” Ei kyllä tykkäämisen puolelle mene ”, reilun kaksikymmentä vuotta on meidänkin taimikoita ja nuoria metsiä ko. tavalla järsitty, tosin lähes kaikki on syntynyt mäntykankaisiin.
Onneksi meillä päin hirvikanta on senverran pieni että kuusen kuoren syömistä näkee harvoin. Ei kateeksi, jos tuollaisia runkoja löytyy ennemmälti. Hirvi taitaa vielä usein valita paraskasvuisimmat kuuset – ehkö niissä on maukkaimmat kuoretkin.
Eli pahentaa vielä tuhoa kun on jäämäpuista kyse. Noistahan sitä sitten aikanaan OLISI pitänyt tienata. Tätä seuraa juuri vastuuttoman hirvipolitiikan seurauksena. Hyvä kun toit edes kuvalla julkisuuteen. Toivossa elämme että jotain järkeä tähän pöljyyteen saataisiin.
Tuttu näky täälläkin, pahin tilanne omalla kohdalla tilalla joka on kahden riistanhoitoyhdistyksen rajalla. Naapuri yhdistys oikein lehdessä kehuivat kuinka hyvin metsästys onnistui kun luvista käyttivät vähän päälle 80% ja tavoite 3.7/ 1000ha. Sekin kyllä taitaa ylittyä reippaasti tällähetkellä.
Tuonhan näkee sokea-Reettakin, että jälki on tehty moottorisahalla.
Näköjään kaikki keinot on käytössä, kun halutaan lietsoa hirvihysteriaa.
Eikö löydy niitä oikeita hirvivahinkoja kuvattavaksi kun pitää tuollaiseen sortua?
Niinpä onkin. Tarkemmin kun aprikoi, niin huomaa, että moottorisahan laippa on ollut käytössä – ilman ketjua. Näyttäisi olleen HVA:n laippa, käytetty ja kärkipyörä haljennut.
Onpas oppipojalla pussi kunnossa kun vioittaa omia kuusiaan ja vielä harvennuksen jälkeen. Toivottavasti täällä tosiaan heitellään näitä ”vaihtoehtoja” huumorilla eikä tosissaan. Tuo Vilppu taitaa kyllä vaikuttaa ettei ollut huumorlinjalla.
Aivan selvästi hirvi asialla. Joskus kaadeltiin isoja haapoja maahan ja hirvet kalusi ne melko puhtaaksi kuoresta. Saman näköisiä syömäjälkiä niissä oli kuin tuossa kuvassakin.
Näkyy jossain päin Suomea hirvikanta olevan jo niin alhainen, että metsänomistajan pitää itse tehdä moottorisahalla syönnösjäljet puihin. Tuostahan esim Metsästäjä-lehti voisi tehdä hyvän jutun.
Kannattaisi nimim oppipojan vähän miettiä, mitä seurauksia tuollaiset valheelliset kuvat/kirjoitukset aiheuttavat.
No jos tuosta kerta joku saa moottorisahalla tehdyn ja väittää minua valehteliaksi niin minä en enää kommentoi mihinkään hirvikeskusteluun. Miettikääpä miksi joku olisi niin hölmö että lahottaisi tahallisesti metsää.
Kieltämättä mt-sahallakin saisi tuollaisia jälkiä, mutta epäilevien kannattaa kuukkeloida kuvia hirvien aiheuttamista puustotuhoista. Saman näköisia ”sahan jälkiä” löytyy vaikka kuinka paljon.
Aika pieni laippa on sahassa, jolla isojen leimausten väliin on tehty hirven hampaan levyiset kaluamisjäljet. Lisäksi näyttää siltä, että metsurilla on ollut jaloissaan 33 numeroiset korkokengät, joilla on loikkinut taustalla, jotta saa aikaan hirvenjälkiä muistuttavan jotoksen.
Ainakin kova tuntuu yritys olevan. Jos tuosta saa moottorisahatehtyä on syytä käydä myös optikolla. En itse lupaa ainakaan mallinkaan mukaan tehdä noin selkeitä talttahampaan jälkiä. Hirven etuhampaathan ovat kyllä aika hyvät taltat. Pittääpä lisätä kuvatarjontaa ja eri puulajeissa tässä kevään korvilla vielä.
Ja oppipoika, noita aina joku löytyy jolla luontoon tuntemus nollatasoa ettei sentakia kannata jättää havaintojaan täällä ja muissakin foorumeissa kertomatta ja kuvia näyttämättä. Lisää vaan ja yritetään saada järkeä edes hiven tähän metsäiseen maailmaan. Joka EI ole metsästäjien maailma vaikka ne sitä kuvittelevatkin.
Sitten yksi nolaaja lisää. Miettikääs kun hirvi tosta vetää alhaalta ylös, mitä on sen suu täynnä? Kuivaa kuusen kuorikarppua. Ei ota toista turvallista tota tavaraa. Kyllä niille maistuu haapa, leppä, nuori mänty, pajut, varmaan kuusi myös vaikka en ole ite varmaa tapausta vielä tavannut. Toisekseen, eivät veistä noin syviä uria, vain mehevä nilakerros. Tää on mun näkemys, saa vetää hernettä nenään.
Kevään nesteiden liikkeellelähdön aikaan se kuoren alusta on maukasta vaikka en itse kyllä ole maistanut. Ja iso otus ei osaa säätää aivan niin tarkkaan ja uskon että tarkoituksella ottaa juuri tuota nestekerrosta mukaan. Voi jopa tiputtaa kaarnaa ulos suupielestä samaan aikaan.
