Samanlaisen kuusen olen nähnyt kotonani.Siellä se kasvoi kymmeniä vuosia, kunnes kaadettiin uutta peltoa raivattaessa. Vaarini oli karsinut oksat siitä ja käyttänyt ne kuivikkeiksi navetassa. Kuusen oksat pieniksi hakattuna neulasineen olivat hyvää kuiviketta lehmien parsissa ja vasikoitten karsinoissa.Lannan mukana lantalassa ”palessaan” pitivät lannan sulana. Lannan kuumentuessa siinä olevia rikkaruhon siemeniä tuhoutui ja lanta oli sopivampaa käyttää viljelyksille. Eikä tarvinnut jäätynyttä kasaa hakata keväällä pellolle ajettaessa.
Poistivatko havut ammoniakin hajua kun ilma oli muistini mukaan raikkaampi uusia kuivikkeita levitettäessä?
Mielenkiintoinen muistelus Aukustilla. Tuntuisi ihan uskottavalta, että kuusenhakkeluksella ryyditetty lanta olisi raikkaamman tuoksuista kuin vaikka pehkuun sotkettu mainittu materiaali. Voi tosin olla niinkin, että muisti tekee tepposet. Varsinkin hajuaistin kanssa suunnistaessa ollaan hivenen huteralla pohjalla, koska siinä tottumus ja suhteellisuus ovat hankalasti hallittavia asioita.
Kuvassa olevalla kuusen kummajaisella taitaa olla suurin piirtein kaikki oksat tallella – mutta vain yksi kolmasosa yläpäästä on elossa. Olisi hauska tietää, miten tuo on kehittynyt. Noinkin selkeä rajapinta kuolleen ja elävän välillä!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
No kah, ninpäs näkkyy. Ja taustalla ehkä useampikin.
Onpas tiheä latvus ja jyrkkä raja elävän ja kuoleen oksiston rajaus.Siinä säästöpuu paikallaan.
Onko kellään mitään hajua, kuinka tuollainen kontrastikuusi syntyy?
tekomies tietää?
Samanlaisen kuusen olen nähnyt kotonani.Siellä se kasvoi kymmeniä vuosia, kunnes kaadettiin uutta peltoa raivattaessa. Vaarini oli karsinut oksat siitä ja käyttänyt ne kuivikkeiksi navetassa. Kuusen oksat pieniksi hakattuna neulasineen olivat hyvää kuiviketta lehmien parsissa ja vasikoitten karsinoissa.Lannan mukana lantalassa ”palessaan” pitivät lannan sulana. Lannan kuumentuessa siinä olevia rikkaruhon siemeniä tuhoutui ja lanta oli sopivampaa käyttää viljelyksille. Eikä tarvinnut jäätynyttä kasaa hakata keväällä pellolle ajettaessa.
Poistivatko havut ammoniakin hajua kun ilma oli muistini mukaan raikkaampi uusia kuivikkeita levitettäessä?
Mielenkiintoinen muistelus Aukustilla. Tuntuisi ihan uskottavalta, että kuusenhakkeluksella ryyditetty lanta olisi raikkaamman tuoksuista kuin vaikka pehkuun sotkettu mainittu materiaali. Voi tosin olla niinkin, että muisti tekee tepposet. Varsinkin hajuaistin kanssa suunnistaessa ollaan hivenen huteralla pohjalla, koska siinä tottumus ja suhteellisuus ovat hankalasti hallittavia asioita.
Kuvassa olevalla kuusen kummajaisella taitaa olla suurin piirtein kaikki oksat tallella – mutta vain yksi kolmasosa yläpäästä on elossa. Olisi hauska tietää, miten tuo on kehittynyt. Noinkin selkeä rajapinta kuolleen ja elävän välillä!