Eikös tuon kokoisina puina harvennuksessa poisteta juurikin ne huonolaatuiset puut pois, jotta tulevaisuuteen jää laadukas metsä jäljelle? Siihen nähden ei nyt mitenkään huolestuttavan mutkaista. Samalla tavalla se siellä massassa menee tuokin
Miksi poistettavien puiden pitäisi olla pieniä ja mutkaisia, kun ne yhtä hyvin voisivat olla jopa lyhyemmällä kasvatusajalla kaksi kertaa suurempia ja suoria?
Kuvan kaltaista kasvatustulosta ei voi nimittää metsänhoidoksi vaan hoitamattomuudeksi.
Raivaamattomuus ja boorin puute taitaa olla tässäkin syynä huonoon kasvutulokseen?
Neljä suurinta pölkkyä on reilusti tukkikokoista . Leimikon puuston laatu (satoja motteja) vastaa kuvassa näkyvää. Ongelma on leimikon alhainen tukkiosuus. Poistettavien runkojen keskijäreys oli 200 l ja tukkiosuus 15% . Kuva on samalta kohteelta , kun kuva ”tanakkaa kuitua”.
Hakkuun yhteydessä laatua on mahdoton parantaa , joten laatuun tähtäävät toimet on tehtävä jo puunkasvatuksen alkuvaiheessa . Tässäkään tapauksessa tiheässä kasvattaminen ei ole parantanut laatua . Sen sijaan kasvatustavan heikkoudet tulevat korostetusti esiin.
”Sokea Reettakin” näkee , mistä on kysymys.
Kertoo vain meidän alkutuottajien jatkuvasti pahenevasta riistosta tuo 15%:n ”huima” suoritus. Tukin hintaa alas tasaista kyytiä ja samaan aikaan laatuvaatimukset ääritappiin. Näin piisaa kyllä sitä ”biomodulia” tuleville laitoksille. On varmaan harjoitukset siihen suuntaan jo suorittavan firmassa alettu. Parempi tietty ajoissa.
Männyn laatukasvatus se ei oo helppoa. Tilanne on mikä on kun motokuskit vaativat paksuja puita ja tiloilla käydään 15 vuoden välein tekemässä taimikonhoitoja niin männyt harvennetaan jo parimetrisinä tiheyteen 2000. Vaatii Männikkö intensiivistä seurantaa ja apuraivausharvennuksia, että tulee huippu.
Tällä kuviolla on ollut ongelmia ravinnetasapainon kanssa .
Niukkusartikkelina ainakin boori . Tämä puutostila yhdessä taimikkovaiheen runsaan lehtipuuaineksen kanssa on aiheuttanut monivääryyttä .
Lisäksi alkuvaiheen liika tiheys on hidastanut juuriston ja rungon kehitystä paksuuskasvun osalta.
Hontelot rungot taipuvat herkästi ja puu kallistelee eri suuntiin juuriston antaessa myöten .
Jotkut rungot/latvat katkeilevat , kun ylispuuksi ennättänyt hoikka koivu taipuu lumikuorman painosta niiden päälle .Osa lahoaa muutamassa vuodessa , osa jatkaa kasvuaan latvaa tai kahta ”rikkaampana”. Tavallista on myös se ,että vaurion aiheuttanut koivu katkeaa ja lahoaa nopeasti . Kymmenen vuoden kuluttua ei ole enää jäljellä minkäänlaista todistusaineistoa tuhon aiheuttajasta .
Tiheyden vaikutusta runkomuotoon voi tarkastella helpoiten kylvämällä porkkanoita penkkiin ja käsittelemällä kasvustoa eri voimakkuuksilla.Myös rikkaruohojen kitkemisen vaikutuksia voi tarkastella smassa yhteydessä . Tulokset näkyvät yhden kesän kuluessa. Metsässä samojen asioiden toteaminen vaatii kymmeniä vuosia.(rikkaruohot = aluskasvos)
Rungot ovat olleet honteloita , joskin oksaisia latvarikon tapahtuessa yli 20 vuotta sitten . Puun kasvatettua kaksi latvusta on elävän latvuksen osuus kasvanut suuremmaksi , kuin muilla vieressä kasvavilla rungoilla . Tämä on johtanut tyven muita voimakkaampaan järeytymiseen .