Harventelin juuri tiheäksi jäänyttä kuusikkoa , josta oli poistettu lehtipuu energiapuuhakkuuna .Palsta oli siis jäänyt vuosiksi heitteille.
Runkovaurioitakin löytyi . Muutama pieni kuiturunko oli saanut jossakin vaiheessa tuta sorkkaeläinten hampaat , mutta eniten vaurioita(myös isoimmissa puissa) oli aiheuttanut energipuuhin kohdistetut hakkutoimet . Ylitiheän kasvuston hakkuu ei suju ongelmitta. Kolmosen lumppi läpipaskaa tavaraa lähti useiden kolhittujen tukkiläpimittaa olevien runkojen tyveltä . Hampaan jäljet löytyivät puolestaan poikkeuksetta kitukasvuisista minimirungoisa .
Hyvässä kasvussa olevaan terveeseen kuuseen sorkkaeläimet eivät kajoa . Sama pätee kokemuksieni mukaan myös mäntyyn. Koivun katveessa kituva kuusi/mänty saattaa jopa kelvata. Vahinko on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen kosmeettinen . Merkit hirvien vierailuista löytyvät varmimmin moniongelmaisilta kohteilta .
Ei ne kyllä keväällä puunkasvun aikaan tartu mihinkään kuoreen. Niiden mailma on täynnään mehevää silmua ja tuoretta ruohoa. Ei haittais vaikka pikkasen tekisit havaintoja. Etkä ainakaan littais kenenkää muun tuntemusta. Jaa, mut kaikkien alojen asiantuntija, eihän se sovi, joten haapapuskia kiertämään.
Tämä kuusi on kyllä ollut männyn varjostuksessa. Kyllä minäkin olen sitä mieltä että varjossa ollut havupuu maistuu hirvelle paremmin kuin elinvoimainen puu.
Helge6:n, sitä juuri tässä on tehty, havintoja luonnossa. Aivan sama onko muuta ravintoa tarjolla. Jotain kummaa puutosta tai sitten vain se on niille hyvää se puunkuoren alusnila. Viime talvena meni leppää paljaan maan aikaan jo kovasti kitaan eikä ollut edes kevätaikaa. Lähes koko talven tuli syöntejä niin mäntyihin, leppiin kuin haapoihinkiin. Myös hirvestävä metsänaapuri kertoi samoista ilmiöistä omissa kuvioillaan. Tuo suorittavan lässy alkaa kyllä jo olla aivan käsittämätöntä mössöä. Miten muka kuusenkin kitulias voisi maistua paremmin kuin juuri hyvin kasvava ja elinvoimaa pursuva puu. Siinähän ne nesteet juuri virtaa kuten kuvan harvennetunkin rungossa. Kun kasvu ampaisee niin runko suorastaan pehmenee nesteen vaikutuksesta. Ja maistuu kuten näemme.
Ei suinkaan ! kun ei te mitään , ei tee virhettä : ) Hirvi vain syö sitä , mikä maistuu parhaalta tai on muuten tarpen elintomintojen ylläpitämiseksi . On kuitenkin olemassa keinoja ohjailla hirviä pois sieltä missä niiden läsnäoloa ei välttämättä tarvita . Ymmärrän kyllä , että vanhan kemeran periaatteella taimikoita ”hoitaneella ” on syyllinen olo : )
Voisithan sinä nimim oppipoika lähettää tuon kuvan lukijoiden kysymykset-palstalle sähköpostilla osoitteeseen:
makasiini at metsalehti.fi
Siellä lehden luontoasiantuntija Seppo Vuokko varmaan osaa vastata ovatko nuo jäljet hirven vai ihmisen tekosia.
Jos siitä on sinulle liikaa vaivaa, voin minäkin hoitaa asian, jos annat luvan siihen.
Pitää muistaa että täällä Satakunnassa ei tänäkään talvena edes mustikan varvut tai muukaan niiden muka normaali ravinto ole ollut lumen alla. Silti kalutaan runkoja. Silti lehtipuut taitellaan, silti männyt menee kuontaloon ja halusti. Mitä ihmeen tarvetta on yrittää vääntää asioita aivan muuksi tahi joksikin metsänhoidolliseksi syyksi. Eipä tuo kuvan metsäkään kovin hoitamattomalta näytä. Itellä kävi täsmälleen samoin. Kun ennakkoraivasin kuusikon tulevaa ensiharvennusta varten tuli jäämäpuihin jo ensimmäisenä talvena heti perään syömäjälkiä. Jonka lisäksi kuusia runnottiin syksyn kiima-aikaan vinoon ja hierottiin runkoja jolloin myös kaarnaa irtosi.
Kyllä täälläkin päin törmää noihin hirven kaluamiin kuusiin. Juurikin ensiharvennuksen jälkeen parhaaseen kasvuvauhtiin päässeissä kuusissa. Ei enään järeissä kuusikoissa
Eihän nimimerkki ”oppipoika” edes kuulu palstan ”hirvihysteerikkoihin”, miksi lähtisi pilaamaan hyvää tukkipuuaihiota. Katsokaa ja zoomailkaaa vaan kiväärimiehen takana olevaa kuusta viestiketjun ”uusi riistaelän Suomeen” aloituksessa. Samanlaista vinoa jäystämistä.
Surkuhupaisinta on suorittavan kova murhe laadukkaan tukin muodostumisesta muka juuri motonkin kopista katsoen. Jotenkin vahvasti epäilen ettei tuokaan kuvan kuusi kovin laadukas ole tyvestään kun sen puintiaika tulee. Lahovikainen ja hylky, korkeintaan suorittavan vihaamaa energiapuuta siinä tyrkkää. Hoidetussa metsässä.
