Ikä 23v
Runkoluku harvennuksen jälkeen 1200. Keskiläpimitta 14 cm. Poistuman keskijäreys noin 90 litraa. Poistuma noin 110 m3/ha. Istutettu 2400 tiheyteen.
Ikä 23v
Runkoluku harvennuksen jälkeen 1200. Keskiläpimitta 14 cm. Poistuman keskijäreys noin 90 litraa. Poistuma noin 110 m3/ha. Istutettu 2400 tiheyteen.
Metsänhoito
Hienoa jälkeä ! Siinä nyt tuotto kohdallaan. Onko iso ala ?
On ainakin runkoja piisannut, oliko mikä syy näin tiheään istutukseen aikanaan?
Kyllä ne hoidetut metsät varttuu hyvinkin enskaan 20 vuodessa?
Latvukset menneet tiheyden takia pienen näköisiksi, tosin ei kuvasta kunnolla näy. Mahtava poistuma ensiharvennukseen ja reilusti jäi runkoja pystyyn. Onko aurattu ennen istutusta vai ojia vaan tiheässä?
Itsellä vastaava peltoon istutettu kuvio. Aikalailla samoilla arvoilla. Laatu ei vielä parasta, mutta kohta toinen harvennus johon merkkaan kaikki varmasti otettavat puut. Sen jälkeen huippu metsä. Tuotto ylittää varmasti jopa haavan.
Hyvä alku! Vähän eri levelillä ,kun Jessen samanikäinen koivulirveikkö 40-litran riukuja.
Tiheän istutuksen syytä en tiedä, kun ostin tilan keväällä. Vanhaa peltoa. Alaa ei ole valitettavasti kuin vajaa pari hehtaaria. Laitoin lisäksi pari muutakin kuvaa, mut ne on näköjään hävinnyt jonnekin.
Tehometsätalouden huippusuoritus kieltämättä mutta olisin kyllä laittanut sekametsän peltoon kasvuun. Hiukan koivua joukossa ja myös muutakin lehtipuuta niin luontokin kiittäisi. Mutta kerkiäähän sen sitten seuraavassa kasvuerässä korjaamaan luontaisempaan suuntaan. Itse en uskaltaisi edes kasvattaa noin pelkkää kuusta koska tuohon kun iskee vanhempana kirjanpainaja se etenee kahdessa viikossa koko palstan läpi. Ajouran varren kuusten pintajuuristo kärsii kuitenkin hyvästä havutuksesta huolimatta ja se altistaa tuhoille.
Hyvältä näyttää. Kymmenen vuoden kuluttua uusi harvennus loppukasvatustiheyteen 600 runkoa / ha. Vuonna 2055 päätehakkuu 600 mottia /ha, tukkiprosentti yli 90. Kokemusta on!
Silloin kun tuo kuusikko on perustettu, ei tämän päivän horinoista ja puupellon ”kiroista” ollut hajuakaan. Jeezzi sortuu jälkiviisauksiin. Suorittavan vertaus eräistä koivulirveiköistä osuu kohdilleen.
Kuvan jälkeen ei tarvitse hevosta ja rekeä.
Kuvassa on aineksia kuusen viljelyn malliksi, jäävä puusto terveitä ja hyväkasvuisia suoria runkoja, maaperässä ei ravinne häiriöitä. Omiakin kokemuksia on istutustiheyden pitämisestä hieman suosituksien yläpuolella, kuusellakin 2100 r/ha, jopa ylikin viljavilla mailla.
Käytännössä 10% taimista tuhoutuu 1-4 kasvukauden aikaan ja lisäksi hirvien koloamat rungot vähän myöhemmin. Reilu taimiaines pelastaa myös täydennystaimien istutukseltä.
Korjuu on onnistunut hyvin, tästäkin olisi mallia- ajouran havutuksesta, yhtenäinen havumato, joka on ollut ennen lähikuljetusta reilun metrin korkea, näillä puumäärillä. Vastaaville kasvupaikoille uskallan suositella kesäharvennusta ja pidän sitä turvallisena- ajankohtana kesä- elokuun aikaan.
Onko korjuussa olleet koneet nykyisiä kskiraskaita koneita ?
On heinäpeltoja, viljapeltoja ja puupeltoja. Kaikki kauniita ja tarpeellisia, jos täällä meinataan elää. Onhan tuolla taustalla jesselle niitä koivujakin, niin ei pääse juurista kirjanpainaja järsimään. Hieno!
