyystin erilaisia ja puuston laatu voi poiketa huomattavastikin .
—-
-vielä tarkennuksena siihen , miten kuiturungot katkotaan ja valitaan .
Luonnollisesti kaikki pystyssä olevat kuidun minimiehdon täyttävät rungot otetaan talteen , jos homma on tehtävissä jätettävää runkoa vaurioittamatta . Kahta minimikuitua tai komosen pölliä tuskin kukaan kuitenkaan tekee rungosta , jonka ainespuuosuus loppuu 6 metrissä .
Asianmukaisesti kasvatetussa metsässä ensiharvennus tehdään 12- 14 metrin pituudessa . Näiden kohdalla ei ole ongelmia katkonnassa . Lyhinkin pöllin mitta on vähintään 4 metriä . Parhaassa tapauksessa jako menee kohdalleen tekemällä kaksi 5 tai 5,5 metrin pölkkyä yhdestä rungosta .
Hoitamattomissa riukumetsissä voi tilanne olla toinen .
Suorittava: ”Vasta motokuski lopulta tietää , mikä leimikon lopullinen laatu on karsittuaan ja katkottuaan rungot .”
Silmälläkin pärjää aika pitkälle laatuarviossa. ”Kolmoislutzit” ja suorat selkeät terveet tukkirungot erottuu kyllä toisistaan etukäteisarvioinnissa! Hurjat romahdukset toteutuneessa tukkiposentissa verrattuna ennusteeseen (leimaus) pistävät miettimään…
Olen kyllä erimieltä kisin kommenttista. Kyllä se vain on niin että siinä vaiheessa sen leimikon laadun tietää kun se puu on pitkällään maassa ja oksat karsittu. On paljon leimikoita joista on merkitty isoja tukkikertymiä ja pikkutukkikertymiä mutta kun leimikko on hakattu on se osoittautunut paljon huonompi laatuiseksi.
##”Vain motokuski tietää, ketä kantsii kusettaa ” ##
Tsot tsot !
Kusettaja on ihan jossakin muualla , kun moton kopissa .
Jos arviot on tehty vahingossa (tai tarkoituksella ) päin
p###ttä ,se ei ole motokuskin syytä . Motokuski on ensimmäinen , joka kohta totuuden .
Tsot tsot suorittava ja motokuski.
Eihän se nyt hyvän tukkimetsikön arviointi mitään tähtitiedettä ole.Eihän asioista kannata yrittää tehdä liian vaikeata mitä ne todellisuudessa ovat.
Itsekkin kun metsiä olen ostellut niin ihan silmämääräisesti arvelen tukkikertymiä ja aika hyvin ovat noin suurinpiirtein osuneet kun hakkuut on suoritettu.
Varsinkin sahat ottavat tukit varsin hyvin talteen jopa huonompi laatuisestakin puustosta.Hyvistä puustoista myös sellufirmat pääsevät ihan kohtuu tulokseen.Itse suosin sahoja leimikoiden myynnissä jos se on suinkin mahdollista.
Kyllä, silmämääräisesti saatkin tarkimman tuloksen, mutta kun nykyisin ilmakuvien ja suurinpiirtein sammakon takajalkojen asennoista määritellään kuvioiden puustotietoja. Aivan päin hanuria tehtyjä arvioita on tullut vastaan. Pahin tapaus 10 ha ensiharvennus, josta piti tulla 400-500 kuutiota puuta, loppuviimeksi kertyi hirveällä haeskelulla 200. Ja senkin keskikoko 25 litraa. Osa ensiharvennuksesta oli 8 metristä kitukasvuista kalliokuusikkoa…
Se että lupaako ostomies myyjälle liikoja motteja, tukki %:a.ja saa kaupan kokonaishinnan korkeammaksi (myös eturahan) ja sitä kautta kaupan ei ole motokuskin vika sekään.
Asioilla on puoensa: Ompa mukavan vilkasta keskustelua oikeista ja rahaan vaikuttavista- asioista.
Myynän kannattaisi käydä enemän hakkuun aikaan työmaalla, silloin näkisi paremmin mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Hakataanko siellä kauppakirjan mitoilla, kertyykö erikois mittaista tavaraa, joka saattoi olla se kaupan teon peruste, jos ei tule niin syykin selviää siellä ymärrettävästi.
