Ei ne mitään kiritä. Päinvastoin kuten puuntakunen hyvin on mieltänyt kasvatuksessaan. Kun se koivu jalostetaan patteja tekemään sen kasvatus kuusikossa muuttuu näköjään hyväksytyksi ja suositeltavaksi kasvatusmalliksi.
Nyt Jesse laittaa kyllä omiaan.
Nämä kuuset kasvatetaan joulukuusiksi.
Tämä kesä oli vain kuusille niin huima kasvukesä, etteivät ne nyt ennen leikkaamista oikein näytä joulukuusilta.
Millaisella tiheydellä visakoivuja kasvatetaan? Jos tuo pituuskasvun kirittäminen nousee kuvan ykkösaiheeksi, niin tavanomaisilla kasvatustiheyksillä ainakaan tavanomaiset puulajit eivät kasvuansa paranna tiheyttä lisäämällä. Selkeä yli- tai alitiheys vaikuttaa pituuskasvua hiukan heikentävästi.
Kloonivisakoivujen istutusväli on n. neljä metriä, eli 700 kpl / ha.
Joulukuuset mahtuvat hyvin kasvamaan näissä väleissä. Kuuset poistetaan 8-15 vuoden ikäisinä.
Kuvan yhtenä tarkoituksena on havainnollistaa sitä, kuinka kuusi kasvaa kohtalaisen hyvin verrattuna lehtipuuhun, kun maapohja on kuuselle sopiva.
Kasvuvertailut eri puulajien kesken on aina tehtävä samalla maapohjalla. Muussa tapauksessa vertailu on hyödytöntä.
Hyvä kun mainitsit että kohtalaisen hyvin. Ei suinkaan likikään samaa kyytiä kuin terve istutettu raudus esim. Näistä kloonivammaisista en muutenkaan vertailisi mitään.
Miten lie tällä kuviolla, mutta itselläni kloonitaimet ovat olleet hitaampia lähtemään mitä siementaimet. Ne turposivat suurinpiirtein rauduksen tahtia. Harvennusta vaille alkavat olla ja ikää 15-17 vuotta. Juur lopettelin rauduksen ensiharvennukset, kuviot istutettu 1996-1997 ja tanakimmat pinossa tyvestä 19 cm. Vastaavanikäiset kuusikot ovat suurinpiirtein yhden kuitukalikan paksuudessa, tosin savisemmilla pohjilla.
Nämä kloonivisakoivut ovat nyt kuuden kasvukauden jälkeen viisimetrisiä ja kuuset kolmemetrisiä.
Näyttäisi, että visakoivu on tavallista raudusta hitaampi.
Tavallisen rauduksen kasvatuksessahan on jotakin pielessä, jos paksuutta ei tule vähintään senttiä ja pituutta vähintään metriä vuodessa.
Hyväkasvuiset raudukset hyvällä kasvupaikalla ylittävät selvästi vielä tämänkin kasvun.
Taitaa olla joulukuusella parempi kuutiohinta kuin visalla? 🙂 Oma joulukuusi viljely otti takapakkia kesakuussa hallan takia. 🙁 Ainut istutettu kuusikkoni muuten.
Hyvä huomio kuusmotti. Täytyypä tuo joskus laskea tarkemmin. Joulukuusi ainakin antaa tilin puolet lyhyemmässä ajassa kuin Jessen haavat. Aika kauan muuten pitää tavallista kuusta kasvattaa, ennen kuin siitä saa saman rahan kuin pari-kolme metrisestä joulukuusesta!
Visakoivumetsikössä hitaimmin kasvavat ovat usein niitä parhaita yksilöitä joissa on eniten visautuneisuutta. Muistathan puuntakuinen ryhtyä ajoissa karsimaan sivuoksia ja pensasmaisesti kasvavilla visayksilöillä voi oksia typistämällä hidastaa myös latvuksen kasvua. Itsellä on siemenvisaa eli visautuneet pitää nyt koettaa erottaa normaaleista puista että tietää mitä yksilöitä karsii.
Omissa kuvioissa siemenvisan kasvu on alkanut vähitellen hidastumaan jossain siinä 13-14 vuoden jälkeen. Alussa kasvu oli melkein pahaenteisen nopeaa, no olihan se pohjakin rehevää. Kloonit ovat selvästi hitaampia kasvussaan, jospa sitten laatu on tasaisempaa. Siemenvisassa on aika hankala erottaa huippuvisaa, ulkoapäin puut ovat aivan yhtä muhkuraisia. Itse olen karsinut kaikki visat valikoimatta.
Kloonivisakoivut ja kuuset istutettu syksyllä 2007.
