Seutu on vedenjako aluetta ja maaperässä on kova savijankko kerros. Se läpäisee huonosti vettä.Sammalta ja mustikan varpua kasvaa joka paikassa.
N12ha olen vuosien aikana kuusikkoa muuttanut männikölle
Revevät alueet olen istuttanut kuusta.
Seutu ei ole hirvien talvitaidun aluetta.
mutkia riittää tyvessä…itellä kuusikolla n.1 ha alalla samanmoisia venkuloita johon tehtiin ensiharvennus..oli pakko jättää venkuloita pystyyn…tarina ei kerro mulle että mistä johtuu…en ole ollut taimina kyseistä palstaa näkemässä
Mutkat oikenevat kunhan puihin tulee paksuutta lisää.
Sitä paitsi loppukasvatukseen valikoituu tuosta joukosta vain parhaimmat, joten hyvä tukkimänikkö tuosta tulee!
en epäillytkään jottei tukki petäjiä tulisi…mutta mistä johtuu nuo mutkat kuusikollakin..saman näköistä on omassa kuusikossa..(onko myyrät kiivennyt ja syöneet latvakasvun)
Kuusi varjostaa tehokkaasti ja koska itselläni on vanhassa omt-kuusikossa hyvännäköisiä mäntyjä, saattaa kuusisekoitus olla vaihtoehto tiheänä kasvattamiselle laadukkaan männyn tuottamiseen. Kenties jopa koivukin, jos mänty on lievästi alemmassa vaiheessa koivuun verrattuna.
Minkäikäisiä GLA:n männyt ovat verrattuna kuusiin? OMT:lla on mahdollista saada hyvälaatuista mäntyä mutta ei yleensä niistä, jotka syntyy kuusten kanssa samaan aikaan. Taimikonharvennuksessa sit kiroilee kuka näitä paksuoksaisia turjakkeita tänne jättää.
Varottasin vaan, että ei kannata tehdä vielä suuria johtopäätöksiä männystä kuusikon sekapuuna omteellä. Tuollaisen metsän synryhistoria on mitä suurimmalla todennäköisyydellä erilainen nykypäivän metsillä. Voi olla, että ne männyt on esimerkiksi riutuneet lehtipuiden alla vähäoksaisiksi ja olleet hoikkia pitkään ja sitten taas rehevällä maalla ne jaksaa lähteä kasvuun kun lehtipuita on kuollut ja niitä on keräilty polttopuiksi ja samalla sinne on aikaa myöten syntynyt kuusialikasvos joka on jossain vaiheessa ottaneet männyt kiinni. Tuossa kaadettiin aiemmin kuusikko missä oli hyvännäköisiä mäntyjä seassa ja tukki% yli 90. Männyillä oli ikää 150 vuotta ja kuusilla 80-100 vuotta. Nykypäivän metsän käsittely tavoilla ja ohjeilla ja laitteilla sanon vaan, että vaikeaa voi olla hyvälaatuisen männyn kasvatus OMT sekapuuna kuusikossa tasaikäisenä.
Todennäköisesti noin asia onkin, siksi mänty pitäisi taimivaiheessa tulla hieman kuusen perässä. Ei kuitenkaan varsinaisesti alikasvoksena, koska silloin varjoa on liikaa. Muutenkaan omt ei ole ensimmäinen paikka, johon mäntyä kannattaa suositella. Tuo oli vain yksi havainto, joka osoittaa männyn kasvatuksen rehevällä maalla olevan mahdollista. Suomessa on tehty kokeita, jossa on päästy hyvään laatuun rehevällä maalla kasvattamalla mäntyä tiheänä. Aikaisettu ensiharvennus tehdään energiakorjuuna. Alustavien tietojen mukaan menetelmä olisi kannattava. 3000-4000 istutusrungon sijaan kuitenkin käy mielessä, voisiko saman lopputuloksen saavuttaa edullisemmin. Metsä eemelin kuva antaa lisää todisteita siitä, että mahdollisuuksia on, kun ei hirttäydy perinteisiin suosituksiin. Sitä en vielä osaa sanoa, mikä olisi menetelmä, jota itse olisin valmis kokeilemaan.
Ainakin järvi-suomessa on rehevillä kaskijättömailla edelleen hyvin puustoisia mänty-koivu sekametsiä. Männyt voivat olla hyvinkin järeitä, useita motteja per runko jos ovat vanhaksi päässeet. Koivut ovat usein jo huonossa kunnossa. Kuuset ovat nousseet myöhemmin alle.
Männyt voivat olla hyvälaatuisiakin vaikka tavallisesti niistä löytyy hyvin isoa kuivaa oksaa välitukista. Hyvällä tukkiprosentilla näitäkin hakataan kun ostaja on oikea.
Minäkin olen nähnyt tosi hyvälaatuisia rauduskoivu-mänty sekametsiä OMT eellä. Ne ovat tosin olleet huomattavassa ylitiheydessä alkukehityksen pitkään. Mutta kun laatu on näin saatu aikaan, nopea järeytyminen tämän jälkeen tuottaa tosia laadukkaita metsiä. Taimikonhoitosuositukset ja koronlaskeminen ei tosin kannusta tähän.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Seutu on vedenjako aluetta ja maaperässä on kova savijankko kerros. Se läpäisee huonosti vettä.Sammalta ja mustikan varpua kasvaa joka paikassa.