Motomiehet on mielestäni kyllä reilun rempseitä ammattiilaisia ja laatuasiat tuntevia, että niihin voi luottaa.Yleensä vika on jossain muualla jos joku laji ei ala karttua.
Ulkopuolinen tekijä katkonnan muuttumiseen voisi olla käyttöpaikan vastaan otto. Suuremmisa muutolsissa, joka vaikuttaa pituuksiin tai minimiläpimittoihin on yksityisen myymissä leimikoissa neuvoteltava korvaus myyjän kansa !!!
Kuitujen katkonta vapaalla mitalla näyttää olevan aina parempi minimin saavutettavuus kuin kinteä esim. 3 tai 4m :n kiinteällä mitalla..
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Taitaa olla läpimitta liian ohut latutyviksi. Miksiköhän niistä parhaista tyvistä kuitenkin on tehty lyhyemmät pätkät, onko ensin ollut tarkoitus ottaa parruja ja kun niitä on tullut niin vähän niin on lyöty sellupinoon?
Nuo on todennäköisesti tyvimutkien vuoksi tehtyjä tyvilumppeja…osassa näkyy miten karsimaterät on vuolleet siämutkaa?
Ainakin MG:llä laatutyven minimilatva on 23cm ja pituus 43.
Ison teollisuuden ns. laatutyvi käyttöön pinon päädyssä ei näyttäisi olevan, silti oksattomat tasapaksuiset kappaleet on edelleen laatupuuta, mutta ei firman laadun mukaan, kuten edellä on kerrottu.( pihkatappi ja kuusessa ollaan )
Pikkutukki ja parruaihetta sentään pino näyttäisi sisältävän, Väli- Suomessa mitat näille on 27 – 46 dm 10 – 14,9 cm ja maksimi tyvi on 25 cm tyveltä. Nämä on ainakin sahojen lajivalikoimassa.
Motomies on tehnyt ostetun lajivalikoiman mukaan hyvää työtä, jakanut kuidet minimin mukaan. Nähtävästi lajivalikoima on ollut se perinteinen,tukki ja kuitu
Näitä tulee tänäpäivää aika paljon kun harvennuksella pyritään ottamaan tukkiosuus tarkaan. Tyvimutkan lumppaus ei riitä vaan otetaan mahdollisimman lyhyt kuitu jonka jälkeen saadaan laatuvaatumiksiin mahtuva tukki aikaiseksi. Jos motomies osaa homman niin noita lyhyitä kuituja kertyy aika paljon.
Itse kokeilin omalla kenttäsahauksella kerran sellaista vaihtoehtoa että en ottanut noita mutkia pois vaan sahasin laudat mutkista huolimatta. Tuo mutkaisuus säilyi myös ydin osan laudassa joten kun käytin lautaa rakennuksella oli laudoista otettava 1,5 m pätkä vähintään pois. Ymmärsin tuon jälkeen että on turha yrittää tyrkyttää lenkoja puita sahalla.
Olisi hyvä tietää ko. puukaupan katkontaehdot, eli tukin minimi latvaläpimitta ja -pituus sekä niiden yhdistelmät.
Motomies on kyllä tässä todennäköisesti tehnyt voitavansa.
Raflaavia kuvia aina saa mutta jos alkaa ammattia joltain arvostella pitää lyödä faktoja kehiin. Kuten puuntakunen yllä meinaakin.
Silloin kuidun rangaksi katkonta tehty oikein, kun pinossa pituuksia 2,7 _ 5,0 m.
Esim.7m kuitu osuudesta tehty kaksi pölliä ja järeämmässä leimikossa kaksseiskoja tyveyksiä mukana.
Rungon viimeinen katkaisu 5 _ 6. sentistä poikki. ________¦ _____
Juuri näin, moton ohjalma hoitaa sen helposti, kun on haku päällä kuidun minimiin saalla !
Valokuva usein ns.parantaa laatua,samoin kuin esim.kiinteistöjen myyntiesitekuvat.Tarkempi tarkastelu paikan päällä paljastaa yleensä viat,mutta sirkkelisahaukseen olisi kasassa varmaan hyvää raaka-ainetta.