Jeessille lisää havainnoista. Edellisessä viestissä puhuimme kevään kuoren syönnistä. Eikös puun nestekierto ala maan sulamisen myötä. Förskotti ottaa ja kuivaa. Tässävaiheessa pellonreuna pajut jo turvottaa silmuja, pälvet alkaa lykätä tuoretta maittavaa ruohoa. Tässävaiheessa hirven ruuan sulatus kääntyy pikkuhiljaa kesäasentoon jolloin puun syönti vähenee ja loppuu. Kohta on kevät ja jos kiiruultasi kerkiät, ni kattoppa.
Eipä vähene eikä lopu puunsyönti hirveltä, vaan puulajit vaihtuu enempi lehtipuille. Suurinta vahinkoa alkaa tulla siinä vaiheessa kun puut tulevat lehteen ja latvoja katkotaan vasoille. Sitten alkaa taas selitykset, että ne ovatkin lumen katkomia, vaikka isot ja pienet sorkanjäljet ovat puun juurella. Tämä vain kertoo siitä, että osa nykyisistä hirvimiehistä ei liiku juuri lainkaan metsissä, ja osa taas valehtelee aivan tietoisesti. Hirvenmetsaästäjien on aivan turha syyttää muita mollaamisestaan, sillä he tekevät suurimmat vahingot itselleen ihan itse. Tämä on hyvin ikävää, sillä suurin osa hirvenmetsästäjistä on fiksua ja järkevää porukkaa.
Yhtä vaikea tuntuu olevan kuva-arvoitus kuin viime keväänä laittamani”jäniksen touhuja”.
Vaikka laitat selkeän kuvatekstin mukaan niin ei vaan kaikille avaudu,ei sitte millään
Helge 6:n mukaan pälvet antaa hirville ravintoa keväällä. Miksi koko talven paljaana ollut maa ei sitten kelpaa Helge? Eli sitä pälveä on pilvin pimein. Ja kuten Visakallo jo mainitsikin ei lopu tuhot kevääseen vaan lehtipuu alkaa tuhoutua ja jatkuu koko kesän ja ympärivuotistahan sekin on. Hirvet eivät jostain syystä syö niitä hirvimiesten niin kovasti mainostamia mustikan varpuja vaan puita ja niiden silmuja ja havuja. Niiden ruuansulatus muuttuu vuodenaikojen mukaan mutta tasaisesti menee lehtipuuta turpaan. Tämä kuorien kalvaminen on uusi ja outo ongelma jota aiemmin on esiintynyt hyvin vähän ja vain lehtipuista lähinnä haapaan kohdistuvana. Mutta hirvi muuttuu pahempaan suuntaan, ehkä juuri kovan ravintokilpailun vuoksi. Niitä on vain liikaa jakamaan väheneviä ruokailumaastoja. Kun ihminenkin häiritsee niiden oloa aika monissa niiden talvilaidunnuspaikoilla. Hakkuut ovat muuttaneet maisemia ja hirvet kulkevat ja kohjaavat ruokaa laajemmilta alueilta. Tekee myös näitä uusia ruokatottumuksia vanhojen huvetessa. Kun yksi emä kaluaa runkoa se saa vasoja jotka oppivat sen siinä mukana ja homma alkaa kulkea kuten evoluutiossa yleensäkin muutokset tapahtuu.
Täällä vähä kaikesta ei mistää on kumminkin tultu lopputulemaan.Sapelihammas tiikeri on puuta haukannu.
Ja miksi näin.
Arto paasilinna vei meidät ”lentävä kirvesmies” teoksensa mukana meidät mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin.Sieltäpä aikaansa edellä oleva timpuri toi mukanaan tuon veikeän parkkarin.
Muutenko meillä keloja ja kelomökkejä olis,ellei joku ois tuumannu mille alakas.
Jeessi ja visa, puhutaan hieman eri asiasta. Kyllä se kuoren syönti ihan aikusten oikeesti loppuu keväällä kun tulee paljon ravitsevampaa. En väitä etteikä syö latvoja, lehtivihreä on heitin herkkua ja tuore ruoho. Viime kesän kuiva konto ei oikeen hirville taida maistua. Hyvää havaintokevättä.
Jeessi: -”Kun ennakkoraivasin kuusikon tulevaa ensiharvennusta varten tuli jäämäpuihin jo ensimmäisenä talvena heti perään syömäjälkiä.”
Nä mutta Jeessi. Tähän asti olet antanut ymmärtää, että sinun leimikoitasi ei ennakkoraivata ja nyt päästit tuollaisen möläytyksen.
Onko takistasi jäljellä enää muuta kuin hihat?
Nyt helge6 kiteytti kyllä hirvenpuolustajien möläytykset yhteen nippuun! Kerropas nyt helge6 kaikille puunkasvattajille mitä eroa on, jos hirvi kuorii pihkapuita tai katkoo lehtipuita!?
Tuota tekevät hirvet hyvin säännöllisesti erityisesti talvilaidunalueillaan. Ilmiö on tunnettu täällä Itä-Suomen talvilaidunalueilla jo parikymmentä vuotta. Tyypillisin uhri on tukin kahden hyväkasvuinen kuusi varttuneessa kasvatusmetsässä. Mäntyä syödään toki kaluamalla paljon enemmän, mutta tuo näky on erittäin yleinen pahimmilla talvilaidunalueilla.
Okei visa, jos et luettuasi ymmärrä en neljättä kertaa viitti sitä yrittää. Pystyn avaamaan hirven vuotuista ravintokäyttäymistä paljon lisää. Vaan jos näin yksinkertainen asia ei mene jakeluun. Ei maksa vaivaa.