Tässä on tyyppiesimerkki siitä , että mitä enemmän vihreää puussa on , sitä nopeammin puu järeytyy . Valitettavasti tyven tekninen laatu ei riitä sahatavaran valmistukseen .iso kanto ei siis aina merkitse sitä , että puu olisi kelvannut laadultaan tukiksi.
Noissa männyissä on vahvoja, kuivia oksia tyvestä asti mikä kertoo, että siinä on ollut vehreä ja vahva latva. Mitä itte oon joskus törmännyt taimikkovaiheen mäntyihin mistä käyttäisin sanaa hontelo ei ole alaosan oksat olleet koskaan noin paksuja ja olisivat karsiutui mutta tuskin ne olisivat noin paksujakaan. Onko kuvio istutettu?
Jeesmies, en ole huomannut tukin hinnan tulevan tasaista kyytiä alaspäin. Ei se ole tosin paljoa noussutkaan. ”Biomoduulia” on varmasti tarpeeksi tarjolla jatkossakin. Juuri siksi kannattaakin tuottaa järeää riittävän laadukasta tukkia. Suosittelen sinullekin jos vaikka masennus helpottaisi!
Oli , mutta sitten ote olikin herpaantunut vuosikausiksi.
Monesti mäntykuvioilla on se ongelma , että puut kasvavat paikoin liian harvassa ja toisaalla taas liian tiheässä . Harvassa kasvaneita susipuunoloisia puita ei oikein kärsi poistaa ettei tulisi alitiheyttä . Tiheiköiden harventaminen puolestaan johtaa lähes aina lumi ja tuulituhoihin . Jos jätät jonkun ohuemman rangan ”varapuuksi” , on se vuoden parin kuluessa poikki tai pitkällään .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Niin varmaan. Ongelmahan ne on, liian tiukat kriteerit.
Mikäs näiden tikkujen laatuongelma on?
Mutkia.
Kyllä ne suoristuu – tuon vertaset mutkat.
Eikös tuon kokoisina puina harvennuksessa poisteta juurikin ne huonolaatuiset puut pois, jotta tulevaisuuteen jää laadukas metsä jäljelle? Siihen nähden ei nyt mitenkään huolestuttavan mutkaista. Samalla tavalla se siellä massassa menee tuokin
Miksi poistettavien puiden pitäisi olla pieniä ja mutkaisia, kun ne yhtä hyvin voisivat olla jopa lyhyemmällä kasvatusajalla kaksi kertaa suurempia ja suoria?
Kuvan kaltaista kasvatustulosta ei voi nimittää metsänhoidoksi vaan hoitamattomuudeksi.
Raivaamattomuus ja boorin puute taitaa olla tässäkin syynä huonoon kasvutulokseen?
Visakalloonen sonni on oikeassa.
Täälläpäin noita on liiankin kanssa.
Eikös tuon kokoluokan puut ole kuitua, miten ne mutkat kuidun laatuun oikein vaikuttavat?
Neljä suurinta pölkkyä on reilusti tukkikokoista . Leimikon puuston laatu (satoja motteja) vastaa kuvassa näkyvää. Ongelma on leimikon alhainen tukkiosuus. Poistettavien runkojen keskijäreys oli 200 l ja tukkiosuus 15% . Kuva on samalta kohteelta , kun kuva ”tanakkaa kuitua”.
Hakkuun yhteydessä laatua on mahdoton parantaa , joten laatuun tähtäävät toimet on tehtävä jo puunkasvatuksen alkuvaiheessa . Tässäkään tapauksessa tiheässä kasvattaminen ei ole parantanut laatua . Sen sijaan kasvatustavan heikkoudet tulevat korostetusti esiin.
”Sokea Reettakin” näkee , mistä on kysymys.
OK luulin kuitukokoisiksi. No mistä on kysymys kun tiheässä kasvatus ei parantanut laatua?
Lehtipuut piiskanneet latvuksia?
Kertoo vain meidän alkutuottajien jatkuvasti pahenevasta riistosta tuo 15%:n ”huima” suoritus. Tukin hintaa alas tasaista kyytiä ja samaan aikaan laatuvaatimukset ääritappiin. Näin piisaa kyllä sitä ”biomodulia” tuleville laitoksille. On varmaan harjoitukset siihen suuntaan jo suorittavan firmassa alettu. Parempi tietty ajoissa.