Lenkoutta liikaa noissa tyvissä siksi tehty minimikuitu. Hyvännäköistä apteerausta.
Faktaa että pinossa on laadukasta tiheäsyistä puuainesta joka
laskee tukkiprosenttia selvästi tässä lyhyehkössä leimikossa
näkyen myyjän tilissä.Kukaan ei ole kyseenalaistanut motokus-
kin toimintaa vaan tehnyt työnsä ostajan antamissa kuitu/tukki
raameissa.Nykyaikaisella pelkkahakkurivannesahahalla olen
nähnyt sahattavan varsin lenkoja männyntyviä.Osaavan sahurin
näistä saatiin kelvollista sahatavaraa (parempaa kuin kenttäsirk-
kelillä),koska terät seuraavat tukin keskilinjaa).Myyjien tulisikin
pohtia millä saisivat lisäarvoa leimikolleen,eikä sokaistua tarjo-
tulle tukin yksikköhinnalle tukkiprosentin kustannuksella.Lisä-
arvoa antavat ainakin sorvipuu,pylväs ja sen alta laatutyvi lyhyil-
lä mitoilla parhaimmillaan määrätakuulla ja yksittäiset sahurit
erikoismittoineen.Harvennuksilla ohut kuusipylväs,parru ja pik-
kutukki (varauksin).Näitä ei tietysti kaikille riitä ylitarjontatilan-
teessa vaan osalle jää käteen ”Musta Pekka”.
Eikö enää ole lupaa tehdä tukin laadun parantamiseksi kaksimetristä lumppia?
Pitäisi kaikilla firmoilla olla ytimen mukaan keskittävät sahakoneet.
Kyllä raamisahatkin sahaavatkeskeltä halki pelkan, josta tulee täydellistä sahatavaraa, kunhan se kunnolla kuivataan ja niputetaan. Monet ostajat edellyttävätkin ydi halki sahausta.
Jos ostajalla on sellutehdas lähellä niin tätähän se haluaa.
###”Eikö enää ole lupaa tehdä tukin laadun parantamiseksi kaksimetristä lumppia?”####
On toki , mutta se lumppi jää metsään . Ei rekisteröidy alamittana mihinkään .
Jo 2,5 metrin pölkyt ovat erittäin ongelmallisia kuljetuksen kannalta . Tippuvat herkästi sekä ajokoneen , että auton kyydistä .
On muuten olemassa vaatimus tehdä kuitupölleistäkin mahdollisimman pitkiä . Esim männyllä ja koivulla tavoitepituus on 5,5m. Muut ovat apumittoja . Puutavara – autoihin , ei saada täysiä kuormia ( riittävästi kiloja) , jos kuitupöllit ovat lyhyitä .
Kuvassa on lyhyttä mittaa käytetty tyvimutkan poistamiseksi tukin tai pikkutukin tyveltä .
On turhaa lähteä enempää saivartelemaan , mitä näistä kieroista pölleistä mahdollisesti tulisi . Suoraakin puuta on tarjolla vastaavaan tarkoitukseen yllinkyllin .
Aiemmin talvella tuli tarkkailtua tukin tekoa harvennuksella. Vaikka aluksi näytti kasassa olevan tukkirungon niin pyöritellessä niistä löytyi aina jotain vikaa. Ei voi valittaa tekemisiä.Muutaman varman raakkitukin ajomies pisti ajaessaan kuitupinoon,mutta niistä näki ettei ollut sahattavaksi.
Suorittava ja tuohi oikeassa. Kyllä nuo ovat selkeästi juuri sitä mitä kasa kertookin. Kuitua.
Varmasti sahuri jollain raamilla ajelee niistä vaikka mitä. Eri asia kuinka järkevää sahatavaraa se on.
Listat ja paneelit tehdään nykyään 30 cm pätkistä. Eikö motomiestä (jumala) satu sydämeen jos kone ei anna tehdä tiheäsyisestä männystä muuta yli 4 metristä tukkia.
Kauheen näkönen kuitu pino.