Helgelle vielä täsmäinfona että tästä ennakkoraivauksesta alkaa olla 6-7 vuotta aikaa ja siinäkin aivan sama ajatus kuin muissakin. Eli moottorisahalla poltinpuiksi. Tein sen vain niin harmilloisen perusteellisesti että puunostaja katsoi ettei sen pienen alan takia kannata erikseen konetta enää palstalle laittaa. Joten antaa nyt kasvaa ja sovimmekin että otetaan uudesti sitten kun viereisen turvemaan männytkin laitetaan siemenpuuasentoon. Sen se kuusikko nyt kyllä sietääkin hyvin jos saisi olla ilman hirvien painetta.
Helge6 voisi itse alkaa ymmärtää niitä metsiään hoitavia metsänomistajia, joille hirvet tekevät vahinkoja. Ei täällä kukaan kaipaa loputtomia selvityksiä siitä, mitä hirvet eri vuodenaikoina syövät, koska näemme sen itse metsissämme liiankin hyvin. Hirvenmetsästys näyttää valitettavasti olevan joillekin kuin koukuttavaa huumetta, joka estää ajattelemasta selkeästi ja ottamaan toiset huomioon.
En ymmärrä tuota Visakallion viimeistä lausetta.
En kyllä ole kenenkään metsästäjän nähnyt ”huumeisena” hirveä metsästävän. Metsästäjät tekevät vaan tätä ”työtään” sen perusteella, miten MMM määrittelee hirvikannan koon.
Itsekkin olen kauhulla katsellut muutamaa metsäkuviotani, mikä on käytännöllisesti tuhottu kokonaan, mutta en minä siitä metsästäjiä syytä. Entäpä, jos nämä metsästäjät lopettaisvat
koko huumeisenjahdin ?
Ammattimetsästäjät käyttöön ja niille valta metsästää vapaasti omilla alueillaan. Kuukausipalkka plus provisio kaatojen mukaan. Helikoptereita sun muita välineitä kun vielä saavat käyttää niin johan on äkkiä kanta tavoitteissaan.
Vahvistus täältäkin siihen, että hirvet kuorivat ensiharvennuksen jälkeen viljavien maiden varttuneiden kasvatuskuusikoiden puita talvisaikaan. Yleensä vielä niitä punakylkisiä, parhaassa kasvussa olevia ja nopean taimivaiheen kehityksen myötä vähäoksaisia arvopuita.
Hirvihän se on. Kyseinen vahinko ei ole taipuvainen hirvien määrästä vaan siitä että sattuu kohdalle. Kuten aiemmin mainittu itä suomessa yleinen. Etelä-Savossa esiintyy paljonkin. Liittyy nimenomaan talvilaiduntamiseen ja juuri siihen tiettyyn aikaan ja puun ikäluokkaan. Monesti syynä puhuttu että hirvellä olisi joku ravinnepuutos jota saisi paikattua kyseisellä toimella. Ota ja tiedä. Näitä aina sattuu ja so what. Ihmetyttää suuresti tämä lietsonta… Ps. Ennenkuin tulette …tuilemaan niin miettikää voisiko vastaaja olla esimerkiksi metsä- ja riistatalouden asiantuntija?
Aivan sama minkä sortin asiantuntija mutta jos rupeaa aivan päättömiä väittämään on juuri so what. Ja kyllä se hirvien määrästäkin riippuu koska sitä useammin ”sattuu kohdalle” kuten nuori metsämies aivan sattuvasti mainitsee. Lietsonta johtuu juuri siitä samasta vaivasta kun todella ”sattuu kohdalle” vähän liian usein ja liian monella metsänomistajalla. Ymmärrän varsin hyvin metsänomistajan kiukun koska tuollaiset kuuset ovat arvottomia päätehakkuun vaiheessa ja todellisuudessa hirvi on aiheuttanut metsään vajaatuottoisuutta ja lievemmissä syönneissä laatutappioita. Jotka vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen joka todella ei enää nykypäivänä noita harrastepiirien järjestämiä tappioita siedä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Perusteellinen tuplaleimaus,kyllä lahovaurio varma.Hirvet ovat herrojen suosiossa,mutta harvempi metsänomistaja taitaa ylenmäärästä rakkautta hirviä kohtaan tuntea.
Vattu soikoon, hirven evoluutiotaito on näköjään kunnossa.
” Ei kyllä tykkäämisen puolelle mene ”, reilun kaksikymmentä vuotta on meidänkin taimikoita ja nuoria metsiä ko. tavalla järsitty, tosin lähes kaikki on syntynyt mäntykankaisiin.
Onko vaurioita laajemmin ?
Onneksi meillä päin hirvikanta on senverran pieni että kuusen kuoren syömistä näkee harvoin. Ei kateeksi, jos tuollaisia runkoja löytyy ennemmälti. Hirvi taitaa vielä usein valita paraskasvuisimmat kuuset – ehkö niissä on maukkaimmat kuoretkin.
Ei ole vielä tänä vuonna leimattu laajemmin mutta edellisvuosina kyllä. Tämä alue on ensiharvennettu kolme viikkoa sitten.
Eli pahentaa vielä tuhoa kun on jäämäpuista kyse. Noistahan sitä sitten aikanaan OLISI pitänyt tienata. Tätä seuraa juuri vastuuttoman hirvipolitiikan seurauksena. Hyvä kun toit edes kuvalla julkisuuteen. Toivossa elämme että jotain järkeä tähän pöljyyteen saataisiin.
En muuten enää oikein tiedä puulajia jonka kaarna ei hirville kelpaisi. Että ongelmaa tyrkkää koko laajuudessaan.
