Tästä kuusesta puuttuu numero. Fluorisoivalla sprayllä merkkaan 4 runkoa/ha. Merkattava puu on päävaltapuu ja samalla runkoon spray viiva. Viiva tarkoittaa mittaus kohtaa jolta paksuus mitataan, eli D1,3 korkeudelta.
Järeään runkoon voi merkata läpimitankin.
Vuosien mittaan näkee puun kasvun.
Rinnankorkeuskasvu on nuorissa metsissä 3.5-4 cm 5;ssä vuodessa.
Kaarnaa hieman puhdistaa ja tekee merkkauksen pohjoispuolelle niin spray kestää 5 vuotta.
Metsänvartijalla hyvä oivallus merkata jokunen puu ja seurata niiden paksuuskasvua. Itseltäni jäänyt tekemättä,vaikka vuosien saatossa suunitellut ,Olisi mielenkiintoista seurata järeytymistä täsmä seurannalla.
Tuo Metsänvartijan kommentti kuitupuun jättämisestä metsään on minulle uusi ja osin hätkähdyttäväkin puun tuottamismenetelmä.
Perustuu varmaan johonkin korjuuvaurioiden välttämiseen tai lannoittavaan vaikutuksen tms. Saako asiaan lisävalaistusta? Tutustun mielelläni avoimiesti uusiin menetelmiin ja laskentatapoihin, mikäli ne eivät ole salaisuuksia.
Mielenkiintoinen lähestymiskulma kuusikon kasvatuksen joka tapauksesa. Minulle on opetettu että kuusikossa(kin) harvennuspuu myydään ja sadaan siten euroja. Harvennusten ansiosta saadaan puut järeytymään ja annetaan kasvaa lopputiliiin (päätehakkuu) saakka.
Metsänvartijan ja P.W.Hannikaisen metsänhoito-opit eivät ole mitään salaisuuksia.
Kasvu vain kohdistetaan kuvassa oleviin päävaltapuihin. Apuharvennuksissa poistetaan ne rungot jotka luontokin tulisi poistamaan sekä kaikki lengot, mutkaiset, haaraiset kokonaisuudessaan.
Usein toistuvat apuharvennukset takaavat sen ettei lumi/myrskytuhoja tule juuri ollenkaan sekä ajouratappiot jäävät pois kuten korjuuvauriot.
Tälläinen metsänhoitomalli ei anna harvennustuloja ja sopii vain pitkäjänteiseille metsänhoitajalle joka itse pystyy hoitamaan metsänsä ilman työn sotsialistisia kustannuksia.
Siihen lisäksi NPK lannoitus käsinlevitettynä antaa hyvän kasvunlisäyksen. Lahoavat kannot, rungot, oksat ja lehdet/neulaset antavat metsän oikeaa lannoitetta. Lisäksi poistuneet rungot ovat poissa kuluttamasta metsän niukkoja ravinteita.
Arvokasvu kuusi, kohta tukkipuun mitoissa ja arvossa.
Terveeltä näyttäää kuuset. Raahaatko nuo harvennetut polttopuuksi vai jääköö niille sijoilleen?
Kaukana tiestä, maahan mättö. Saa lannoitetta samalla.
Kasvatusmetsät kasvatan täystiheinä, lieviä, usein toistuvia apuharvennuksia.
Koneelliset harvennushakkuut eivät vartiopiiriini kuulu.
Tästä kuusesta puuttuu numero. Fluorisoivalla sprayllä merkkaan 4 runkoa/ha. Merkattava puu on päävaltapuu ja samalla runkoon spray viiva. Viiva tarkoittaa mittaus kohtaa jolta paksuus mitataan, eli D1,3 korkeudelta.
Järeään runkoon voi merkata läpimitankin.
Vuosien mittaan näkee puun kasvun.
Rinnankorkeuskasvu on nuorissa metsissä 3.5-4 cm 5;ssä vuodessa.
Kaarnaa hieman puhdistaa ja tekee merkkauksen pohjoispuolelle niin spray kestää 5 vuotta.
Miten käsittelet apuharvennuksissa tulevan puutavaran? Meneekö kaikki kuitumittainenkin maahan?
Metsänvartijalla hyvä oivallus merkata jokunen puu ja seurata niiden paksuuskasvua. Itseltäni jäänyt tekemättä,vaikka vuosien saatossa suunitellut ,Olisi mielenkiintoista seurata järeytymistä täsmä seurannalla.
Kuitupuu jää metsään, rungot pitää kyllä aisata jottei tulisi hyönteistuhoja.
Tien lähellä olevat kuviot polttopuuksi.
Tälläisia 1960/70/80- luvuilla istutettuja metsiä on vartiopiirissä niin paljon ettei kaikkia kerkeä polttopuuksi edes tehdä.
Nyt tosin viljelymänniköt menee avohakkuuseen…50 vuotiaaksi ne kannattaa kasvattaa. 3 raivuuta takaa järeyden, ohjerunkolukuni 1100/ha.
Tuo Metsänvartijan kommentti kuitupuun jättämisestä metsään on minulle uusi ja osin hätkähdyttäväkin puun tuottamismenetelmä.
Perustuu varmaan johonkin korjuuvaurioiden välttämiseen tai lannoittavaan vaikutuksen tms. Saako asiaan lisävalaistusta? Tutustun mielelläni avoimiesti uusiin menetelmiin ja laskentatapoihin, mikäli ne eivät ole salaisuuksia.
Mielenkiintoinen lähestymiskulma kuusikon kasvatuksen joka tapauksesa. Minulle on opetettu että kuusikossa(kin) harvennuspuu myydään ja sadaan siten euroja. Harvennusten ansiosta saadaan puut järeytymään ja annetaan kasvaa lopputiliiin (päätehakkuu) saakka.
ystävällisesti
Gunnar
Metsänvartijan ja P.W.Hannikaisen metsänhoito-opit eivät ole mitään salaisuuksia.
Kasvu vain kohdistetaan kuvassa oleviin päävaltapuihin. Apuharvennuksissa poistetaan ne rungot jotka luontokin tulisi poistamaan sekä kaikki lengot, mutkaiset, haaraiset kokonaisuudessaan.
Usein toistuvat apuharvennukset takaavat sen ettei lumi/myrskytuhoja tule juuri ollenkaan sekä ajouratappiot jäävät pois kuten korjuuvauriot.
Tälläinen metsänhoitomalli ei anna harvennustuloja ja sopii vain pitkäjänteiseille metsänhoitajalle joka itse pystyy hoitamaan metsänsä ilman työn sotsialistisia kustannuksia.
Siihen lisäksi NPK lannoitus käsinlevitettynä antaa hyvän kasvunlisäyksen. Lahoavat kannot, rungot, oksat ja lehdet/neulaset antavat metsän oikeaa lannoitetta. Lisäksi poistuneet rungot ovat poissa kuluttamasta metsän niukkoja ravinteita.
Google; helda helsinki, P.W,Hannikainen,metsänhoito-oppi metsänystäville