Onko kuva otettu pohjoissuomessa? Metsähallituksen mailta hakattu pino? Jos on niin ei yllätys…
Sikarille sellaisia terveisiä, että kyllä laadukkaan tyven meno kuitukasaa harmittaa, mutta jos yhtiön mitat eivät sitä salli, ei voi muutakaan tehdä. Jos kuski katkaisee tyven aptiin sopimattomalla mitalla, tulee kovat rutinat sahan lajittelusta. Mitoista vastaa yhtiö, ei kuski. Jos kuski ”laaduttaa” tukkia kuituun tarpeettomasti sallittujen mittojen sijaan, silloin kuski tekee virheen.
Mutta, jos laatutyvi pitää olla 43, silloin se pitää olla 43. Jos kuski katkaisee sen lyhyemmäksi, menee se katkaisun jälkeen kuituun joka tapauksessa, jos apti ei tunne lyhyttä tukkia.
Kerran oli tuon näköinen kuitupino. Purnasin ostajalle, että tukkia pinossa. Kun sitä tarkemmin tutkittiin, niin lähes aina löytyi joku syy. Muutama pölli oli kyllä tukkilaatuinen, mutta tietenkin joskus käy toisinkin päin. Jos pyrittäisiin täydelliseen tukkien saantoon, niin korjuukustannukset nousisivat ja lopputuloksena silloin tukkien hintojen selvä lasku, mikä näkyisi myyjän tilissä paljon enemmän kuin muutama kuiduksi päätynyt tukki.
Nopeatempoisessa korjuussa pitää sallia kohtuulliset toleranssit.
Kuitu kannattaa tehdä alle 3 metrisiksi niin ihmettelen, jos hinnakkaampi tukki ei ole mahdollista. Jos ostajalla tahtotila riittää niin on. Ei varmaan tuota konemiehelle ongelmia jos on lyhyitä mittoja käytössä ei tarvitse lenkouksia niin paljon arpoa.
Taitaa tosiaan olla hallituksen puita. Tuollaisen kuitupinon jälkeen ”yhteistyö” soppari on kyllä katkolla…
Kolmosen kuidun tekoa vältetään kuin ruttoa, koska nostaa kuljetuskustannuksia metsässä ja tiellä.
Kun lukee tätä keskustelua,huomaa kuinka tärkeää on hakkuunvalvonta puun myyjän kannalta.
Leimikko pitää.hakata hakkuusopimuksessa sovitulle mitoille, eikä metsä_ tai autokuljetuksen toivomille pituuksille.
Katkontaa valvottava palstalla, siellä näkee mitä rungoista tehty.
Tienvarressa kasan arvuuttelu jo myöhäistä.
Se on juuri niin.
##”Leimikko pitää.hakata hakkuusopimuksessa sovitulle mitoille, eikä metsä_ tai autokuljetuksen toivomille pituuksille.”##
On myös teollisuuden antamat ohjeet toivotuista pituuksista , joita ohjataan jakaumamatriisin avulla antamalla kyseisille mitoille suurempi painoarvo . Tämän toteutumista seurataan jalostuslaitoksilla tarkasti . Jos kuljettaja alkaa ominpäin hakkaamaan jotakin muuta , voi olla jatkossa vapailla työmarkkinoilla . Katkontamatriisit laaditaan asiakkaan tarpeen mukaan , ei isännän eikä hakkuukoneen kuljettajan mieltymyksen mukaan .
Kuitupuun hakkuussa pölkyn tavoitemittoja nostettiin rekkojen kantavuuksien kasvattamisen seurauksena . Kuitupuukuormien painot jäävät vajaiksi (tolpat käyvät lyhyiksi), jos kuorma tehdään vajaamittaisesta silpusta . Tämän vuoksi mäntykuitu ja koivukuitu katkotaan 5,5 metrin päämittaan . Muut mitat ovat apumittoja ja käytössä vain poikkeustapauksissa .
Ladun parantamiseksi katkotut 2,7-3 metrin lumpit kehotettiin yhteen aikaan ajamaan eri kasaan kuormausteknisistä syistä. Kuvassa ne näyttävät olevan muun kuidun joukossa .
Kuvassa olevat paksummat pölkyt eivät täytää tukin laatuvaatimuksia missään kauppasopimuksessa . Jos pölkky on kiero , se on kuitua .