Tuttu näky täälläkin, pahin tilanne omalla kohdalla tilalla joka on kahden riistanhoitoyhdistyksen rajalla. Naapuri yhdistys oikein lehdessä kehuivat kuinka hyvin metsästys onnistui kun luvista käyttivät vähän päälle 80% ja tavoite 3.7/ 1000ha. Sekin kyllä taitaa ylittyä reippaasti tällähetkellä.
Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.
Tuonhan näkee sokea-Reettakin, että jälki on tehty moottorisahalla.
Näköjään kaikki keinot on käytössä, kun halutaan lietsoa hirvihysteriaa.
Eikö löydy niitä oikeita hirvivahinkoja kuvattavaksi kun pitää tuollaiseen sortua?
Niinpä onkin. Tarkemmin kun aprikoi, niin huomaa, että moottorisahan laippa on ollut käytössä – ilman ketjua. Näyttäisi olleen HVA:n laippa, käytetty ja kärkipyörä haljennut.
Majava. Ne kasvaa isoiksi ilmaston lämmettyä. Toinen jälki (ylempänä) on selvästi uroksen tekemä ja alempi naarasmajavan.
Mistähän majavat löytänyt sopivat turvajalkineet, kun ovat tuota sahanneet.
On nuo ajavat kyllä sitten kehittyneet huimasti kun 1,5m korkeudesta avaat moottorisahalla pilkkuja kuusiin .
Majavaa tarkoitin mutta kun ei anna muokata tekstiä
Onpas oppipojalla pussi kunnossa kun vioittaa omia kuusiaan ja vielä harvennuksen jälkeen. Toivottavasti täällä tosiaan heitellään näitä ”vaihtoehtoja” huumorilla eikä tosissaan. Tuo Vilppu taitaa kyllä vaikuttaa ettei ollut huumorlinjalla.
Aivan selvästi hirvi asialla. Joskus kaadeltiin isoja haapoja maahan ja hirvet kalusi ne melko puhtaaksi kuoresta. Saman näköisiä syömäjälkiä niissä oli kuin tuossa kuvassakin.
Niin. Kyllä vähän vaikuttaa että vilppu ole me tässä käynytkään.
Eiköhän tämä hirvikeskustelu jo käy tarpeeksi kuumana ettei väärennnöksiä kannattaisi viljellä. Alkaa hyvä asia ”potkimaan omaan nilkaan”.
Näkyy jossain päin Suomea hirvikanta olevan jo niin alhainen, että metsänomistajan pitää itse tehdä moottorisahalla syönnösjäljet puihin. Tuostahan esim Metsästäjä-lehti voisi tehdä hyvän jutun.
Kannattaisi nimim oppipojan vähän miettiä, mitä seurauksia tuollaiset valheelliset kuvat/kirjoitukset aiheuttavat.
No jos tuosta kerta joku saa moottorisahalla tehdyn ja väittää minua valehteliaksi niin minä en enää kommentoi mihinkään hirvikeskusteluun. Miettikääpä miksi joku olisi niin hölmö että lahottaisi tahallisesti metsää.
Enkä halua loukata ketään täällä mutta tuntuu vähän siltä että joillekin tuottaa mielipahaa että puhutaan hirvien haitoista
Kieltämättä mt-sahallakin saisi tuollaisia jälkiä, mutta epäilevien kannattaa kuukkeloida kuvia hirvien aiheuttamista puustotuhoista. Saman näköisia ”sahan jälkiä” löytyy vaikka kuinka paljon.
Aika pieni laippa on sahassa, jolla isojen leimausten väliin on tehty hirven hampaan levyiset kaluamisjäljet. Lisäksi näyttää siltä, että metsurilla on ollut jaloissaan 33 numeroiset korkokengät, joilla on loikkinut taustalla, jotta saa aikaan hirvenjälkiä muistuttavan jotoksen.
Viestiketjussa ”Uusi riistaeläin Suomeen” on muutama kuva ”Harmin” kaluamista puista. Harmi käyttäytyy täysin hirven tavoin.
Eiköhän nämä palstan muutamat hirvenpuolustajat ole jo tarpeeksi nolanneet itseään.
Ainakin kova tuntuu yritys olevan. Jos tuosta saa moottorisahatehtyä on syytä käydä myös optikolla. En itse lupaa ainakaan mallinkaan mukaan tehdä noin selkeitä talttahampaan jälkiä. Hirven etuhampaathan ovat kyllä aika hyvät taltat. Pittääpä lisätä kuvatarjontaa ja eri puulajeissa tässä kevään korvilla vielä.
Vilppu ei millään pahalla mutta siltä se vähän vaikuttaa jos tuosta saa moottorisahalla tehdyn
Ja oppipoika, noita aina joku löytyy jolla luontoon tuntemus nollatasoa ettei sentakia kannata jättää havaintojaan täällä ja muissakin foorumeissa kertomatta ja kuvia näyttämättä. Lisää vaan ja yritetään saada järkeä edes hiven tähän metsäiseen maailmaan. Joka EI ole metsästäjien maailma vaikka ne sitä kuvittelevatkin.
Odottelinkin jo mistä tälläkertaa tehdään syntipukki. Hirvensarvia, Valkohäntäpeuraa, Karhunkynsiä ja Villisikaa onkin jo ehdotettu…
Sitten yksi nolaaja lisää. Miettikääs kun hirvi tosta vetää alhaalta ylös, mitä on sen suu täynnä? Kuivaa kuusen kuorikarppua. Ei ota toista turvallista tota tavaraa. Kyllä niille maistuu haapa, leppä, nuori mänty, pajut, varmaan kuusi myös vaikka en ole ite varmaa tapausta vielä tavannut. Toisekseen, eivät veistä noin syviä uria, vain mehevä nilakerros. Tää on mun näkemys, saa vetää hernettä nenään.
