Loistava alku ! Puun taakse voin todeta , että olen vahvasti samaa mieltä .
Joskus parikymmentä vuotta sitten muutamat vastavirtaan soutajat yrittivät uudistaa kuusikoita harventamalla/harvennuttamalla ne ns.verhopuuasentoon (jk). Ensin alueen valloitti heinä , sitten horsma ja vadelma , mutta kuusen taimia ei alueelle siunaantunut riittävästi aktiivisesta odottamisesta huolimatta . Nekin harvalukuiset taimet ponnistivat ylöspäin silloiseen runsaan hirvikannan tuottamista sorkan jäljistä (luomumuokkaus 🙂 ) . Nyt tämäkin vaihtoehto on pois laskuista.
Tuuli harventeli verhopuut olemattomiin ja alue oli pakko uudistaa muokaten ja istuttaen . Ongelma oli vain siinä , että hakkuutulot eivät riittäneet uudistuskustannuksiin. Taimien pituuskin on nyt vasta puolet siitä , mitä kuvassa näkyy.
Komea on, kateeksi käy..;) Tuossa on malliesimerkki erittäin hyvin onnistuneesta uudistamisesta.
Taitaa maakin olla erittäin hyvää kuusen kasvaa?
Itselläni kivikkoisella, mutta kuusen kasvupaikalla kuitenkin, etelärinteeseen istutettu poikeuksellisen hyvänkokokoiset (ehkä 50cm) pottitaimet 2007 ja hyvä jos vähän yli metrin ovat! Menee varhaisperkaukseen tulevana kesänä. Lääninä entinen Pohjois-Karjala.
Otsikkoon lipsahti virhe, nyt on takana jo 10 kasvukautta.
Tässä on tosiaan vastapainoa pienaukolle. Kuva on samalta tilalta kuin edellinen. Ei tämäkään kuvio ole kuin reilun hehtaarin kokoinen, mutta ote kasvatuksessa on ollut aivan eri luokkaa. Pohja on mustikkatyypin savi/hiesumaata, mutta näyttää siinäkin kuusi kasvavan kun sille annetaan mahdollisuus. Kuva olkoon osoituksena myös siitä, että ensimmäiset 10 vuotta ei tarvitse odotella kuusen nousua heinikon yläpuolelle. Eihän nuo kelpaa enää edes joulukuusiksi, kun pituutta on n. 4-4,5 m ja tuoreimmat vuosikasvut lähes metrin luokkaa.
Samantekevää, paljonko uudistamisen kanssa on tässä aikailtu. Kuuset kuitenkin ovat 10 vuodessa kasvaneet kuvassa näkyvään kokoon ja sehän on kiinnostava asia näissä kasvatusmenetelmien vertailuissa.
Vain yksi mustakoro voi kaiken horjuttaa. Kuten Metsälehdestä päiväsapuskan painikkeeksi juuri lueskelin.
Puupellossa voi leviäminen olla hurjaa. Alkaa näitä uhkia aina vain lisääntymään.
Meilläkin syksyllä 2006 istutettuihin kuusikoihin tehtiin kesällä 5 ha alalla viimeinen kemera-taimikonhoito.7 kasvukautta ja kolmimetristä.Ja paikkana P-Karjala.Kuuseen voi luottaa.
Uhkia tai ei, mutta eiköhän suunnilleen tuollaista kuusentaimikkoa lähes jokainen haluaisi 10v- taimikoksi? Minä ainakin. Sovpivasti tasamittaan kasvaneena voisi odottaa ensiharvennukseen riittävää määrää hyvänlaatuisia yksilöitä, joista valita huonoimmat pois.
Kyllä siinä luontaisen uudistumisen odottajat jäävät pahasti jälkeen. En ymmärrä, mitä semmoisella voisi säästää.
Loistava alku ! Puun taakse voin todeta , että olen vahvasti samaa mieltä .