Ei ne mitään kiritä. Päinvastoin kuten puuntakunen hyvin on mieltänyt kasvatuksessaan. Kun se koivu jalostetaan patteja tekemään sen kasvatus kuusikossa muuttuu näköjään hyväksytyksi ja suositeltavaksi kasvatusmalliksi.
Nyt Jesse laittaa kyllä omiaan.
Nämä kuuset kasvatetaan joulukuusiksi.
Tämä kesä oli vain kuusille niin huima kasvukesä, etteivät ne nyt ennen leikkaamista oikein näytä joulukuusilta.
Millaisella tiheydellä visakoivuja kasvatetaan? Jos tuo pituuskasvun kirittäminen nousee kuvan ykkösaiheeksi, niin tavanomaisilla kasvatustiheyksillä ainakaan tavanomaiset puulajit eivät kasvuansa paranna tiheyttä lisäämällä. Selkeä yli- tai alitiheys vaikuttaa pituuskasvua hiukan heikentävästi.
Kloonivisakoivujen istutusväli on n. neljä metriä, eli 700 kpl / ha.
Joulukuuset mahtuvat hyvin kasvamaan näissä väleissä. Kuuset poistetaan 8-15 vuoden ikäisinä.
Kuvan yhtenä tarkoituksena on havainnollistaa sitä, kuinka kuusi kasvaa kohtalaisen hyvin verrattuna lehtipuuhun, kun maapohja on kuuselle sopiva.
Kasvuvertailut eri puulajien kesken on aina tehtävä samalla maapohjalla. Muussa tapauksessa vertailu on hyödytöntä.
Hyvä kun mainitsit että kohtalaisen hyvin. Ei suinkaan likikään samaa kyytiä kuin terve istutettu raudus esim. Näistä kloonivammaisista en muutenkaan vertailisi mitään.
Miten lie tällä kuviolla, mutta itselläni kloonitaimet ovat olleet hitaampia lähtemään mitä siementaimet. Ne turposivat suurinpiirtein rauduksen tahtia. Harvennusta vaille alkavat olla ja ikää 15-17 vuotta. Juur lopettelin rauduksen ensiharvennukset, kuviot istutettu 1996-1997 ja tanakimmat pinossa tyvestä 19 cm. Vastaavanikäiset kuusikot ovat suurinpiirtein yhden kuitukalikan paksuudessa, tosin savisemmilla pohjilla.
Korjaan: koivukuviot istutettu 1996 ja 1998.
Nämä kloonivisakoivut ovat nyt kuuden kasvukauden jälkeen viisimetrisiä ja kuuset kolmemetrisiä.
Näyttäisi, että visakoivu on tavallista raudusta hitaampi.
Tavallisen rauduksen kasvatuksessahan on jotakin pielessä, jos paksuutta ei tule vähintään senttiä ja pituutta vähintään metriä vuodessa.
Hyväkasvuiset raudukset hyvällä kasvupaikalla ylittävät selvästi vielä tämänkin kasvun.
Taitaa olla joulukuusella parempi kuutiohinta kuin visalla? 🙂 Oma joulukuusi viljely otti takapakkia kesakuussa hallan takia. 🙁 Ainut istutettu kuusikkoni muuten.
Hyvä huomio kuusmotti. Täytyypä tuo joskus laskea tarkemmin. Joulukuusi ainakin antaa tilin puolet lyhyemmässä ajassa kuin Jessen haavat. Aika kauan muuten pitää tavallista kuusta kasvattaa, ennen kuin siitä saa saman rahan kuin pari-kolme metrisestä joulukuusesta!
Visakoivumetsikössä hitaimmin kasvavat ovat usein niitä parhaita yksilöitä joissa on eniten visautuneisuutta. Muistathan puuntakuinen ryhtyä ajoissa karsimaan sivuoksia ja pensasmaisesti kasvavilla visayksilöillä voi oksia typistämällä hidastaa myös latvuksen kasvua. Itsellä on siemenvisaa eli visautuneet pitää nyt koettaa erottaa normaaleista puista että tietää mitä yksilöitä karsii.
Omissa kuvioissa siemenvisan kasvu on alkanut vähitellen hidastumaan jossain siinä 13-14 vuoden jälkeen. Alussa kasvu oli melkein pahaenteisen nopeaa, no olihan se pohjakin rehevää. Kloonit ovat selvästi hitaampia kasvussaan, jospa sitten laatu on tasaisempaa. Siemenvisassa on aika hankala erottaa huippuvisaa, ulkoapäin puut ovat aivan yhtä muhkuraisia. Itse olen karsinut kaikki visat valikoimatta.
Kyllä näitä visakoivuja on jo leikattu vuosittain.
Alueella on ihmisen korkuinen heinä, joten karsitut rungot eivät oikein erotu.