Itkemällä se ei muuksi muutu . Kuvan katkonta on varmasti kauppaehtojen mukainen . Pituudetkin 2,7-5,5 mertiä kuidun osalta , kuten sopimuksessa lukee . Latvatkin on ajettu minimiin ihan kiitettvästi .
En tiiä miten yleensä, mutta ainaki omissa kaupoissa ovat kyllä ottaneet kuidun tarkkaan talteen, eli myös lyhemmät tikut on keräilty kiitettävästi, kai niitä motokuskejaki on niin monenlaista. Jotenki jääny sellanen käsitys, että tuolla pitkällä vapaamittasella kuidulla latvusta jää vähemmän metsään kuin 3 metrisellä verrokilla.
Rajanaapurini metsässä jossa oli käynyt sienessä 10 vuoden ajan, puut oli suoraa kuin tykinputket hyvin hento-oksaista 90-100v kuusikkoa, ei lahoja ei kuivasia. Kysyin ohikulkiessa motokuskilta miksi tulee vain vajaa kolmannes tukkia muut oli kuitukasassa, oli kuulemma mutkaisia ja poika oksia, ym sanoin suoraan puhut paskaa!
Seuraavana päivänä kuski oli meidän puolella, kun kaliproivat konetta sanoin kuskille, mikä syy on, metsähän on 85v mummon eläkerahaa, niin kuski sanoi, tuli soitto nyt tarvitaan kuitua, ei tukkia, ellei hän tottele, tulee toinen mies puikkoihin?
Metsänhoitoyhdistys hoiti kaupan?
Jättivät vielä noin 30cm liianpitkät kannot, joista mummo sahautti noin 30cm pituiset pätkät polttopuiksi? Olisi saanut varmaan slaagin jos olisin kertonut kuinka puille kävi.
Minä hakkautin vastaavanlaisen kuusikon, tuli 85% tukkia loppu kuitua ja ostaja oli Koskitukki! Heillä on linjat joissa ei pienet mutkatkaan haittaa!
Maanomistajat valvojat nykyään liian vähän hakkuitaan. Jonka seurauksesta siellä hääritään välillä niin kuin omat edut on, jos tukkia haluaa myydä niin sahurit yleensä tarkimmat ottaja.
##”…jos tukkia haluaa myydä niin sahurit yleensä tarkimmat ottaja.”###
Totta ! Eivät osta huonolaatuisia leimikoita . : )
—-
Tuossa edellä oli viittaus hyvältä näyttäneen metsän alhaiseen tukkiprosenttiin . Vasta motokuski lopulta tietää , mikä leimikon lopullinen laatu on karsittuaan ja katkottuaan rungot .
Vaikka olen kohta kolmekymmentä vuotta kaadellut puuta työkseni , en mene ennustelemaan tukkiprosentteja ennen , kun puut on ajettu terien läpi . Sienireissu (useampikin) ei takuulla riitä määrittämään metsän tukkiosuutta . Oksien peittoon jää paljon ikäviä yllätyksiä . Vierekkäiset palstatkin voivat olla kasvuhistorialtaan tyystin erilaisia ja puuston laatu voi poiketa huomattavastikin .
—-
-vielä tarkennuksena siihen , miten kuiturungot katkotaan ja valitaan .
Luonnollisesti kaikki pystyssä olevat kuidun minimiehdon täyttävät rungot otetaan talteen , jos homma on tehtävissä jätettävää runkoa vaurioittamatta . Kahta minimikuitua tai komosen pölliä tuskin kukaan kuitenkaan tekee rungosta , jonka ainespuuosuus loppuu 6 metrissä .
Asianmukaisesti kasvatetussa metsässä ensiharvennus tehdään 12- 14 metrin pituudessa . Näiden kohdalla ei ole ongelmia katkonnassa . Lyhinkin pöllin mitta on vähintään 4 metriä . Parhaassa tapauksessa jako menee kohdalleen tekemällä kaksi 5 tai 5,5 metrin pölkkyä yhdestä rungosta .
Hoitamattomissa riukumetsissä voi tilanne olla toinen .
Eivät osta huonolaatuisia leimikoita ? Mitenkä ne pystyy ne määrittelemään, kun tarkastelevat pelkän silmän avulla ilman motokouraa.
