Heinäkuu 2013 astui voimaan direktiivi sahatavaran CE merkintäpakosta. Taustalla lienee takavuosien halliromahdukset ja vaatimukset paremmasta rakentamisesta. Suuret yhtiöt ottivat CE merkintäpakon avosylin vastaan, tarkoittihan se että pinet sahurit saatiin pois häiritsemästä markkinoita, koska kustannukset ovat likimain samat riippumatta yrityksen koosta. Moni piensahuri lopettikin yritystoiminnan kustannusten käytyä kohtuuttomiksi.
Pistin tyttären hakemaan kuusamosta kesämökin terassille niskalannkkuja, käskin sanoa myyjälle että lankut tulevat kantaviin rakenteisiin ettei myisi huonointa mahdollista laatua. Tyttä soitti kuusamosta, että täällä olisi lankkua ja myyjä kertoi niiden olevan tarkoitettu kantaviin rakenteisiin. Tällaista siltä sitten tuli ???
Jos siinä on lujuusluokka ni se on koneella testattu, että se kestää minkä luvataan. Mutta ostajassa vika jos ei oo ostanu lujuusluokiteltua tavaraa. Oksat muuten katotaan lujuusluokittelussa reiiksi. Eine myyjät ala selvittelee minkälaista puuta sen pitää olla tai niillä riitä ammattitaito.
Anteeksi antamatonta ansiantuntijuuden käyttämättömyyttä Pihkaniskalta, panna tyttö ostamaan lankkua. Isällä kun olisi ollut silmää lankun laadulle, selvästi normaalia enemmän. Onhan hän entinen huonekalupuun toimittaja.
Kyllähän ne lankkukaupassa osaavat huonon hyvästä erottaa, mutta kun se myynti on pääasia. Varsinaiset luokitukset eivät ehkä ole oikein hanskassa.
Yksityisasiakasta on helppo naruttaa, se kun ostaa vain silloin tällöin lankkua, eli huonolla tavaralla ei menetetä asiakasta.
Taneli puhuu asiaa. Pointti olikin että CE merkinnällä on tarkoitus suojella kuluttajaa, kyllä ammattilaiset ja isot rakentajat ymmärtävät mistä on kysymys. Tarkoitus ei ole tainnut kuitenkaan toteutua, pyrökratia on vaan lisääntynyt ja yrittäminen vaikeutunut, samaan aikaan yhteiskunta painii lisääntyvien kustannusten ja vähentyvien verotulojen ahdingossa.
Mistä Pihkaniska tietää, että tuo lankku ei täytä tuolle tavaralajille asetettuja laatuvaatimuksia? Saa kaupasta kaikennäköstä räkälautaa käyttötarkoituksen mukaan.
CE-merkki ei sinällään takaa kuluttajan turvallisuutta tai etua.
Merkki kertoo vain tietyistä tuotteen sisältämistä ominaisuuksista.
Meillähän nykyisin myydään esimerkiksi CE-merkittyjä auton talvirenkaita, jotka ovat Suomen oloissa hengenvaarallisia.
Oksa on puun kukka…;-)))
Kyllä tuo vähän rutisee ennekuin poikki menee.
Mänty tahtoo sinistyä helposti – sehän on puun luonnollinen
väri – siksi se kannattaa kyllästää.
Lujasti näkyy olevan pultilla kiinni – ei lotaja.
Onkelma on että suomalaiset eivät ymmärrä hyvästä sahapuusta yleisesti pätkääkään. Tieto ei siirry enää polvesta polveen.
Minä ostan lankkuni nimeltä mainitsemattomasta vientihöyläämöstä.
Tästä voisi pitää meteliä enemmänkin, mutta näiltä periltä on totutti viemään ulos ulkomaille paras tavara. Kotimarkkinoilla tuijotaan vain metrihintoja ja nykyään panelitkin on 75…100mm tikkuja.
Suomalaisten tulisi tehdä rakennusalalla ryhtiliike palauttaa rakennusmestari koulutus sekä kouluttaa puurakentamista paremmin. Sitten kuluttajien tulisi sivistää itseään tässäkin puunlaatu asiassa eikä tuijottaa hintaan . Köyhän ei kannata huonoja rakenteita tehdä moneenkertaan…
Eräs iso laatuongelma on vasta muhimassa: hirvien pilaamien taimikoiden tyvitukit tulevat lähivuosina sahoille. Sekä saheiden lujuus että ulkonäkö saattavat olla vaativille asiakkaille kelpaamattomat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Heinäkuu 2013 astui voimaan direktiivi sahatavaran CE merkintäpakosta. Taustalla lienee takavuosien halliromahdukset ja vaatimukset paremmasta rakentamisesta. Suuret yhtiöt ottivat CE merkintäpakon avosylin vastaan, tarkoittihan se että pinet sahurit saatiin pois häiritsemästä markkinoita, koska kustannukset ovat likimain samat riippumatta yrityksen koosta. Moni piensahuri lopettikin yritystoiminnan kustannusten käytyä kohtuuttomiksi.