Kevään nesteiden liikkeellelähdön aikaan se kuoren alusta on maukasta vaikka en itse kyllä ole maistanut. Ja iso otus ei osaa säätää aivan niin tarkkaan ja uskon että tarkoituksella ottaa juuri tuota nestekerrosta mukaan. Voi jopa tiputtaa kaarnaa ulos suupielestä samaan aikaan.
Harventelin juuri tiheäksi jäänyttä kuusikkoa , josta oli poistettu lehtipuu energiapuuhakkuuna .Palsta oli siis jäänyt vuosiksi heitteille.
Runkovaurioitakin löytyi . Muutama pieni kuiturunko oli saanut jossakin vaiheessa tuta sorkkaeläinten hampaat , mutta eniten vaurioita(myös isoimmissa puissa) oli aiheuttanut energipuuhin kohdistetut hakkutoimet . Ylitiheän kasvuston hakkuu ei suju ongelmitta. Kolmosen lumppi läpipaskaa tavaraa lähti useiden kolhittujen tukkiläpimittaa olevien runkojen tyveltä . Hampaan jäljet löytyivät puolestaan poikkeuksetta kitukasvuisista minimirungoisa .
Hyvässä kasvussa olevaan terveeseen kuuseen sorkkaeläimet eivät kajoa . Sama pätee kokemuksieni mukaan myös mäntyyn. Koivun katveessa kituva kuusi/mänty saattaa jopa kelvata. Vahinko on kuitenkin kokonaisuutta ajatellen kosmeettinen . Merkit hirvien vierailuista löytyvät varmimmin moniongelmaisilta kohteilta .
Ei ne kyllä keväällä puunkasvun aikaan tartu mihinkään kuoreen. Niiden mailma on täynnään mehevää silmua ja tuoretta ruohoa. Ei haittais vaikka pikkasen tekisit havaintoja. Etkä ainakaan littais kenenkää muun tuntemusta. Jaa, mut kaikkien alojen asiantuntija, eihän se sovi, joten haapapuskia kiertämään.
Voisin käydä ottamassa epäilijöille kuvan kyseisen puun juurella olevista hirven jäljistä jos puulle ei olisi sitä parinkymmenen kilometrin matkaa
Tämä kuusi on kyllä ollut männyn varjostuksessa. Kyllä minäkin olen sitä mieltä että varjossa ollut havupuu maistuu hirvelle paremmin kuin elinvoimainen puu.
Raivaussahassa on aivan varmasti ollut siimaleikkuri. Kyllä tuo on sillä tehty!!!
Yhden asian olen täällä suorittavalta oppinut, vaikka aika kovapäinen olenkin: Kaikki hirvivahingot ovat ihmisen aiheuttamia!
Helge6:n, sitä juuri tässä on tehty, havintoja luonnossa. Aivan sama onko muuta ravintoa tarjolla. Jotain kummaa puutosta tai sitten vain se on niille hyvää se puunkuoren alusnila. Viime talvena meni leppää paljaan maan aikaan jo kovasti kitaan eikä ollut edes kevätaikaa. Lähes koko talven tuli syöntejä niin mäntyihin, leppiin kuin haapoihinkiin. Myös hirvestävä metsänaapuri kertoi samoista ilmiöistä omissa kuvioillaan. Tuo suorittavan lässy alkaa kyllä jo olla aivan käsittämätöntä mössöä. Miten muka kuusenkin kitulias voisi maistua paremmin kuin juuri hyvin kasvava ja elinvoimaa pursuva puu. Siinähän ne nesteet juuri virtaa kuten kuvan harvennetunkin rungossa. Kun kasvu ampaisee niin runko suorastaan pehmenee nesteen vaikutuksesta. Ja maistuu kuten näemme.
Ei suinkaan ! kun ei te mitään , ei tee virhettä : ) Hirvi vain syö sitä , mikä maistuu parhaalta tai on muuten tarpen elintomintojen ylläpitämiseksi . On kuitenkin olemassa keinoja ohjailla hirviä pois sieltä missä niiden läsnäoloa ei välttämättä tarvita . Ymmärrän kyllä , että vanhan kemeran periaatteella taimikoita ”hoitaneella ” on syyllinen olo : )
Voisithan sinä nimim oppipoika lähettää tuon kuvan lukijoiden kysymykset-palstalle sähköpostilla osoitteeseen:
makasiini at metsalehti.fi
Siellä lehden luontoasiantuntija Seppo Vuokko varmaan osaa vastata ovatko nuo jäljet hirven vai ihmisen tekosia.
Jos siitä on sinulle liikaa vaivaa, voin minäkin hoitaa asian, jos annat luvan siihen.
Pitää muistaa että täällä Satakunnassa ei tänäkään talvena edes mustikan varvut tai muukaan niiden muka normaali ravinto ole ollut lumen alla. Silti kalutaan runkoja. Silti lehtipuut taitellaan, silti männyt menee kuontaloon ja halusti. Mitä ihmeen tarvetta on yrittää vääntää asioita aivan muuksi tahi joksikin metsänhoidolliseksi syyksi. Eipä tuo kuvan metsäkään kovin hoitamattomalta näytä. Itellä kävi täsmälleen samoin. Kun ennakkoraivasin kuusikon tulevaa ensiharvennusta varten tuli jäämäpuihin jo ensimmäisenä talvena heti perään syömäjälkiä. Jonka lisäksi kuusia runnottiin syksyn kiima-aikaan vinoon ja hierottiin runkoja jolloin myös kaarnaa irtosi.