Oppipoika vahvistikin epäilyni – heti kuvasta saattoi päätellä, että pellonmetsitys, kun noin tasainen metsä ja puut riveissä. Jollen väärin arvaa, niin istutus on tehty kyntöauran palteisiin. Myös koivikko vieressä juorusi samasta asiasta. Pellonmetsityksessä kannattaa hyödyntää hyvä kasvukunto ja yleensä hyvä valotilanne tiheämmällä istutuksella. Samalla maapohja alkaa nopeammin muuttumaan metsämaaksi juuristosienineen. Hyvään maahan on tuossa metsä perustettu.
Koivu näyttäisi olevan enemmänkin omana luontaisena alueenaan eli ei niinkään sekana kuusen kanssa kuten ideaalitilanne olisi. Kuvan ajouran molemmin puolin kuusta ja havujen alla painumaa selvästi. Eli riski on.
Totta hitossa havut litistyy uralle, eikä tuollaisessa urat painu! Riski on konkretisoitunut, kun asiantuntemattomasti mutulla laukataan vesakossa.. 🙂
Havut litistyy ja urat niiden alla on. Noin taajana kasvanut istutuskuusikko on sitten NIIn pelkästään pintajuurinen kuin olla voi. Jo tuokin ajo vaikka on ihan mallikkaasti havutettu likistää ja runttaa ja katkoo hienojuuria. Valoshokkikin hiukan hetkellisesti vielä huonontaa kuusien itikkakestävyyttä. Kuuma, kuiva kesä perään ja aamen.
”Oppipojalla” malli-esimerkki kuvattu harvennustyömaan tuloksesta.
Eipä kannata propagandasta välittää.
Hakkuu tehtiin nisulalla ja keskiraskaalla ajokoneella. Urasta sen verran että se voi näyttää painuneelta myös, kun urat tehty kyntövakojen suuntaisesti. Tässä oli jonkin verran monilatvaisia runkoja, kuski sai kerättyä ne pois melko tarkasti. Ensikeväänä boori varmuudeksi tarkoitus levittää. Kirjanpainajista en olisi huolissani , kun harvennuksent tehdään tässäkin tapauksessa nuoriin metsiin. Toinen harvennus tulee todennäköisesti kun metsä on noin 35 v. Sen jälkeen päätteellä, niin riskit on minimaalliset verrattuna esim jatkuvaan kasvatukseen.
Semmoinen käsitys itsellä muodostunut kun puhutaan tyvimutkista ja lievästä lenkoudesta. Tuollaisessa rajun kasvun ja hyvän asennon kuusikossa, puut korjaavat itseään melko hyvin suoremmaksi. Kasvu voi olla 10mm/v vain toisella puolen runkoa vikapaikassa. Taimissa nähnyt vanhoissa alikasvuskuusissa paha ruhje hakkuun jäljiltä,mutta hyvä pohja ja valoa niin kasvuun ja 50 cm tyvi päätehakkuulla.
”…Hakkuu tehtiin nisulalla ja keskiraskaalla ajokoneella.” Nisula painaa 17 tonnia ja on nelirattainen.Jos on ollut puolitelapyörästö, vähän levittää pintapainetta.
Mutta kuitenkin keskiraskas ketju. Mistäs narusta nyt vetäistään, kun jälki on nähtävissä?!
Lopullinen jälki näkyy noissa vasta 2. harvennuksella.
Olis kannattanut käyttää ammattikuskia.
Kateus on ikuinen voimavara. Mikä parasta se on vielä uusiutuva.
Kateus on ikuinen voimavara. Mikä parasta se on vielä uusiutuva.
Minulla menee syksyllä kyntöaurattu pelto istutukseen keväällä. Toistaiseksi olen laittamassa 1600 kuusta/ha ja tarkoitus jättää luontaista koivua sekaan. Tämä kuva ja luvut kieltämättä laittavat miettimään puhtaan puupellon perustamista. Toisaalta pari omalle kojdalle sattunutta kirjanpainajatuhoa on tuoreessa muistissa.
Aika paljon on ollut kommenttia etukäteen, että kyntöaurausjälkeen istuttamalla varmistetaan vain tyvimutka joka runkoon eikä siitä kunnon metsää tule ikinä.
Minun peltokuusikko istutettu kyntö ”palteen” päälle. Ongelmia aiheutunut siinä, että muutamasta kohdasta myrsky kaatanut koko rivin palteineen. Varmaankin juuristo kasvanut toiselle puolelle. Tyvissä myös vähän mutkaa, mutta se korjaantuu kasvaessa ja viimeistään seuraavassa harvennuksessa.