N12ha olen vuosien aikana kuusikkoa muuttanut männikölle
Revevät alueet olen istuttanut kuusta.
Seutu ei ole hirvien talvitaidun aluetta.
Tervehdys metsämökiltä
Juu männyllä onnistuu aina ku oikein tekee mutta kuusi voipi alkuunsa pakkasessa ja muutenki jurottaa kun ei saa varjoa…..
mutkia riittää tyvessä…itellä kuusikolla n.1 ha alalla samanmoisia venkuloita johon tehtiin ensiharvennus..oli pakko jättää venkuloita pystyyn…tarina ei kerro mulle että mistä johtuu…en ole ollut taimina kyseistä palstaa näkemässä
Mutkat oikenevat kunhan puihin tulee paksuutta lisää.
Sitä paitsi loppukasvatukseen valikoituu tuosta joukosta vain parhaimmat, joten hyvä tukkimänikkö tuosta tulee!
en epäillytkään jottei tukki petäjiä tulisi…mutta mistä johtuu nuo mutkat kuusikollakin..saman näköistä on omassa kuusikossa..(onko myyrät kiivennyt ja syöneet latvakasvun)
Kuusi varjostaa tehokkaasti ja koska itselläni on vanhassa omt-kuusikossa hyvännäköisiä mäntyjä, saattaa kuusisekoitus olla vaihtoehto tiheänä kasvattamiselle laadukkaan männyn tuottamiseen. Kenties jopa koivukin, jos mänty on lievästi alemmassa vaiheessa koivuun verrattuna.
Minkäikäisiä GLA:n männyt ovat verrattuna kuusiin? OMT:lla on mahdollista saada hyvälaatuista mäntyä mutta ei yleensä niistä, jotka syntyy kuusten kanssa samaan aikaan. Taimikonharvennuksessa sit kiroilee kuka näitä paksuoksaisia turjakkeita tänne jättää.
Ei tuollaisen kl 04 puuston iästä tiedä, enkä kairaamaan viitsi ryhtyä.
Varottasin vaan, että ei kannata tehdä vielä suuria johtopäätöksiä männystä kuusikon sekapuuna omteellä. Tuollaisen metsän synryhistoria on mitä suurimmalla todennäköisyydellä erilainen nykypäivän metsillä. Voi olla, että ne männyt on esimerkiksi riutuneet lehtipuiden alla vähäoksaisiksi ja olleet hoikkia pitkään ja sitten taas rehevällä maalla ne jaksaa lähteä kasvuun kun lehtipuita on kuollut ja niitä on keräilty polttopuiksi ja samalla sinne on aikaa myöten syntynyt kuusialikasvos joka on jossain vaiheessa ottaneet männyt kiinni. Tuossa kaadettiin aiemmin kuusikko missä oli hyvännäköisiä mäntyjä seassa ja tukki% yli 90. Männyillä oli ikää 150 vuotta ja kuusilla 80-100 vuotta. Nykypäivän metsän käsittely tavoilla ja ohjeilla ja laitteilla sanon vaan, että vaikeaa voi olla hyvälaatuisen männyn kasvatus OMT sekapuuna kuusikossa tasaikäisenä.
Todennäköisesti noin asia onkin, siksi mänty pitäisi taimivaiheessa tulla hieman kuusen perässä. Ei kuitenkaan varsinaisesti alikasvoksena, koska silloin varjoa on liikaa. Muutenkaan omt ei ole ensimmäinen paikka, johon mäntyä kannattaa suositella. Tuo oli vain yksi havainto, joka osoittaa männyn kasvatuksen rehevällä maalla olevan mahdollista. Suomessa on tehty kokeita, jossa on päästy hyvään laatuun rehevällä maalla kasvattamalla mäntyä tiheänä. Aikaisettu ensiharvennus tehdään energiakorjuuna. Alustavien tietojen mukaan menetelmä olisi kannattava. 3000-4000 istutusrungon sijaan kuitenkin käy mielessä, voisiko saman lopputuloksen saavuttaa edullisemmin. Metsä eemelin kuva antaa lisää todisteita siitä, että mahdollisuuksia on, kun ei hirttäydy perinteisiin suosituksiin. Sitä en vielä osaa sanoa, mikä olisi menetelmä, jota itse olisin valmis kokeilemaan.
Ainakin järvi-suomessa on rehevillä kaskijättömailla edelleen hyvin puustoisia mänty-koivu sekametsiä. Männyt voivat olla hyvinkin järeitä, useita motteja per runko jos ovat vanhaksi päässeet. Koivut ovat usein jo huonossa kunnossa. Kuuset ovat nousseet myöhemmin alle.
Männyt voivat olla hyvälaatuisiakin vaikka tavallisesti niistä löytyy hyvin isoa kuivaa oksaa välitukista. Hyvällä tukkiprosentilla näitäkin hakataan kun ostaja on oikea.
Minäkin olen nähnyt tosi hyvälaatuisia rauduskoivu-mänty sekametsiä OMT eellä. Ne ovat tosin olleet huomattavassa ylitiheydessä alkukehityksen pitkään. Mutta kun laatu on näin saatu aikaan, nopea järeytyminen tämän jälkeen tuottaa tosia laadukkaita metsiä. Taimikonhoitosuositukset ja koronlaskeminen ei tosin kannusta tähän.