Tässä tien toisella puolella oleva kylvömännikkö. Tältä kuviolta (n.5ha) perattu kaikki lehtipuu pois kun männyt oli n. 1 metrin mittaisia. Toisen kerran raivattu muutama vuosi sitten, tiheyttä on reilusti ja nyt oksat kuolleet n.3 m korkeuteen asti.
Kysyisin mielipidettä miten pitäisi mielestänne käsitellä seuraavaksi?
Jos ensiharvennus tehdään n. viiden vuoden päästä tien toisella puolella olevan kuvion kanssa samalla ei litrakoko ole kovin kummoinen, mutta jäljelle jäävien puiden kannalta olisi harvennus silloin jo varsin tarpeen.
Nyt sitten hiukka ootellaan ja todella mukava ensiharvennuskohde sitten onkin. Itse voisi tehdä ensin varovasti uskoakseni 5..7v päästä varovaisen harvennuksen. Saisi polttopuut sitten samassa.
Toisaalta kuvio on 5ha että kyllä jatkossa varmasti konemiehiäkin jatkossa kiinnostaa. Jos pyrkii koneharvennukseen olisi taloudellisesti tutkimusten mukaan hiukan viivyttää ensiharvennusta, ainakin kun lueskelin noita uusimpia tutkimuksia.
Taimikonhoidissa koetin harvennella siten, että minkä tahansa puun voisi ottaa motolla ilman että viereinen puu saisi kolhun. Eli vierekkäisten puiden väli olisi vähintää 0,5-1m. Muutama poikkeus on jolloin samalla kouraisulla lähtee kaksi runkoa.
Etämetsänomistajana tuo itse tehty ensiharvennus taitaapi olla poissuljettu vaihtoehto.
Palstalla on noiden kahden kuvion lisäksi myös muita samanikäisiä kuvioita, osalla on runsaampi koivusekoitus.
Kyllä ensiharvennukseen aikanaan saa n. 15ha kerralla, joten luulisi myös konekorjuuna kiinnostavan.
No joo siten tuo kuntoilu on poissuljettu vaihtoehto. Elikkä 7..10v antaa parhaan tuoton varmaan ensiharvennukseen. Timo Pukkalan mukaan MT männylle optimitiheys 10..20m2/ha korko 2% mutta kun nykyään mennään jpoa negatiivisen koron neuvostoeuroaikaa kannattaa taimikkoa siinä mielessä kasvattaa totuttua tiheämminkin; taloustulos paranee ja myös laatu.
Ostajat tosin eivät mielellään osta/maksa ensiharvennuspuusta kunnon hintaa, jos litrakoko ja poistuma/ha ole riittävä.
Kunnon ennakkoraivaus lisää kohteen kiinnostavuutta.
Tasapainoilua paljonko m3/ha voi harventaa ja toisaalta paljonko elävää latvusta vielä on jäljellä (lisäksi puulla pitäisi olla kysyntää).
Aukkoa ja ensiharvennusta ei käsittääkseni ole järkevää yhdistää samaan leimikkoon. (korkeintaan pieni päätehakkuu mukaan, jos on iso ensiharvennus).
Hienosti onnistunut kylvömännikkö ja kun on noin hieno, niin hoitaisin edelleen tarkasti. Ensiharvennuksen houkuttelevuutta, poistumaa ja ennenkaikkea jäävän puuston laatua ajatellen tekisin ehdottomasti nyt heti taimikonharvennuksen asentoon 2200-2300kpl/ha. Nyt tuo on aivan liian tiheä.
Laatuharvennus onnistuu nyt raivaussahalla, mutta ei enää motolla jos tämä saa kasvaa siihen asti koskematta. Riukuuntunut puusto on altis lumituhoille ja järeytymisessä menetetään paljon.
Metsänviljely on kyllä onnistunut mallikkaasti, jossa on tehty lehtipuun perkaukset ajallaan. Kylvössä on ehkä käytetty tavanomaista parempaa siementä. ( siemenviljely ? )
Siemmenen laadulla saadaan tuntuva metsän tuoton lisääntyminen ja samalla saadaan entistä hyvälaatuisempaa puuta, hieman reheviltäkin pohjilta.
Jatkotoimenpiteet kuviolla on vasta vajaan kymmenen vuoden päästä, laatu paranee kaiken aikaa kun oksat karsiintuu luonnostaan n. 4 – 5 metriin ja silloinkin luulen olevan elävää latvusta n. 40 % rungon pituudesta.
Hyvälaatuisessa nuoressa männikössä tarkka korjuu tuottaa kertymää jo pillutukkiin ja parruaiheisiin kuidun lisäksi, euroissa lisä on 3 – 4 € kaikille hakatuille moteille + tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen € / ha ?
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Tässä tien toisella puolella oleva kylvömännikkö. Tältä kuviolta (n.5ha) perattu kaikki lehtipuu pois kun männyt oli n. 1 metrin mittaisia. Toisen kerran raivattu muutama vuosi sitten, tiheyttä on reilusti ja nyt oksat kuolleet n.3 m korkeuteen asti.