Männyn laatukasvatus se ei oo helppoa. Tilanne on mikä on kun motokuskit vaativat paksuja puita ja tiloilla käydään 15 vuoden välein tekemässä taimikonhoitoja niin männyt harvennetaan jo parimetrisinä tiheyteen 2000. Vaatii Männikkö intensiivistä seurantaa ja apuraivausharvennuksia, että tulee huippu.
Tällä kuviolla on ollut ongelmia ravinnetasapainon kanssa .
Niukkusartikkelina ainakin boori . Tämä puutostila yhdessä taimikkovaiheen runsaan lehtipuuaineksen kanssa on aiheuttanut monivääryyttä .
Lisäksi alkuvaiheen liika tiheys on hidastanut juuriston ja rungon kehitystä paksuuskasvun osalta.
Hontelot rungot taipuvat herkästi ja puu kallistelee eri suuntiin juuriston antaessa myöten .
Jotkut rungot/latvat katkeilevat , kun ylispuuksi ennättänyt hoikka koivu taipuu lumikuorman painosta niiden päälle .Osa lahoaa muutamassa vuodessa , osa jatkaa kasvuaan latvaa tai kahta ”rikkaampana”. Tavallista on myös se ,että vaurion aiheuttanut koivu katkeaa ja lahoaa nopeasti . Kymmenen vuoden kuluttua ei ole enää jäljellä minkäänlaista todistusaineistoa tuhon aiheuttajasta .
Tiheyden vaikutusta runkomuotoon voi tarkastella helpoiten kylvämällä porkkanoita penkkiin ja käsittelemällä kasvustoa eri voimakkuuksilla.Myös rikkaruohojen kitkemisen vaikutuksia voi tarkastella smassa yhteydessä . Tulokset näkyvät yhden kesän kuluessa. Metsässä samojen asioiden toteaminen vaatii kymmeniä vuosia.(rikkaruohot = aluskasvos)
Tanakkaa kuitua kuvassa olevat männyt ei oo ollu honteloita puita taimikko vaiheessa. Sen verta paksut kuivat oksat.
Rungot ovat olleet honteloita , joskin oksaisia latvarikon tapahtuessa yli 20 vuotta sitten . Puun kasvatettua kaksi latvusta on elävän latvuksen osuus kasvanut suuremmaksi , kuin muilla vieressä kasvavilla rungoilla . Tämä on johtanut tyven muita voimakkaampaan järeytymiseen .
Tässä on tyyppiesimerkki siitä , että mitä enemmän vihreää puussa on , sitä nopeammin puu järeytyy . Valitettavasti tyven tekninen laatu ei riitä sahatavaran valmistukseen .iso kanto ei siis aina merkitse sitä , että puu olisi kelvannut laadultaan tukiksi.
Noissa männyissä on vahvoja, kuivia oksia tyvestä asti mikä kertoo, että siinä on ollut vehreä ja vahva latva. Mitä itte oon joskus törmännyt taimikkovaiheen mäntyihin mistä käyttäisin sanaa hontelo ei ole alaosan oksat olleet koskaan noin paksuja ja olisivat karsiutui mutta tuskin ne olisivat noin paksujakaan. Onko kuvio istutettu?
Jeesmies, en ole huomannut tukin hinnan tulevan tasaista kyytiä alaspäin. Ei se ole tosin paljoa noussutkaan. ”Biomoduulia” on varmasti tarpeeksi tarjolla jatkossakin. Juuri siksi kannattaakin tuottaa järeää riittävän laadukasta tukkia. Suosittelen sinullekin jos vaikka masennus helpottaisi!
”Onko kuvio istutettu?”
Oli , mutta sitten ote olikin herpaantunut vuosikausiksi.
Monesti mäntykuvioilla on se ongelma , että puut kasvavat paikoin liian harvassa ja toisaalla taas liian tiheässä . Harvassa kasvaneita susipuunoloisia puita ei oikein kärsi poistaa ettei tulisi alitiheyttä . Tiheiköiden harventaminen puolestaan johtaa lähes aina lumi ja tuulituhoihin . Jos jätät jonkun ohuemman rangan ”varapuuksi” , on se vuoden parin kuluessa poikki tai pitkällään .