Joskus parikymmentä vuotta sitten muutamat vastavirtaan soutajat yrittivät uudistaa kuusikoita harventamalla/harvennuttamalla ne ns.verhopuuasentoon (jk). Ensin alueen valloitti heinä , sitten horsma ja vadelma , mutta kuusen taimia ei alueelle siunaantunut riittävästi aktiivisesta odottamisesta huolimatta . Nekin harvalukuiset taimet ponnistivat ylöspäin silloiseen runsaan hirvikannan tuottamista sorkan jäljistä (luomumuokkaus 🙂 ) . Nyt tämäkin vaihtoehto on pois laskuista.
Tuuli harventeli verhopuut olemattomiin ja alue oli pakko uudistaa muokaten ja istuttaen . Ongelma oli vain siinä , että hakkuutulot eivät riittäneet uudistuskustannuksiin. Taimien pituuskin on nyt vasta puolet siitä , mitä kuvassa näkyy.
Loistavasti täystiheänä kasvua pukkaava kuusitaimikko. On ilo katsella taimikkoa,kun sen saa tuohon malliin.
Komea on, kateeksi käy..;) Tuossa on malliesimerkki erittäin hyvin onnistuneesta uudistamisesta.
Taitaa maakin olla erittäin hyvää kuusen kasvaa?
Itselläni kivikkoisella, mutta kuusen kasvupaikalla kuitenkin, etelärinteeseen istutettu poikeuksellisen hyvänkokokoiset (ehkä 50cm) pottitaimet 2007 ja hyvä jos vähän yli metrin ovat! Menee varhaisperkaukseen tulevana kesänä. Lääninä entinen Pohjois-Karjala.
ystävällisesti
Gunnar
Rivi-istutus jälki on hyvää.
70 v vaan kasvua, ei harvennusta ja 600 m3/ha!
Otsikkoon lipsahti virhe, nyt on takana jo 10 kasvukautta.
Tässä on tosiaan vastapainoa pienaukolle. Kuva on samalta tilalta kuin edellinen. Ei tämäkään kuvio ole kuin reilun hehtaarin kokoinen, mutta ote kasvatuksessa on ollut aivan eri luokkaa. Pohja on mustikkatyypin savi/hiesumaata, mutta näyttää siinäkin kuusi kasvavan kun sille annetaan mahdollisuus. Kuva olkoon osoituksena myös siitä, että ensimmäiset 10 vuotta ei tarvitse odotella kuusen nousua heinikon yläpuolelle. Eihän nuo kelpaa enää edes joulukuusiksi, kun pituutta on n. 4-4,5 m ja tuoreimmat vuosikasvut lähes metrin luokkaa.
Eli tuossakin on aikaa lähemmä parkytä vuotta kun viimeksi on iso metsä kasvanut. Kannotkin jo maatunut.
Meillä ainakin pyritään siihen että päätehakkuusta 1-2 vuoden sisällä on uudet taimet jo kasvamassa hyvää vauhtia.
Samantekevää, paljonko uudistamisen kanssa on tässä aikailtu. Kuuset kuitenkin ovat 10 vuodessa kasvaneet kuvassa näkyvään kokoon ja sehän on kiinnostava asia näissä kasvatusmenetelmien vertailuissa.
Usko voi horjua, mutta kuusi vain kasvaa.
Vain yksi mustakoro voi kaiken horjuttaa. Kuten Metsälehdestä päiväsapuskan painikkeeksi juuri lueskelin.
Puupellossa voi leviäminen olla hurjaa. Alkaa näitä uhkia aina vain lisääntymään.
Hyvältähän tuo näyttää.
Meilläkin syksyllä 2006 istutettuihin kuusikoihin tehtiin kesällä 5 ha alalla viimeinen kemera-taimikonhoito.7 kasvukautta ja kolmimetristä.Ja paikkana P-Karjala.Kuuseen voi luottaa.
”Alkaa näitä uhkia aina vain lisääntymään.”
Tieto lisää tuskaa.
Uhkia tai ei, mutta eiköhän suunnilleen tuollaista kuusentaimikkoa lähes jokainen haluaisi 10v- taimikoksi? Minä ainakin. Sovpivasti tasamittaan kasvaneena voisi odottaa ensiharvennukseen riittävää määrää hyvänlaatuisia yksilöitä, joista valita huonoimmat pois.
Kerrassaan hienoja!