Kasvu on kuvan metsässä melkoista.Takana häämöttää harvennettu koivikko ja se on kokoluokkaa pienempää.Laadullisesti yllättävän hyvää,vaikka maa on hyvin rehevää.Kasvullaan lyö koivun mennen-tullen.
Edellisestä harvennuksesta tukit meni sahattavaksi ja kuitu polttopuuksi.Kyseisten puiden osoitetta en tiedä.Kuitu tuskin kelpaa sellutehtaille,mutta tukit kelpaa kyllä piensahureille.
Kerran on kokeiltu polttopuuna,on hankala puu käsitellä kuivana.(äijän on tikkuinen halottuna ja kuivana)
Totta on, että sip.lehtikuusi on paha kieroutumaan kuivuessaan. Varsinkin tyviosa, jossa niitä jännityksiä on paljon. Niinpä eräs esitys onkin, että aivan tyvestä pitäisi jättää lyhyt pätkä kokonaan sahaamatta puutavaraksi ja käyttää esim istumapölkyiksi tai muuhun askarteluun. Muutaman vuoden kuivattelujen jälkeen kun jännitteet ovat kadonneet olisi sopivaa ja hyvin soivaa kanteleitten raaka-aineeksi. Latvaosista saa kestäviä aitatolppia.Sahatavaran tapulointi on suoritettava niin , ettei vapaita päitä jää laisinkaan kieroutumaan. Painoja tapulin päälle.
Tuota kieroutumista ei tapahtunut lehtikuusella kun kuori saheeksi aiotut pölkyt ja sahautti vasta kuivana.
Vastapainoksi kieroontumiselle kuivia pölkkyjä sahattaessa tuli melkoisen karkea sahausjälki.
Millaista oli sahata kuivia lehtikuusitukkeja? Tuoreita sahattaessa sirkkelin terään tarttuu hartsiaineita ja välillä joutuu terää puhdistamaan tai sahaamaan puolenkymmenen lk.tukin jälkeen mänty- tai kuusitukin.
Eipå ole tietoa kumpaa rotua puut ovat.Todella hyvin ja hyvä laatuisina ne on puskeneet puuta.Hyvän vertailukohdan antaa samaanaikaan istutettu koivikko.Aika näyttää millaiseen tulokseen kyseinen metsä pystyy,kun tuottaa kiihtyvällä tahdilla tukkiosiota.
Tuohon Aukustin kysymykseen:
Ilmeisesti kuivumisen aikana nuo hartsiaineet oli haihtuneet jossain määrin. Ei näyttänyt tuottavan ongelmaa sirkkelin terällä. Puu oli nopeasti kasvanut pihapuu jonka poistin keittiönikkunan alta pimentämästä. Lustot parhaastaan 1 cm paksuisia vaikka kasvoi melkeinpä kallion päällä.
Lehtikuusen nopeaan kasvuun pihalla vaikuttaa nopeasti kasvava juuristo, joka voi olla siten hyvinkin laajalla alueella. Juuret ”osaavat” hakeutua pihalla paikkoihin, josta savat ravinteita ja vettä.
Vaikka kyllähän se mäntykin kasvattaa laajan juuriston. Joku tutkija (?) oli kaivattanut juurineen kaadetun siemenpuualueella kasvaneen männyn kaikki juuret esille ja saanut mittaamalla niiden pituudeksi yht noin 50 km!
Pihapuuksi lk ei ole mielestäni sopiva, koska se roskaa paljon ja neulaset ruostuttavat peltipintoja. Neulaset tunketuvat esim auton rakoihin sekä kulkeutuvat kenkien mukana sisälle. Neulasia on vaikea saada tarkoin pois esim katoilta, räystäskouruista pihalaatoituksilta jne. Talonmiehille ja omakotiasujille ne tuottavat paljon harmia.
Siinäpä ne muut syyt tuon lehtikuusen poistoon ikkunan alta.
Kukkapenkeistä se varmaankin kasvuvoimansa oli imenyt.
Lähiseudun oravat sitä jäivät kaipaamaan, silmut maistuivat niille talvisin ja keväisin erinomaisesti. :=) Pitkän aikaa ne kannolla istuen ihmettelivät puun häviämistä. :=(
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Harvennus tehty,mitä harvennuspuusta tehdään??