Täysmuokkaus ja jyräys helpottaa heinäntorjuntaa. Olen nähnyt kohteen, jossa taimet vielä istutettu pihapelloilla (useampi hehtaari) riveihin, niin isäntä eläkkeellä ollessaan hoiti heinäyksen ajoleikkurilla. Tosin tuolloin myös rikkaruohomyrkytys ennen istutusta. Jälki on nyt kolmen kymmenen vuoden jälkeen hieno. Suurimmat ongelmat oli savipelloilla paikoitellen niin kova savi, että alkuunlähtö oli hyvin hidas.
Omat kokemuksetkin on edelleen keskiraskaan suosiossa, myös ensiharvennuksille. Nisulan nykyinen versio on yllättävän hyvä ensiharvennuksille ja myöhempikin harvennus onnistuu,kun kuljettaja on saanut tuntuman koneeseen.
Kaililla keskiraskailla koneilla on kannattajansa ja koneen ominaiksuuksiin perehtyneet kuljettajat, jotka saavaat taikurimaisesti aikaan hyvän työnjäljen, sinne missä nyt koneella voidaan työ tehdä.
Konekorjuussa kuljettajan asenne on se tärkein onnistumisen tekiä, ei niinkään koneen koko, eikä väri ja malli !
Leimikon laatu vaikuttaa merkittävästi kuljettajan asenteeseen. Jos olosuhteet ovat kunnossa ,kuljettajakin tarjoaa parastaan.
Metsä Masa on asian ytimessä.
Kuski oli kyllä hyvin tyytyväinen eikä moittinut mehtää. Keskimäärin teki hehtaarin päivässä, jolloin koneentuottavuus lie kohtuu hyvä ensiharvennukselle.
Puunostajalle pelkästään ensiharvennukset ei ole niitä kaikista mieluisimpia ostettavia, siinä ” suorittavalta ” tärkeä huomio, olosuhteen leimikolla kuntoon.
Puunostaja huomioi metsänmyyjäkin paremmin oikealla hintatasolla kun leimikko on valmisteltu myytäväksi ja korjattavaksi, eli nuorten metsien kaupanteko ja korjuu on yhteistyötä !
Eihän tuollainen kuusikko alustaansa mitään ryönää kasvata vaan on puhdas tuossa tiheydessä suht varmasti. Miten sitä sitten pitäisi valmistaa?
En minä kuvan olosuhteita moittinut. Monilla muilla olisi paljonkin petraamisen varaa leimikoissaan. Tuotteen kauppakunnostus on varsin laajasti tunematon käsite metsäpuolella.
Tai että siitä maksettaisiin meille metsäomistajille lisää. No mutta suorittava on tainnut metsänsä myydä.
Tuotteen kauppakunnostus. Suorittava heitti aika oudon käsitteen ilmoille koska metsän käsittely on aina kahden kauppa eli ostajan ja myyjän välinen. Silloinhan ostajan kuuluu laittaa kaupan ehtoihin esim. ennakkoraivaus. Ja maksaa sitten senverran enemmän että saa kaupan jos vaikka joku muu firma ostaisikin ilman ennakkoraivaustakin. Tai antaa ennakkoraivaus kaupan kylkiäisenä. Sikarihan tarkoitti myös samaa asiaa eli oikaistuna juuri noin, maksaja tarvitaan joka työlle. Kauppakunnostus on silloin hyväksyttävä termi kyllä.
On kahden kauppa, mutta miksi jostakusta laiminlyönnistä repostellaan kuin yleisenä tapana? Lähtökohta ja peruste usein peitellään.
Kauppakunnostus on pitkälti mo:lle kuuluvien juttujen toteutustusten lisäksi huolehtia, ettei alijäreyksisiä risukoita kaupata puunmyyntikohteina.
Niin kauan ,kun näitä hölmöjä riittää ,jotka tekevät raivaukset vasta pienen painostuksen tuloksena ,ei ole toiveita paremmasta puun hinnasta. Ostaja kyllä näkee ,että on noviisin kanssa tekemisissä, kun metsänhoidossa on puutteita. Maksaa sitten mitä maksaa.