Pistin tyttären hakemaan kuusamosta kesämökin terassille niskalannkkuja, käskin sanoa myyjälle että lankut tulevat kantaviin rakenteisiin ettei myisi huonointa mahdollista laatua. Tyttä soitti kuusamosta, että täällä olisi lankkua ja myyjä kertoi niiden olevan tarkoitettu kantaviin rakenteisiin. Tällaista siltä sitten tuli ???
Onneksi sattui pialrin kohdalle. Luulen että ei myyjäkään taida mitään laatukriteereisä tietää.
Jos siinä on lujuusluokka ni se on koneella testattu, että se kestää minkä luvataan. Mutta ostajassa vika jos ei oo ostanu lujuusluokiteltua tavaraa. Oksat muuten katotaan lujuusluokittelussa reiiksi. Eine myyjät ala selvittelee minkälaista puuta sen pitää olla tai niillä riitä ammattitaito.
Anteeksi antamatonta ansiantuntijuuden käyttämättömyyttä Pihkaniskalta, panna tyttö ostamaan lankkua. Isällä kun olisi ollut silmää lankun laadulle, selvästi normaalia enemmän. Onhan hän entinen huonekalupuun toimittaja.
Kyllähän ne lankkukaupassa osaavat huonon hyvästä erottaa, mutta kun se myynti on pääasia. Varsinaiset luokitukset eivät ehkä ole oikein hanskassa.
Yksityisasiakasta on helppo naruttaa, se kun ostaa vain silloin tällöin lankkua, eli huonolla tavaralla ei menetetä asiakasta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli puhuu asiaa. Pointti olikin että CE merkinnällä on tarkoitus suojella kuluttajaa, kyllä ammattilaiset ja isot rakentajat ymmärtävät mistä on kysymys. Tarkoitus ei ole tainnut kuitenkaan toteutua, pyrökratia on vaan lisääntynyt ja yrittäminen vaikeutunut, samaan aikaan yhteiskunta painii lisääntyvien kustannusten ja vähentyvien verotulojen ahdingossa.
Mistä Pihkaniska tietää, että tuo lankku ei täytä tuolle tavaralajille asetettuja laatuvaatimuksia? Saa kaupasta kaikennäköstä räkälautaa käyttötarkoituksen mukaan.
CE-merkki ei sinällään takaa kuluttajan turvallisuutta tai etua.
Merkki kertoo vain tietyistä tuotteen sisältämistä ominaisuuksista.
Meillähän nykyisin myydään esimerkiksi CE-merkittyjä auton talvirenkaita, jotka ovat Suomen oloissa hengenvaarallisia.
CE-merkkiä voisi verrata vaikkapa asuirakennuksen energiatodistukseen.
Sekään ei kerro rakennuksen todellisia energiakustannuksia.
Oksa on puun kukka…;-)))
Kyllä tuo vähän rutisee ennekuin poikki menee.
Mänty tahtoo sinistyä helposti – sehän on puun luonnollinen
väri – siksi se kannattaa kyllästää.
Lujasti näkyy olevan pultilla kiinni – ei lotaja.
Onkelma on että suomalaiset eivät ymmärrä hyvästä sahapuusta yleisesti pätkääkään. Tieto ei siirry enää polvesta polveen.
Minä ostan lankkuni nimeltä mainitsemattomasta vientihöyläämöstä.
Tästä voisi pitää meteliä enemmänkin, mutta näiltä periltä on totutti viemään ulos ulkomaille paras tavara. Kotimarkkinoilla tuijotaan vain metrihintoja ja nykyään panelitkin on 75…100mm tikkuja.
Suomalaisten tulisi tehdä rakennusalalla ryhtiliike palauttaa rakennusmestari koulutus sekä kouluttaa puurakentamista paremmin. Sitten kuluttajien tulisi sivistää itseään tässäkin puunlaatu asiassa eikä tuijottaa hintaan . Köyhän ei kannata huonoja rakenteita tehdä moneenkertaan…
Taitaa olla tuontitavaraa idästä.
Tehdäänkös täällä kotimaassa enää kyllästettyä sahatavaraa ollenkaan?
No todellakin tehdään ja paljon. Meikä on muuten ollu mukana kun mun omaa puutavaraa on kyllästetty.
Eräs iso laatuongelma on vasta muhimassa: hirvien pilaamien taimikoiden tyvitukit tulevat lähivuosina sahoille. Sekä saheiden lujuus että ulkonäkö saattavat olla vaativille asiakkaille kelpaamattomat.