Kasvu on kuvan metsässä melkoista.Takana häämöttää harvennettu koivikko ja se on kokoluokkaa pienempää.Laadullisesti yllättävän hyvää,vaikka maa on hyvin rehevää.Kasvullaan lyö koivun mennen-tullen.
Edellisestä harvennuksesta tukit meni sahattavaksi ja kuitu polttopuuksi.Kyseisten puiden osoitetta en tiedä.Kuitu tuskin kelpaa sellutehtaille,mutta tukit kelpaa kyllä piensahureille.
Kerran on kokeiltu polttopuuna,on hankala puu käsitellä kuivana.(äijän on tikkuinen halottuna ja kuivana)
Onko tämä Euroopan lehtikuusta vai Siperian versiota?
Siperian lehtikuusi sahattuna kuulemma voi mennä aika kieroon kun jännitykset syistä purkautuvat.
Totta on, että sip.lehtikuusi on paha kieroutumaan kuivuessaan. Varsinkin tyviosa, jossa niitä jännityksiä on paljon. Niinpä eräs esitys onkin, että aivan tyvestä pitäisi jättää lyhyt pätkä kokonaan sahaamatta puutavaraksi ja käyttää esim istumapölkyiksi tai muuhun askarteluun. Muutaman vuoden kuivattelujen jälkeen kun jännitteet ovat kadonneet olisi sopivaa ja hyvin soivaa kanteleitten raaka-aineeksi. Latvaosista saa kestäviä aitatolppia.Sahatavaran tapulointi on suoritettava niin , ettei vapaita päitä jää laisinkaan kieroutumaan. Painoja tapulin päälle.
Tuota kieroutumista ei tapahtunut lehtikuusella kun kuori saheeksi aiotut pölkyt ja sahautti vasta kuivana.
Vastapainoksi kieroontumiselle kuivia pölkkyjä sahattaessa tuli melkoisen karkea sahausjälki.
Millaista oli sahata kuivia lehtikuusitukkeja? Tuoreita sahattaessa sirkkelin terään tarttuu hartsiaineita ja välillä joutuu terää puhdistamaan tai sahaamaan puolenkymmenen lk.tukin jälkeen mänty- tai kuusitukin.
Eipå ole tietoa kumpaa rotua puut ovat.Todella hyvin ja hyvä laatuisina ne on puskeneet puuta.Hyvän vertailukohdan antaa samaanaikaan istutettu koivikko.Aika näyttää millaiseen tulokseen kyseinen metsä pystyy,kun tuottaa kiihtyvällä tahdilla tukkiosiota.
Tuohon Aukustin kysymykseen:
Ilmeisesti kuivumisen aikana nuo hartsiaineet oli haihtuneet jossain määrin. Ei näyttänyt tuottavan ongelmaa sirkkelin terällä. Puu oli nopeasti kasvanut pihapuu jonka poistin keittiönikkunan alta pimentämästä. Lustot parhaastaan 1 cm paksuisia vaikka kasvoi melkeinpä kallion päällä.
Lehtikuusen nopeaan kasvuun pihalla vaikuttaa nopeasti kasvava juuristo, joka voi olla siten hyvinkin laajalla alueella. Juuret ”osaavat” hakeutua pihalla paikkoihin, josta savat ravinteita ja vettä.
Vaikka kyllähän se mäntykin kasvattaa laajan juuriston. Joku tutkija (?) oli kaivattanut juurineen kaadetun siemenpuualueella kasvaneen männyn kaikki juuret esille ja saanut mittaamalla niiden pituudeksi yht noin 50 km!
Pihapuuksi lk ei ole mielestäni sopiva, koska se roskaa paljon ja neulaset ruostuttavat peltipintoja. Neulaset tunketuvat esim auton rakoihin sekä kulkeutuvat kenkien mukana sisälle. Neulasia on vaikea saada tarkoin pois esim katoilta, räystäskouruista pihalaatoituksilta jne. Talonmiehille ja omakotiasujille ne tuottavat paljon harmia.
Siinäpä ne muut syyt tuon lehtikuusen poistoon ikkunan alta.
Kukkapenkeistä se varmaankin kasvuvoimansa oli imenyt.
Lähiseudun oravat sitä jäivät kaipaamaan, silmut maistuivat niille talvisin ja keväisin erinomaisesti. :=) Pitkän aikaa ne kannolla istuen ihmettelivät puun häviämistä. :=(