Kuvassa asiat ovat edenneet oikeassa järjestyksessä ja tuottoa kertynyt mukavasti. Onhan hehtaarilta saatava tulo jo tälläkin kertaa eri luokkaa ,kun Jessen vastaavanikäisestä 30 motista 40 litran koivukuituja hehtaarilta on kertynyt. Edessä on vielä tuottava kakkosharvennus ennen päätehakkuuta. Jesse saa sinnitellä nykyisten koivujensa kanssa päätehakkuuseen asti.
Se kauppakunnostus tehdään nimenomaan tuotteen haluttavuuden parantamiseksi. Suuri osa rästiin jääneistä harvennuksista on juuri niitä ,joita kukaan ei halua ostaa . Joku saadaan kiilattua väkisin hyvän päätehakkuun kylkiäiseksi. Muut odottavat hamaan tulevaisuuteen. Paras hyöty kauppakunnostuksesta saadaan luonnollisesti silloin ,kun työ on edullisinta tehdä eli käytännössä prosessi alkaa jo taimikonhoidosta. Kun toimitaan ajallaan , ei ennakkoraivaustakaan välttämättä tarvita . Puut kelpaavat ostajalle ilman nikottelua.
Suorittava sepittää jälleen omiaan. Minulla sattui vain olemaan jo kakkosharvennus melkein samassa iässä kuin kuvan metsän ykkönen. Ensimmäinen minulla oli reilusti alle kaksikymppisenä e-puuharvennus ja nyt siis 28 vuotiaana kakkosharvennus. Jossa tukkisaantoakin jo huomattava erä. Kuusen ja männyn. Koivikot antoivat vain kuitua kuten kait hieskoivikon kuuluukin tuon ikäisenä varsinkin kun luontainen koivikko syntyillyt omaan tahtiinsa. Lähinnä paikkaamaan hirvien loppuun kaluamia männikön aukkopaikkoja.
Sain syksyn puukauppojen yhteydessä tarjouksen tehneiltä firmoilta tarjoukset myös ennakkoraivauksesta. Hinnat olivat noin 400€/ha, Kemeraa ei saa. Kiertoaikana saataa tarvita jopa 6 raivauskertaa, mikä alkaa maksaa. Aina ei MO:n asiantuntemuksella voi sanoa kuinka välttämätön ennakkoraivaus on. Tässä tapauksessa raivasin itse.
Kerran kun olin ennakkoraivannut leimikon niin yksi tarjouksen tekijä vaati ennakkoraivausta. Kertoo ehkä taidoistani mutta muut 5-6 tarjoajaa eivät sitä vaatineet. Kyse on lähinnä alikasvoskuusten jättämisestä ja viimeisessä ennakkoraivauksessa jätinkin niitä todella vähän yksittäisinä.
Onnittelen oppipoikaa hyvästä kaupasta, kuusikko ensiluokkainen . 15 vuoden päästä toinen harvennus, kasvu on kokemukseni perusteella uskomaton. Puheet puupellosta voi jättää omaan arvoonsa, kateelliset käyttävät lyömäaseena ajan hengessä.
Ainakaan tässä ketjussa en näe puupelto-sanaa käytetyn negatiivisessa mielessä. Tietysti voidaan puhua myös yhden puulajin metsästä jos se herättää vähemmän tunteita. Vai olemmeko tekemisissä tabun kanssa josta ei saa puhua ollenkaan?
Panu oikeassa, ei ole haukuttu jos se puupelto sitten haukkuma edes on. Jos peltopohja metsitetään eikö aika luonnollista ole puhua puupellosta? Minä ainakaan kateellinen ole koska itse juuri puupellosta tein rahaa yli 20000 euroa, siis pelkän pellon osalla.
Tahtoo kuusikolle istutetuista pelloista puheet usein mennä niin, että yksipuolista puupeltoa. Koivikoista ei taasen usein samaa kuule. Eräillä kirpat taitaa kuuset syödä, itsellä kuuset, kuten ilmeisesti Visallakin tuoneet tuloksen. Koivikot itsellä ja yleensäkin lehtimetsät olleet pettymys. Yleisessä keskustelussa nykyisin puupelto, tehometsätalous, aukkohakkuu ovat saaneet kielteisen leiman. Itse taasen arvostan niitä ja kuusiuskoni ei horju rehevien maiden suhteen. Lehtipuun kasvattajana olisiko ostotilallisena tuskin sataa hehtaaria enempää saanut kasaan on arveluni.
