Kysymys kollegoille, mikä olisi sopiva jäävän puuston runkoluku hakkuun jälkeen ?
Ojitettu lehtomainen turvemaa, kuvio on 3,1 ha ja tulossa ensiharvennukseen, pohjapinta-alat 30-42 m2 / ha.
Kuvio mätästettiin ja istutettiin kuuselle 1990, leppä verhopuuston alle, mättäitä oli 2400-2800 kpl / ha.
Istutusalue on ollut ennen ojituksia talon ulkoniittynä, josta tehty heinää karjalle.
Ensiharvennus taitaa olla myöhässä. Harvennustavaksi kannattaa kuvan perusteella valita laatuharvennus. Kuusikoita ei kovin montaa kertaa kannata harventaa erinäisten tuhoriskien takia. Siksi ensiharvennuksessa kun tuhoriski on vielä pieni, kannattaa mielestäni harventaa reippaasta, Tapion mallin alarajalle. Myöhemmin voi katsoa tarvitaanko toista harvennuskertaa ollenkaan.
Kuvion alkukehitys on ollut tosi nopeaa, kohde on Etelä-Kainuussa ja siitäkin syystä kuvion kehitys ja harvennuksen ajankohta yllätti. Verhopuusto poistettiin taimien ollessa 2-2,5 m, ja kasvu kuusilla vain kiihtyi.
Muokkauksen aikaan varauduttiin paljon työläämpään heinän, vatukon ja angervon torjuntaan, siinä mielessä viljelytiheyskin oli tarkoituksella nosmaalia suurempi.
Onko boori- tai tuhkalannoitus jäänyt tekemättä kun laatu näyttää heikolta? Turvemaalle varmaan tuhka/Horus-lannoitus olisi paikallaan jos ei ole tehty.
Kyllä boori lannoitus oli esillä kun kuviolta poistettiin verhopuuso. Siihen aikaan elettiin niitä vuosia kun kaikki puron tuntumassa olevat rehevät kasvupaikat olisi luontokohteita. Mhy:n toimihenkilö ei siihen aikaan uskaltanut siihen tehdä lannoitussuunnitelmaa, mustallelistalle joutumisen pelossa ja lannoitusasia jäi silloi siihen.
Metsäkeskus kartoitti alueen myöhemmin ja totesi aikaisemman ojituksen ja puron perkauksen vaikuttaneen siihen, ettei kohteella ollut enää siihen kuuluvaa luontoarvoa.
Kuviosta kyllä vielä saa laadullisesti ainakin keskinkertaisen nuorenmetsän, kun poistumaa kerätään etupäässä vikanaisista rungoista.
Siinä mielessä tässä kyselen lisävinkkiä, kun ppa-alat ja poistumat on suuria, että jos harvennuksen tekeekin vain yhden kerran ja näin välttäisi muita tuhoja, lumi- ja tuuli ym.
Ei kuusikossa tuhoja harvennuksen jälkeen voi välttää. Olen sen niin monta kertaa jo todennut. Reilu harvennus vaan ja toivoa vähiä tuhoja, turhaan.
Kiitos kanustamisesta reiluun poistumaan, (käyrien väliin) ja jopa yhden kerran harvennukseen. Meidän Kainuun tiloissa on vain vajaa kymmenen % lehtomaisia ja sitä rehevämpiä kasvupaikkoja, tämä kokeilu on alusta-alkaen omana työnä tehty.
Tässä viljelyketjussa oli hyvin toimiva malli istuttaa kuusen taimet verhopuuston alle, se varmisti taimien nopean pääsun ylös heinikosta ym. muusta ryönästä.
Tämä vanha metsänhoidon ohje oli toimiva, myös taimikon hoidon tarve yllätti myönteisesti, kun hyvin alkanut kuusen taimien alkukehitys tukahdutti aluskasvillisuuden.
Itse ajattelisin että kaksi harvennusta. Noilla korkeuksilla laho-ongelma ei yleensä ole paha. Jos kovin harvaksi vetää niin voi käydä niin että tuuli vie loput. Kyllähän tuossa maassa näyttäs voimaa olevan kasvaa puuta tiheämmässäkin asennossa. Vähäksihän ne käy noilla korkeuksilla jo hyvät kasvupaikat. Oulun ja Lapin läänissä kuivahko kangas ja sen eriasteiset soistumat on yleensä se yleisin kasvupaikkatyyppi.
Mutta yksi harvennus on tietysti yksi vaihtoehto. Kun kyseessä on ilmeisesti vielä kohtuu lyhyt puusto niin se ei ole ihan niin herkkää kaatumaan tuulessa.
Oksisto on karsiutunut jo niin paljon, että toipuuko tiheydestä riittävästi toista harvennusta varten? Kuvassa pelkkiä kuivia oksia. Lisäksi luontainen harvennus on ainakin kuvan kohdalla niin selkeää, että ensiharvennus- aika on ollut ja mennyt. Jäljelle jää toinen viimeinen…
Käytännössä onkin todettu, ettei tällä korkeudella ole pahaa kuusen lahovikaisuutta. Vanhoissakin, yli 100 vuotiaissa kuusikuvioissa on on tullut laho-ongelmaa, sielläkin vain metsähylyn verran.
Kuusen pituus on nyt kuviolla 14-16 m, tiheyttä parhaalla koealalla oli yli 40 pp-a, m2 ha, ja kokonaispuumäärä yli 250 m3. Liikkuminen ja koealan otto oli vaikeaa, kuivat oksat oli jäykkiä käänneltäviä.