Suorittava: ”Vasta motokuski lopulta tietää , mikä leimikon lopullinen laatu on karsittuaan ja katkottuaan rungot .”
Silmälläkin pärjää aika pitkälle laatuarviossa. ”Kolmoislutzit” ja suorat selkeät terveet tukkirungot erottuu kyllä toisistaan etukäteisarvioinnissa! Hurjat romahdukset toteutuneessa tukkiposentissa verrattuna ennusteeseen (leimaus) pistävät miettimään…
Olen kyllä erimieltä kisin kommenttista. Kyllä se vain on niin että siinä vaiheessa sen leimikon laadun tietää kun se puu on pitkällään maassa ja oksat karsittu. On paljon leimikoita joista on merkitty isoja tukkikertymiä ja pikkutukkikertymiä mutta kun leimikko on hakattu on se osoittautunut paljon huonompi laatuiseksi.
Olen suorittavan linjoilla tässäkin asiassa.
Vain motokuski tietää, ketä kantsii kusettaa.. ♪
##”Vain motokuski tietää, ketä kantsii kusettaa ” ##
Tsot tsot !
Kusettaja on ihan jossakin muualla , kun moton kopissa .
Jos arviot on tehty vahingossa (tai tarkoituksella ) päin
p###ttä ,se ei ole motokuskin syytä . Motokuski on ensimmäinen , joka kohta totuuden .
Tsot tsot suorittava ja motokuski.
Eihän se nyt hyvän tukkimetsikön arviointi mitään tähtitiedettä ole.Eihän asioista kannata yrittää tehdä liian vaikeata mitä ne todellisuudessa ovat.
Itsekkin kun metsiä olen ostellut niin ihan silmämääräisesti arvelen tukkikertymiä ja aika hyvin ovat noin suurinpiirtein osuneet kun hakkuut on suoritettu.
Varsinkin sahat ottavat tukit varsin hyvin talteen jopa huonompi laatuisestakin puustosta.Hyvistä puustoista myös sellufirmat pääsevät ihan kohtuu tulokseen.Itse suosin sahoja leimikoiden myynnissä jos se on suinkin mahdollista.
Kyllä, silmämääräisesti saatkin tarkimman tuloksen, mutta kun nykyisin ilmakuvien ja suurinpiirtein sammakon takajalkojen asennoista määritellään kuvioiden puustotietoja. Aivan päin hanuria tehtyjä arvioita on tullut vastaan. Pahin tapaus 10 ha ensiharvennus, josta piti tulla 400-500 kuutiota puuta, loppuviimeksi kertyi hirveällä haeskelulla 200. Ja senkin keskikoko 25 litraa. Osa ensiharvennuksesta oli 8 metristä kitukasvuista kalliokuusikkoa…
Se että lupaako ostomies myyjälle liikoja motteja, tukki %:a.ja saa kaupan kokonaishinnan korkeammaksi (myös eturahan) ja sitä kautta kaupan ei ole motokuskin vika sekään.
Asioilla on puoensa: Ompa mukavan vilkasta keskustelua oikeista ja rahaan vaikuttavista- asioista.
Myynän kannattaisi käydä enemän hakkuun aikaan työmaalla, silloin näkisi paremmin mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Hakataanko siellä kauppakirjan mitoilla, kertyykö erikois mittaista tavaraa, joka saattoi olla se kaupan teon peruste, jos ei tule niin syykin selviää siellä ymärrettävästi.
Motomiehet on mielestäni kyllä reilun rempseitä ammattiilaisia ja laatuasiat tuntevia, että niihin voi luottaa.Yleensä vika on jossain muualla jos joku laji ei ala karttua.
Ulkopuolinen tekijä katkonnan muuttumiseen voisi olla käyttöpaikan vastaan otto. Suuremmisa muutolsissa, joka vaikuttaa pituuksiin tai minimiläpimittoihin on yksityisen myymissä leimikoissa neuvoteltava korvaus myyjän kansa !!!
Kuitujen katkonta vapaalla mitalla näyttää olevan aina parempi minimin saavutettavuus kuin kinteä esim. 3 tai 4m :n kiinteällä mitalla..