Kyllä täälläkin päin törmää noihin hirven kaluamiin kuusiin. Juurikin ensiharvennuksen jälkeen parhaaseen kasvuvauhtiin päässeissä kuusissa. Ei enään järeissä kuusikoissa
Eihän nimimerkki ”oppipoika” edes kuulu palstan ”hirvihysteerikkoihin”, miksi lähtisi pilaamaan hyvää tukkipuuaihiota. Katsokaa ja zoomailkaaa vaan kiväärimiehen takana olevaa kuusta viestiketjun ”uusi riistaelän Suomeen” aloituksessa. Samanlaista vinoa jäystämistä.
Surkuhupaisinta on suorittavan kova murhe laadukkaan tukin muodostumisesta muka juuri motonkin kopista katsoen. Jotenkin vahvasti epäilen ettei tuokaan kuvan kuusi kovin laadukas ole tyvestään kun sen puintiaika tulee. Lahovikainen ja hylky, korkeintaan suorittavan vihaamaa energiapuuta siinä tyrkkää. Hoidetussa metsässä.
Jeessille lisää havainnoista. Edellisessä viestissä puhuimme kevään kuoren syönnistä. Eikös puun nestekierto ala maan sulamisen myötä. Förskotti ottaa ja kuivaa. Tässävaiheessa pellonreuna pajut jo turvottaa silmuja, pälvet alkaa lykätä tuoretta maittavaa ruohoa. Tässävaiheessa hirven ruuan sulatus kääntyy pikkuhiljaa kesäasentoon jolloin puun syönti vähenee ja loppuu. Kohta on kevät ja jos kiiruultasi kerkiät, ni kattoppa.
Eipä vähene eikä lopu puunsyönti hirveltä, vaan puulajit vaihtuu enempi lehtipuille. Suurinta vahinkoa alkaa tulla siinä vaiheessa kun puut tulevat lehteen ja latvoja katkotaan vasoille. Sitten alkaa taas selitykset, että ne ovatkin lumen katkomia, vaikka isot ja pienet sorkanjäljet ovat puun juurella. Tämä vain kertoo siitä, että osa nykyisistä hirvimiehistä ei liiku juuri lainkaan metsissä, ja osa taas valehtelee aivan tietoisesti. Hirvenmetsaästäjien on aivan turha syyttää muita mollaamisestaan, sillä he tekevät suurimmat vahingot itselleen ihan itse. Tämä on hyvin ikävää, sillä suurin osa hirvenmetsästäjistä on fiksua ja järkevää porukkaa.
Yhtä vaikea tuntuu olevan kuva-arvoitus kuin viime keväänä laittamani”jäniksen touhuja”.
Vaikka laitat selkeän kuvatekstin mukaan niin ei vaan kaikille avaudu,ei sitte millään
Helge 6:n mukaan pälvet antaa hirville ravintoa keväällä. Miksi koko talven paljaana ollut maa ei sitten kelpaa Helge? Eli sitä pälveä on pilvin pimein. Ja kuten Visakallo jo mainitsikin ei lopu tuhot kevääseen vaan lehtipuu alkaa tuhoutua ja jatkuu koko kesän ja ympärivuotistahan sekin on. Hirvet eivät jostain syystä syö niitä hirvimiesten niin kovasti mainostamia mustikan varpuja vaan puita ja niiden silmuja ja havuja. Niiden ruuansulatus muuttuu vuodenaikojen mukaan mutta tasaisesti menee lehtipuuta turpaan. Tämä kuorien kalvaminen on uusi ja outo ongelma jota aiemmin on esiintynyt hyvin vähän ja vain lehtipuista lähinnä haapaan kohdistuvana. Mutta hirvi muuttuu pahempaan suuntaan, ehkä juuri kovan ravintokilpailun vuoksi. Niitä on vain liikaa jakamaan väheneviä ruokailumaastoja. Kun ihminenkin häiritsee niiden oloa aika monissa niiden talvilaidunnuspaikoilla. Hakkuut ovat muuttaneet maisemia ja hirvet kulkevat ja kohjaavat ruokaa laajemmilta alueilta. Tekee myös näitä uusia ruokatottumuksia vanhojen huvetessa. Kun yksi emä kaluaa runkoa se saa vasoja jotka oppivat sen siinä mukana ja homma alkaa kulkea kuten evoluutiossa yleensäkin muutokset tapahtuu.
Vilppu minustanähden saat laittaa kuvan sinne. Voin vaikka laittaa pääni pantiksi siitä että nämä ovat hirven syönnökset
https://www.google.fi/search?q=hirvivahinko&rlz=1C1GGGE_fiFI487FI487&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjmtuaFsMvSAhVIjiwKHa1qCR8Q_AUICCgB&biw=1272&bih=567#tbm=isch&q=hirven+sy%C3%B6m%C3%A4+puu&*
Samaa näköä ?
Vilpun kannattais laittaa lääkitys kohdalleen, niin loppuis nuo harhakuvitelmat.
Täällä vähä kaikesta ei mistää on kumminkin tultu lopputulemaan.Sapelihammas tiikeri on puuta haukannu.
Ja miksi näin.
Arto paasilinna vei meidät ”lentävä kirvesmies” teoksensa mukana meidät mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin.Sieltäpä aikaansa edellä oleva timpuri toi mukanaan tuon veikeän parkkarin.
Muutenko meillä keloja ja kelomökkejä olis,ellei joku ois tuumannu mille alakas.
Jeessi ja visa, puhutaan hieman eri asiasta. Kyllä se kuoren syönti ihan aikusten oikeesti loppuu keväällä kun tulee paljon ravitsevampaa. En väitä etteikä syö latvoja, lehtivihreä on heitin herkkua ja tuore ruoho. Viime kesän kuiva konto ei oikeen hirville taida maistua. Hyvää havaintokevättä.