Harvennus ajankohta tällä Kainuulaisella kuviolla yllätti, en ole aiemmin siellä törmännyt vastaavaan 32v on yleisesti se ikä kun lähestytään ekaa harvennusta, toinen harvennus tässä menee seurantan, että miten kuvio toipuu lisääntyvästä valosta ja eka-harvennuksesta.
Äitini kertomaa: Niittyä oli viljelty heinättämällä vuosi kymmeniä. Kerran keinätyöt oli keskeyytyneet sateisiin ja oli palattu talolle, sateiden loputtua oli taas suunta niitylle kuivaamaan ja kasamaan heinät pielekseen, ihmetys ja pettymys olikin suuri, kun kesätulva oli vienyt niitetyt heinät mennessään ! (tämä siis ennen puron ja- alueen ojituksia).
Oiskohan tulvavesien liikkeissä kulkeutunut myös ylimääräisiä ravinteita, nyt kuusen kasvatukseen ?
Minä tekisin vielä kaksi harvennusta. Myöhässä näyttäisi olevan hieman tämä ensimmäinen. Tuulituhojen riski on suuri jos kerralla kovin harvaksi hakkaa.
Kuinka suuri ala? Jos ei iso, niin käsin boori pikaisesti.
Yksi harvennus, lannoitus ja 10-15 vuoden päästä aukoksi. Kun saa booria, kasvu suorastaan räjähtää.
Tuulille alttiit sivut jättäisin tiheämmiksi…Jos kuvio on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja/tai lähelle tulee muita hakkuita ”sitten toisen harvennuksen aikaan”,nekin kääntävät kelkkaa.
Lehtomaiisen turvekankaan p-ala on 3,1 ha, kuvio on aikanaan muodostunut kangaskuvioiden väliin, jossa kierteli luonnon puro lonkeroineen, joka sitten myöhemmin ojitettiin metsäkeskuksen toimesta.
Harvennuksen jälkeen toiveena on sada tukkilaatua tuottava puusto tälle hyväkasvuiselle kuviolle. Lannoitus asiat tulisi päätetäväksi muutaman vuoden harvennuksen jälkeen, koska nyt lannoitukselle ei ole näköpiirissä esteitä.
Kuvion on tilan sisällä keskeisellä paikalla käydä sillä myös myöhemmin !
On syytä varautua siihen ,että tukin laadun täyttävää tyviosuutta löytyy boorin puutteesta kärsivillä lohkoilla vähän . Näin myöhäinen boorin lisääminen parantaa mahdollisesti puuston kasvua, mutta ei laatua tyven osalta. Laatuongelma voidaan välttää vain lannoittamalla kohde jo taimikkovaiheessa. Tuolloin työkin on helpommin toteutettavissa.
Boorilla lannoituksesta kerroinkin jo edllä, joka jäi silloin vaiheeseen. Laadullisesti rungot parantaa ilmettään kun harvennuksessa runkoluku putoaa 800- 1000 runkoa ha, työpisteellä se olisi 16-20 r, nyt ennen harvennusta silmä osuu liikaakin vikanaisiin runkoihin.
Verho puusto kuviolla oli pääasiassa järeää leppää, ja vähän koivua. Istutus oli helppoa mätästyksen jälkeen kiveettömään maahan, vaikka taimet oli avojuuritaimia isoilla juurilla, päivän urakka oli n. 400 kpl / istuttaja !
Vaikuttaa äkkiseltään komealta metsältä mutta itse laittaisin uusiksi eli avohakkuu. Minä otin verhopuuston tuollaisen päältä ja nyt en kerkiä polttaa pannun pesässä niin paljon pystyyn kuivuvia kun niitä ilmestyy. Seuraava hakkuu on kahden vuoden sisällä avohakkuu. Koitan vielä kiireellistää tuhojen jatkuvuuden vuoksi.
Jeezzi laittaisi just 30-vuotisen kasvukuusikon nutulleen!!? Epätoivoinen teko jossa herutettu lypsävä lehmä ammutaan venäläisessä ruletissa!
Jezze haluais haavikkoa tilalle, ois hirville sapuskaa
Jesse on todellakin oman tiensä kulkija vähän joka asiassa.
Jessestä tulisi hyvä metsäneuvoja yhdistykselle. Tulis uusia näkökantoja metsänhoitoon.
Onhan se järkevää tosiaan, susimetsän kasvatus. Tuo kuusikko vain on epäonnistunut. Tuo ruletti ei kasvattamalla parane.
Kyseessä on aloituksen mukaan ns. ensiharvennus ja Jeezzi paasaa ”susimetsän avohakkuusta”. Uskottava esitys.
Kuten kuvasta voidaan yhdellä silmäyksellä laatuharventaa susi-, ja kasvun hävinneet alispuut pois ja jäljelle jää ainakin 32 vuotiaaksi järeä tukkimetsä.
Kyllähän metsän kiertoaikana taimestä tukkikokoon mahtuu myös niitä tekijöitä, joita luonnon olosuhteet voi vielä heikentää, hyvinkin alkanutta tukkisaannon kehitystä, mutta luonto korjaakin myös pieniä hoito viimästymiä.
Seuraava vaihe teti aloituksessa on yhteistyö moto kuljettajan kanssa, jossa vaihdtaan ajatuksia kuviosta puolin ja toisin. Oma arvio on, että 1/3 osa poistettavista rungoista on poistettava kasvuhäiriöiden vuoksi ja loput poistetavat metsän koidollisin perustein, poistuma varaa kuviolla on kuten edellä kerroin !
Jezze ei kyllä metsien kasvatuksesta ymmärrä mitään. Eikä taida ymmärtää mistään muustakaan.