Allekirjoitan Metsäkupsan tekstin sanasta sanaan. Olisin päässyt peltometsitysten osalta huomattavasti parempaan tulokseen, jos olisin laittanut kaikki kuuselle. Laitoin silloin vuosina 1989-90 2/3 koivulle ja 1/3 kuuselle. Kuusen etuna on ollut se, että se on antanut paremman tuloksen jo ensiharvennuksesta lähtien, 2. harvennuksesta puhumattakaan. Päätehakkuuta en kehtaa edes verrata. Aivan viimeaikoina on toki koivukauppa ainakin täälläpäin piristynyt aivan uusille lukemille, mutta se ei riitä vielä nostamaan tulosta kuusikoiden rinnalle.
En moisia kyllä allekirjoita. Jos kahdessakymmenessä vuodessa tekee päätehakkuutilin joka vetää vertoja monen kuudenkymmenen vuoden kuusen kasvatukselle on aika turha jossitella. Lehtipuu on pellon ensipuuna aina paras.
Mistähän se Jesse noita vertailulukuja oikein vetelee? En oikein usko, että Jesse sai hehtaarin haavoillaan yli 45 000 euroa.
Nyt olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaiset ohjeet oppipoika saa säästöpuiden osalta, kun kuvan kohteen päätehakkuu aikanaan koittaa? Meikäläinenhän niittä ohjeita täältä kyllä jo sai, mutta olivat vähän samaa tasoa kuin hieman aikaisemmin kantojen ja latvusmassan kuutiointi ja hinnoittelu!
Visalle voin heittää pallon takaisin ja todeta etten minäkään usko hänen saavan kuusikosta 45000/ha. Eli tasoissa ollaan. Mutta jos hän laskee koko kiertoajan tulosta aletaankin sitten aivan uusi laskenta kolmen päätehakkuun haavikosta.
Samoissa varmaan olette. Yksi nolla vaan puuttuu toiselta.
Säästöpuut onkin hyvä kysymys näissä puupelloissa. Itse ennakkoraivasin juuri omia mäntypuupeltojani kakkosharvennukseen. Niissä ei ollut yhtäkään varttuneempaa muuta lehtipuuta. Jätin isoimpia leppä/haapa/paju-alikasvospuita, jotka olivat 4-8cm rk-läpimitaltaan. Tavoite on kasvattaa niistä säästöpuut päätehakkuuseen. Osa tietysti tuhoutuu harvennushakkuussa mutta hengissä selvinneet saavat reippaasti lisää valoa eikä niille pitäisi olla ongelma saavuttaa 15cm rk-mittaa päätehakkuuseen mennessä. Pieniä ryhmiäkin sain näistä aikaiseksi mutta aika paljon yksittäisiä jäi.
Jesselle vastaan, että ilmoitin pelkän päätehakkuun tulon alv 0%. Siihen olisi vielä lisättävä ne kolmen harvennuskerran puut, eli yht. 200 mottia, jos puhuisin koko (60v) kiertoajasta. Poikkea Jesse joskus katsomassa, kun et tunnu miehen sanaan luottavan.
Myönnän että Visan nurkilla kuusi voi aivan toisin kuin Satakunnassa mutta silti ainakaan lannoittamatta ei tuohon tuotokseen mutta koko kierron aikana toki. Mutta siinä kyllä pärjää haapa edelleen. Ja parantaa pärjäävyyttään koko ajan. Nytkin suorastaan ilolla katselen rekkarallia jolla ajetaan latvuksia pois lanssilta. Auraamalla koitan avittaa kun aika hankala mäki noustavaksi aika lyhyellä kiihdytysmatkalla lanssilta. Siellä taitaa enrgiapuun tarve kasvaa lämpölaitoksilla kun nyt ajetaan yhtä soittoa varmaan loput kaikki pois. Vai olikohan lähinnä koe-erää ensimmäiset harvaan haut. Uskon että aletaan saamaan hyvä kilpailupohja MG vastaan Kumeko Group. Jälkimmäisellä selvä etu koska MG ei edes osta lehtipuun latvuksia.
Energiapuu liikkuu nyt vauhdilla täälläkin. Laania laittoi ison vaihteen päälle. Tuonne 5-tien varteen rakensivat kesällä melkein lentokentän kokoisen energiapuuterminaalinkin.
Kumeko myös tuli terminaalilla H-valtaan. Tuli tänne hyvänkokoinen ja vakuuttava toimija. Ennen en e-puun ostajia paljon noteerannut. Yksi kokeilu riitti kun tilitykset jäi tekemättä ja kannot karheella metsässä edelleen. Ja senkin piti olla jo hiukan isompi toimija.
