Kuvassa 1990-luvun puolivälissä avohakkaamani kuuselle uudistettu kuvio. Raivaussahaa ei ole käytetty. Tehty kaksi e-puuharvennusta 2010 ja viime talvena. Lisäkuvissa näkyy , missä tilassa kuusikko olisi ,jos raivaukset olisi tehty. Kerkesin ”pelastaa” pienen päntin kuusikkoa koivujen alta varastopaikan vierestä noin 15 vuotta sitten ohi kulkiessani läheiselle palstalle.
Kuvassa on esimerkki pelkän energiapuuhakkuun ”pelastavasta” vaikutuksesta hoitamattomassa nuoressa metsässä. Toimenpiteitä on tehty jo kaksi kertaa eikä vieläkään ole saatu palstaa kasvukuntoon. Ylispuiksi kehittyneet koivut pitävät kuusentaimien kehityksen lähtökuopissa. Lisäkuvissa näkyvä puhdas kuusipuskakin oli kärsinyt jo pahasti koivujen varjostuksesta ennen ,kun raapaisun aikanaan koiut pois taimien päältä. Optimiolosuhteissa kuuset olisivat jo useita metrejä pidempiä kuvan näkymään verrattuna. Tässä tapauksessa ohje jättää taimikko hoitamatta ja korvata toimenpide energiapuuhakkuulla on osoittanut toimimattomuutensa täydellisesti. Nykyisiä suosituksia nodattamalla kuvassa näkyisi komea kuusikko.
Kuka ohjeen olla hoitamatta on antanut?
Tuossa ei ole raivaussaha näytetty ilmeisesti kummallakaan hakukerralla? Onneksi on jo parempaa osaamista noiden kanssa.
2000-luvun alussa energiapuuhakkuuta markkinoitiin taimikonhoitoa korvaavana menetelmänä ja ajatus istuu sitkeänä joidenkin mielessä vieläkin. Tätä nopeasti tunnistamaani harhaoppia olen koettanut kokemuksieni perusteella kumota. Kuvassa selkeä esimerkki tuloksista ja menetyksistä ,jos taimikonhoito laiminlyödään. E-puuhakkuilla yritetään vain paikkailla laiminlyöntejä vaihtelevalla menestyksellä. Metsänhoidon kanssa ko menetelmällä on hyvin vähän yhteistä. Joissakin tapauksissa saattohoito olisi osuvampi termi.
Aijaa, en oo kuullut et kukaan sitä taimikonhoitoa korvaana olisi markkinoinut. Kaikki on mahdollista, kyllä tänä päivänä suhtautuminen on siihen on, että se on ensiapua metsälle. Varsinkin raivaussahaamiseen yhdistettynä ihan kelpo pelastusta tarjoaa. Eli tuossa ei vissiin sahalla ole tehty mitään niin se ensiapukin on ollut vaillinaista. Kyllä nykyään sahataan aina kun on vähäänkään tarvetta. Ennenkin sahattiin mutta se loppu ennenkuin ehti kunnolla alkaa kun sen energiapuun hinta ei kannatellut toisinkuin nykyään ja nykyään jää rahaa raivaamiseen ja hakkuuseen ilman tukeakin.
Eikös lehdessä ollut, että pelkkää kuusentaimikkoa tarjotteleville pitäisi näyttää ovea?
Onkohan tuossä jätetty hakkaamaton kaistale aukon reunaan kun minusta ei näytä ollenkaan siltä, että olisi viime talvena harvennettu. Mutta ihan hyvältä sekametsältä näyttää mielestäni.
Tuoreet ajourat viime talvelta ja kyseessä yli 3ha:n kuvio ,jota olin hakkaamassa aukoksi 1990- luvun puolivälissä. Motolla on otettu se ,mitä on saatu irti ja palstan aluskasvokseen ei ole kajottu nyt eikä edellisellä hakkuukiertoksella. Nyt olisi viimeistään pitänyt poistaa koivua raskaammalla kädellä ja raivata ylimääräinen kuusialuskasvos kenttään. Ollaan 20 vuotta takamatkalla puuston kehityksen suhteen . Eipä nuo ylimääräiset kuusenräipät ole kelvanneet ensimmäisen kierroksen giljotiinimiehellekään ,vaikka moni on väittänyt ,että giljotiinit ovat juuri niitä varten. Ohi on ajettu tälläkin kerralla.
Giljotiinit sopii kuusen 2 taimikonharvennukseen poistamaan lehtipuuta, lähinnä istutusalueille, joissa jo ammattimaisesti tehty varhaisperkaus on tarpeeksi myöhään tehtynä jo harventanut kuuset tavoitetiheyteen. Ei kaikenlaiseen kuusialiskasvospuskaan, varsinkaan ilman ennakkoraivausta.
Ja Huom. Senkään ei pitäisi korvata tavallista taimikonharvennusta raivaussahalla. Itse en siis tee tai kannata sitä, muulta osin kun harvennusta varhaisperkauksessa mutta siis esim. MHY tuottaa tälläistä metsää jatkuvasti kun jättävät liikaa lehtipuuta ja etukasvuista. MHY:n taimikonhoitojen
jäljiltä hoitosuunnitelmassa on järjestään energiapuuharvennus.
Nyt on käynnissä sekametsävouhotus ja sitä tehdään nyt ilman kokemusta tai järkeä. Missä on joku nähnyt, että kuusi kasvaa taimesta huonommin kuin mänty? Kuusi juroo aina. Nyt kun niitä istutaan sekaisin ihan minne tahansa niin kasvavat turjakkeiksi. Tie energiapuumetsiin on päällystetty SEKAVA täsmämetsatalous tutkimuksen tuloksilla. Tulokset on saatu parissa vuodessa ja ne ovat pielessä kuusen ja koivun keskinäisestä kasvunopeudesta.