Jeessi: -”Kun ennakkoraivasin kuusikon tulevaa ensiharvennusta varten tuli jäämäpuihin jo ensimmäisenä talvena heti perään syömäjälkiä.”
Nä mutta Jeessi. Tähän asti olet antanut ymmärtää, että sinun leimikoitasi ei ennakkoraivata ja nyt päästit tuollaisen möläytyksen.
Onko takistasi jäljellä enää muuta kuin hihat?
Nyt helge6 kiteytti kyllä hirvenpuolustajien möläytykset yhteen nippuun! Kerropas nyt helge6 kaikille puunkasvattajille mitä eroa on, jos hirvi kuorii pihkapuita tai katkoo lehtipuita!?
Tuota tekevät hirvet hyvin säännöllisesti erityisesti talvilaidunalueillaan. Ilmiö on tunnettu täällä Itä-Suomen talvilaidunalueilla jo parikymmentä vuotta. Tyypillisin uhri on tukin kahden hyväkasvuinen kuusi varttuneessa kasvatusmetsässä. Mäntyä syödään toki kaluamalla paljon enemmän, mutta tuo näky on erittäin yleinen pahimmilla talvilaidunalueilla.
Okei visa, jos et luettuasi ymmärrä en neljättä kertaa viitti sitä yrittää. Pystyn avaamaan hirven vuotuista ravintokäyttäymistä paljon lisää. Vaan jos näin yksinkertainen asia ei mene jakeluun. Ei maksa vaivaa.
Helgelle vielä täsmäinfona että tästä ennakkoraivauksesta alkaa olla 6-7 vuotta aikaa ja siinäkin aivan sama ajatus kuin muissakin. Eli moottorisahalla poltinpuiksi. Tein sen vain niin harmilloisen perusteellisesti että puunostaja katsoi ettei sen pienen alan takia kannata erikseen konetta enää palstalle laittaa. Joten antaa nyt kasvaa ja sovimmekin että otetaan uudesti sitten kun viereisen turvemaan männytkin laitetaan siemenpuuasentoon. Sen se kuusikko nyt kyllä sietääkin hyvin jos saisi olla ilman hirvien painetta.
Nälkä se on hirvelläkin.
Helge6 voisi itse alkaa ymmärtää niitä metsiään hoitavia metsänomistajia, joille hirvet tekevät vahinkoja. Ei täällä kukaan kaipaa loputtomia selvityksiä siitä, mitä hirvet eri vuodenaikoina syövät, koska näemme sen itse metsissämme liiankin hyvin. Hirvenmetsästys näyttää valitettavasti olevan joillekin kuin koukuttavaa huumetta, joka estää ajattelemasta selkeästi ja ottamaan toiset huomioon.
En ymmärrä tuota Visakallion viimeistä lausetta.
En kyllä ole kenenkään metsästäjän nähnyt ”huumeisena” hirveä metsästävän. Metsästäjät tekevät vaan tätä ”työtään” sen perusteella, miten MMM määrittelee hirvikannan koon.
Itsekkin olen kauhulla katsellut muutamaa metsäkuviotani, mikä on käytännöllisesti tuhottu kokonaan, mutta en minä siitä metsästäjiä syytä. Entäpä, jos nämä metsästäjät lopettaisvat
koko huumeisenjahdin ?
Ammattimetsästäjät käyttöön ja niille valta metsästää vapaasti omilla alueillaan. Kuukausipalkka plus provisio kaatojen mukaan. Helikoptereita sun muita välineitä kun vielä saavat käyttää niin johan on äkkiä kanta tavoitteissaan.
Vahvistus täältäkin siihen, että hirvet kuorivat ensiharvennuksen jälkeen viljavien maiden varttuneiden kasvatuskuusikoiden puita talvisaikaan. Yleensä vielä niitä punakylkisiä, parhaassa kasvussa olevia ja nopean taimivaiheen kehityksen myötä vähäoksaisia arvopuita.
Hirvihän se on. Kyseinen vahinko ei ole taipuvainen hirvien määrästä vaan siitä että sattuu kohdalle. Kuten aiemmin mainittu itä suomessa yleinen. Etelä-Savossa esiintyy paljonkin. Liittyy nimenomaan talvilaiduntamiseen ja juuri siihen tiettyyn aikaan ja puun ikäluokkaan. Monesti syynä puhuttu että hirvellä olisi joku ravinnepuutos jota saisi paikattua kyseisellä toimella. Ota ja tiedä. Näitä aina sattuu ja so what. Ihmetyttää suuresti tämä lietsonta… Ps. Ennenkuin tulette …tuilemaan niin miettikää voisiko vastaaja olla esimerkiksi metsä- ja riistatalouden asiantuntija?
Aivan sama minkä sortin asiantuntija mutta jos rupeaa aivan päättömiä väittämään on juuri so what. Ja kyllä se hirvien määrästäkin riippuu koska sitä useammin ”sattuu kohdalle” kuten nuori metsämies aivan sattuvasti mainitsee. Lietsonta johtuu juuri siitä samasta vaivasta kun todella ”sattuu kohdalle” vähän liian usein ja liian monella metsänomistajalla. Ymmärrän varsin hyvin metsänomistajan kiukun koska tuollaiset kuuset ovat arvottomia päätehakkuun vaiheessa ja todellisuudessa hirvi on aiheuttanut metsään vajaatuottoisuutta ja lievemmissä syönneissä laatutappioita. Jotka vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen joka todella ei enää nykypäivänä noita harrastepiirien järjestämiä tappioita siedä.