Kysyisin mielipidettä miten pitäisi mielestänne käsitellä seuraavaksi?
Jos ensiharvennus tehdään n. viiden vuoden päästä tien toisella puolella olevan kuvion kanssa samalla ei litrakoko ole kovin kummoinen, mutta jäljelle jäävien puiden kannalta olisi harvennus silloin jo varsin tarpeen.
Vai tulisiko tuosta tavaraa Äänekosken sellutehtaalle? Matkaa n.100km. Kuvio kesäkorjuu kelpoinen ja tienvarressa.
Nyt sitten hiukka ootellaan ja todella mukava ensiharvennuskohde sitten onkin. Itse voisi tehdä ensin varovasti uskoakseni 5..7v päästä varovaisen harvennuksen. Saisi polttopuut sitten samassa.
Toisaalta kuvio on 5ha että kyllä jatkossa varmasti konemiehiäkin jatkossa kiinnostaa. Jos pyrkii koneharvennukseen olisi taloudellisesti tutkimusten mukaan hiukan viivyttää ensiharvennusta, ainakin kun lueskelin noita uusimpia tutkimuksia.
Taimikonhoidissa koetin harvennella siten, että minkä tahansa puun voisi ottaa motolla ilman että viereinen puu saisi kolhun. Eli vierekkäisten puiden väli olisi vähintää 0,5-1m. Muutama poikkeus on jolloin samalla kouraisulla lähtee kaksi runkoa.
Etämetsänomistajana tuo itse tehty ensiharvennus taitaapi olla poissuljettu vaihtoehto.
Palstalla on noiden kahden kuvion lisäksi myös muita samanikäisiä kuvioita, osalla on runsaampi koivusekoitus.
Kyllä ensiharvennukseen aikanaan saa n. 15ha kerralla, joten luulisi myös konekorjuuna kiinnostavan.
No joo siten tuo kuntoilu on poissuljettu vaihtoehto. Elikkä 7..10v antaa parhaan tuoton varmaan ensiharvennukseen. Timo Pukkalan mukaan MT männylle optimitiheys 10..20m2/ha korko 2% mutta kun nykyään mennään jpoa negatiivisen koron neuvostoeuroaikaa kannattaa taimikkoa siinä mielessä kasvattaa totuttua tiheämminkin; taloustulos paranee ja myös laatu.
Tekisin ensiharvennuksen viimeistään viiden vuoden päästä. Mitä aiemmin sen parempi ”säänkestävyys”. Myrskyt on syytä huomioida nykymetsänhoidossa.
Ostajat tosin eivät mielellään osta/maksa ensiharvennuspuusta kunnon hintaa, jos litrakoko ja poistuma/ha ole riittävä.
Kunnon ennakkoraivaus lisää kohteen kiinnostavuutta.
Tasapainoilua paljonko m3/ha voi harventaa ja toisaalta paljonko elävää latvusta vielä on jäljellä (lisäksi puulla pitäisi olla kysyntää).
Aukkoa ja ensiharvennusta ei käsittääkseni ole järkevää yhdistää samaan leimikkoon. (korkeintaan pieni päätehakkuu mukaan, jos on iso ensiharvennus).
Hienosti onnistunut kylvömännikkö ja kun on noin hieno, niin hoitaisin edelleen tarkasti. Ensiharvennuksen houkuttelevuutta, poistumaa ja ennenkaikkea jäävän puuston laatua ajatellen tekisin ehdottomasti nyt heti taimikonharvennuksen asentoon 2200-2300kpl/ha. Nyt tuo on aivan liian tiheä.
Laatuharvennus onnistuu nyt raivaussahalla, mutta ei enää motolla jos tämä saa kasvaa siihen asti koskematta. Riukuuntunut puusto on altis lumituhoille ja järeytymisessä menetetään paljon.
Metsänviljely on kyllä onnistunut mallikkaasti, jossa on tehty lehtipuun perkaukset ajallaan. Kylvössä on ehkä käytetty tavanomaista parempaa siementä. ( siemenviljely ? )
Siemmenen laadulla saadaan tuntuva metsän tuoton lisääntyminen ja samalla saadaan entistä hyvälaatuisempaa puuta, hieman reheviltäkin pohjilta.
Jatkotoimenpiteet kuviolla on vasta vajaan kymmenen vuoden päästä, laatu paranee kaiken aikaa kun oksat karsiintuu luonnostaan n. 4 – 5 metriin ja silloinkin luulen olevan elävää latvusta n. 40 % rungon pituudesta.
Hyvälaatuisessa nuoressa männikössä tarkka korjuu tuottaa kertymää jo pillutukkiin ja parruaiheisiin kuidun lisäksi, euroissa lisä on 3 – 4 € kaikille hakatuille moteille + tuki nuoren kasvatusmetsän harvennukseen € / ha ?