Pohjoisrinne, kivien väliin mustaan multaan saa kuusta laittaa. Ajattelin istutella alle, kun koivikko osin vajaa. Pinta-alat kun ei ole tuhansia hehtaareja, niin koittaa pitää joka nurkan ”mintissä”.
Paljon matoja,vaskitsoja,yms.
Pohjoisrinne, kivien väliin mustaan multaan saa kuusta laittaa. Ajattelin istutella alle, kun koivikko osin vajaa. Pinta-alat kun ei ole tuhansia hehtaareja, niin koittaa pitää joka nurkan ”mintissä”.
Paljon matoja,vaskitsoja,yms.
Metsänhoito
Saa nähdä ajallaan kuinka saadaan koivut kaadettua ilman isompia taimituhoja. Kuusilla olisi noin 15 vuotta maksimissaan aikaa venyä.
Nuo Siekkelin sahan taimikepit ovat kyllä rehevällä maaperällä enemmän kuin hintansa väärtejä. Aika hankala olisi taimia muuten pitkän heinän seasta löytää.
Totta puhut Samses. Eivätkä ole kyllä hinnan kiroissa, olikohan 0,13e/kpl alv 0 tai 22 en muista nyt.
100 tainta meni koskemattomaan pohjaan 1,5 h agrow:n kanssa. Siitä kiitollinen tuo lehtomainen pohja,että pari kolme kertaa potkaisee metsurin saappaalla niin on kookas puhdas multa alue istuttaa. Liekö syynä riittävä koivun varjostus. Kivetkään paikoin ei haittaa niiden välistä löytyy helposti putken mentävä kolo.
15000 tainta odottaa isolle aukolle, tällä 1,5ha:n kuviolla saa ”lämmitellä”.
Onko siitä agrow:sta kenelläkään vielä kovaa faktaa ?
ArGrowsta on Ruotsissa julkaistu positiivisia tuloksia ja Suomessa ainakin joku MHY:n kaveri oli tehnyt mittauksia, joiden mukaan arGrow paransi myös koivuntaimien kasvua.
Itselläni ensimmäiset arGrow taimikot lähtevät nyt toiseen kasvukauteen ja arviointi tulee perustumaan mutuun. Viime kesä meni kuivuuden kanssa taistellessa eikä mitään ihmeellistä kasvua ollut havaittavissa. Jos arGrow auttoi juurten kasvua niin tulokset pitäisi näkyä tänä kesänä.
Näkyy olevan rauduksia nuo koivut. Henkilökohtaisesti en istuttaisi kuusia noiden alle. Raudukset kasvattaisin nelikymmensettiseksi tai isommaksi: 20 -30 vuotta. sitten niistä saisi huippuhintaa, jos saisi. Kuusikko olisi pilalla koivujen korjuun jälkeen.
Noin rehevälle pohjalle voisi harkita myös tammea tai muita jaloja lehtipuita. Ne kestävät taimena varjostusta.
A.Jalkanen, kyllä jalopuuvaihtoehto kävi mielessä,mutta jotenkin ei löytynyt jaksamista selvittää ja opiskella jalopuiden kasvatuksen saloja. Haluaisin kyllä kokeilla. Nyt vain tuntui taas helpoimmalta ratkaisu – laitetaan kuusta. Etelä-pirkanmaalla ollaan. Pitäisiköhän olla etelämpänä ?
Onko jalopuu talousmielessä näillä korkeusasteilla kuinka kannattavaa ?
Kun kuvan perusteella ainakin näyttäisi koivujen olevan suht. hyvin ryhmissä (melkein riveissä) , niin kannattaisi istuttaa kuuset siten, että koivuille on suunniteltu hakkuu-urat valmiiksi ja niille ei istutuskuusia ollenkaan turhaan särkymään. Koivujen kaato sitten harvennuksessa uralle. Voi olla liian pitkä aika odotella istutuskuuset mukaan ensiharvennukseen.
Hämis, kyllä E-Pirkanmaa on riittävän etelässä, ilmastohan on lämpenemässä. Erikoispuiden kasvatusta voi opiskella Heikki Kiurun kirjasta ”JALOPUUMETSÄT: PERUSTAMINEN JA HOITO”. Tammea ja muita jalopuita pitää käydä nuorena karsimassa tai kasvattaa tiheässä muiden puiden puristuksessa etteivät alaosan sivuoksat paksuunnu liikaa. Siinä vaiheessa kun tuosta koivikko harvennetaan jalopuut saisivat lisää valoa ja vauhtia. Meillä on maassamme kuusikoita tarpeeksi.
Meillä ei ole edes metsää tarpeeksi kaikkeen tarpeeseen. Kaikkia muita puulajeja tarvitaan mutta ei mitään jalopuita. Kotimaisilla vaan, aivan hyvä valinta.
Tammen kasvatus olisi sille sopivissa olosuhteissa hyvä homma.
ykkösluokan tammen hintaluokka oli suuruudeltaan, kun Ranskassa olin tammimetsässä tutustumassa aiheeseen – tyvitukin kohdalla 3000 €/ kiinto. Tietenkin järeys vaikuttaa hintaan, ylijäreyttä siinä ei tunneta, kaikki sahataan – tai leikataan viiluiksi.
Tammia ei suinkaan karvateta aluspuina, vaan ne ”puristavat” puut ovat hierojia, jotka putsaavat tyveä oksien silmuista. ”Hierojat” eivät saa nousta korkeammiksi kuin tammet.
Latvatukkien hinta olikin jo aivan toinen – alle tonnin luokkaa.
Tyvipölkkyjen ostajat olivat jättäneet loppurungon metsään, meni hakkeeksi lastulevytehtaalle.
Mitä mitä. Alle tonnin kuutio latvatukki. No ei sitten kannata . Parempi kasvattaa sitten vain edelleen niitä 5-6-kympin kuusi- ja mäntytukkeja.
Muutama päivä sitten näin naapurilla loivassa mäessä valkoisia putkia hakkuuaukolla. Paikka on loivan pitkämäisen kumpareen loppu joka loppuu peltoihin ja siihen paistaa aurinko aamusta iltaan. Putket olivat n. 1,5 – 2,5 m pitkiä en muista tarkkaan. Huonosta muististani kaivaen sanoisin niitä olleen n. 1700 / ha.
Eilen niistä kuulin, että tammiahan ne.
Nuo erikoispuut ovat mielenkiitoinen juttu. Ne ovat tosi arvokkaita, ostajat vain puuttuvat silloin kun pitäisi myydä!
Kuvista päätellen ei tuo koivikko kovin vajaalta vaikuta. Koivuista on vielä kerran harvennettavat puolet pois, jotta saadaan aikaiseksi sopiva loppukasvatusasento.
Voisi harventaa loppukasvatusasentoon vaikka heti. Sitten voi huolettomammin istuttaa kuusta alle tai vaikka niitä tammia. Tukkikoivuilla tulee olemaan isot latvat ja niiden korjuussa aikanaan osa kuusista tuhoutuu, mutta pieni aukkoisuus ei haittaa mitään.