Tuossa kuvan metsässä kyllä olisi aika hurja tulon nousu ollut esim. viiden vuoden odotuksella. Tukkiprossa olisi aivan eri luokkaa. Metsä ei pahemmin siitä vielä olisi kärsinyt.
Ja höpö höpö taas. Katselehan pullon pohjillasi tarkemmin vihreän latvuksen osuutta / kuiva-oksaisuutta! Tuon kokoisessa metsässä tukkipino ei vielä eh:ssa kasva yhtään, sillä harvennuksen on oltava laatu/alaharvennusta.
Sitä vastoin kasvutaantuma vaan moninkertaistuu, kun ei ole yhteyttävää neulasmassaa. Kierto-aika pitenee.
Mehtäukko on täysin oikeassa. Jesse ei muistanut, että tämä kuusikko oli istutettu 2400 kpl tiheyteen. Odottelu olisi vain pahentanut tilannetta.
Ei yhtään myöhemmin. Tässä vaiheessa poistetaan huonoimmat eikä kerätä tukkia niin kuin ehkä jotkut ohjeistaa.
”Jesse ei muistanut ”… Kyllä tuo osoittaa t i e d o n vähyyttä taas kerran!
Oli oikea hetki harventaa, keskitilavuus oli 90 lt. ja poistuma peräti 110 kuutiota. Näistä luvuista ja 2400 kpl alkutiheydestä voi päätellä, että viive olisi aiheuttanut kasvutappiota latvusten supistumisen myötä. Taitaa olla niin, että lehtipuun kasvattajat ja havumetsän kasvattajat ovat eri maata. Väliin myös taitaa olla vastuu kuulijalla/ lukijalla, kun tuotoksista puhutaan.
Kun vertailee kuusikon ja koivikon tuotoksia, pitää olla jokin korko ja kun sitä sovelletaan, kasvatusvaihtoehtojen erot kapenevat. Vielä jos huomioidaan koivikon alle usein saatu ilmainen kuusen taimikko, ero kapenee entisestään.
Itsellä osalla koivikoita tuloksen on pelastanut usein lähes täydellinen kuusen taimikko, joka tosiaan itsestään sinne ilmesyy. Asia on muuten myös usein niin, jos ei koivikkoa päällä, niin ei sinne taimiakaan ilmesty. 15 vuotta siinä voittaa, kun ylispuusto hyvin saadaan poistettua kunnialla.
Ra-koivikko kasvaa ensimmäiset 40 vuotta paremmin kuin kuusikko. <Eli tukkia ja tulosta paremmin. Sen jälkeen jää kauas taakse.
Kyllä varmaankin noin yleisesti.
Mehtäukko kun ”haastoi” tilanteen niin, että sahalla kaatoi ja karsi etimmät rungot, että urat tuli harvaan. Laatutyvikauppa. Lähes kaikki hakkuutähteet kerättiin haketarpeiksi( 2 vuoden poltto-aineet), n. 1,2m ku-aliskasvos jäi kattavasti…5,4ha ala
Varaudu että seuraavaan harvennukseen menee maksimissaan 8-9 vuotta.
Itsellä työn alla yksi 34v kuusikko, jonka nyt harvennan viimeistä kertaa (toivottavasti). Lähtötilanne oli 2700 tainta / ha,
Ensiharvennus 2013 hankintana jolloin pudotin tiheyden 1600, toinen motolla 2019 jonka jälkeen tiheys 1000-1200. Nyt jätän pystyyn noin 7-800. Kohde lehto, jäävät puut keskim. 400 litrasia ja noin 20-21m pitkiä.
Tuulituhojen mahdollisuuden takia tehnyt useita ja ei niin kovia harvennuksia, lisäksi kuvio talon lähellä niin helppoa hakata omaan tahtiin-
Kun pohja on Lehtoa, siinä riittää evästä niin, että harvennusajan kanssa saa olla varpaillaan – alkaa elävä latvus supistua nopeasti. Kahdeksan vuotta voi olla jo ylärajoilla ja rajoittava tekijä on vihreän osuus latvassa.
Ne on eri miehet, jotka näkevät, milloin latvus kohta alkaa supistua. Ne toiset voivat sen nähdä, että latvus on alkanut supistua (Liian myöhään.)
Kun metsässä alkaa syntyä luonnonpoistumaa, niin silloin ollaan jo pahoin pilaantuneessa metsässä.