Taimikonhoito pitää yleensä tehdä myös e-puuksi hakattavaan metsään jossain vaiheessa. Nopeutuneet hakkuutulot painaa vaakakupissa enemmän nykyään kuin ennen. Missään ei ole ohjeistettu korvaamaan th e-puukorjuulla.
Jos th toteutetaan asianmukaisesti , ei tarvitse miettiä ,mihin tarkoitukseen puutavara päätyy.
Tuon kuvion takana sijaitsee vanhempi kuvio ,joka piti käytännössä raivata motolla tulevaa ensiharvennusta varten ja jättää kaikki ainespuukoivu jatkamaan tuhojaan. Toteuttava porukka korjuuesimiehestä alkaen olivat sitä mieltä ,että kaikki koivut etukasvuisina tulisi poistaa. Elettiin kuitenkin aikaa ,jolloin tarjottiin metsiin yhtä koneellista työmuotoa lisää ennen ensiharvennusta. Poikkesin ohjeista ja poistin myös ylimääräiset koivut. Sain sillä keinolla pelastettua kituvan kuusikon kohtuulliseen kasvuun. Alkuperäisohjeilla toimimalla olisi silläkin kuviolla samanlainen sekamelska ,kun kuvassa.
Se onkin et jos th suoritetaan asianmukaisesti niin päästään heti kuitukaipoille. Mutta nyt eka on tullut tämä 10% pakko lehtipuuta ja sitä on käytännössä mahdotonta toteuttaa niin, että varhaisperkauksessa jätetään mm. Metsä groupin ohjeiden mukaisesti samnapituista siemensyntyistä koivua, niin että se ei kasvaisi etukasvuiseksi. Ja ohje on jos lehtipuuta on 10% tai alle, säästetään kaikki. Noni tätä on toteutettu pitkään, tosin en minä. Yhtään ei auta nämä tutkimukset, että kyllä kasvaa samaa tahtia, ei kasva.
Sitten kun on tämä sekava sekapuuhuuma niin olen nähnyt niin surkeita taimikonhoitoja missä jätetään kaikkia puulajeja vaihtelevat pituisina ihan liian tiheinä. Se on ihan taitolaji ja vaatii pitkän kokemuksen millon ja miten pitää raivat et puut kasvaa tasapituisina ja homma ei kävisi raskaaksi missään vaiheessa.
Samoilla ajatuksilla olen kuin suorittava. Alkaa tämä suomalainen metsänhoito saamaan jo hieman surkuhupaisia piirteitä, kun avohakkuussakin joutuu jättämään jo niin paljon säästöpuita, että vähän harvemman metsän (esim. jk-yritelmän) avohakkuusta ei tahdo enää huomata, että onko se tehty vaiko ei. Nyt sama linja on tullut taimikonhoitoon. Ensin pitää 10 hehtaarin raivauksessa raivata vain 9 hehtaaria, ja sille raivatulle yhdeksälle hehtaarille jättää niin paljon lehtipuita, ettei kauempaa katsoen erota, onko raivaaja jo palstan tehnyt vaiko ei. Laskuhan tulee kuitenkin täydestä työstä kymmeneltä hehtaarilta.
Anteeksi! Tarkoitin Ammatti Raivoojaa, jonka kanssa ilmoitin olevani samoilla linjoilla.
En ymmärrä minäkään miksi täystiheään havupuuttaimikkoon pitäisi väkisillä jättää lehtipuuta. Mukava kun nuita omia raivaa niin tarvi kaikenlaisiin vouhotuksiin lähteä mukaan.
Makarovkin ehkä ymmärtää miksi kunhan ensimmäinen kirjanpainajatuhokuusikko on omissa tiluksissa. Koivu ja muu lehtipuu on aivan tärkeä osa suomalaista metsää ja sekapuustoinen metsä kestää jopa myrskyä vastaan paremmin. En itse kuvittelisi pelkkää kuusikkoa kasvattavani.
Ei kuusikkoon kannattane jättää vielä varhaisperkauksessa lehtipuuta, paitsi todella isoon aukkoon jos sellaisia on.
Tuo kuvapari näyttää miten paljon heikommin kuusen taimi kasvaa koivun alla. Entä miten se kasvaisi kuusen alla jk-metsässä, Perko ja Jovain?
Mitä myrskynkestoon tulee ,ovat aluskasvuksesta kehittyneet kuusikot altteimpia tuulituhoille heikosti kehittyneen juuristonsa vuoksi. Siitä oli selkeä esimerkki ,kun hoikat kuuset kaatuilvat tuulessa poistaessani etukasvuiset koivut kuvan kuvion takana olevasta nuoresta kuusikosta eli siitä, josta jo edellä kerroin. Kaksivaiheisessa kasvatuksessa törmätään usein samaan ongelmaan.
Ei koivukaan aina ole mikään patenttiratkaisu metsän tulevaan terveyteen. Kaikki lähtee taaskin sieltä maapohjasta. Jos kuusikko on jostain syystä sille vähänkin liian kuivalla maalla, koivujen jättäminen sekapuuksi vain pahentaa tilannetta. Yksi koivu pystyy näännyttämään kuivuuteen useamman kuusen ympäriltään. Joskus näkee jopa männiköissä saman tapahtuneen, eli järki käteen niiden koivujenkin kanssa!