Kuusikkokaistale on harvennettu 31 vuotta sitten. Kuusen taimia on muutamassa puskassa ja niiden keskipituus on n.1,5 m. Metsätyyppi lehtomaista kangasta.
Kuusikkokaistale on harvennettu 31 vuotta sitten. Kuusen taimia on muutamassa puskassa ja niiden keskipituus on n.1,5 m. Metsätyyppi lehtomaista kangasta.
Metsänhoito
Ja joku vielä väittää, että ei taimetu. Onhan tuo taimettunut ja lyhyessä ajassa.
Ku-taimia on ”keskittyneenä” tiiviisti . Muualla kasvaa pitkää heinää ja pihlajia. Tukkipuita on sen verran harvassa, että
uudistuminen olisi ollut teoriassa mahdollista.
Tämähän on sitä todellisuutta joka tuntuu jk-metsähoidon myyntiyrityksiltä unohtuvan mainita. On vain se automaattinen yläharvennushakkuu 15-20v välein. Ilman mitään hoitokuluja.
Ehkäpä JK kaipaa jatkuvaa seurantaa milloin homma pitää muuttaa jaksolliseen . Kuten yläharvennus onnistuu kerran , max kahdesti , eikä koskaan HYVIN HOIDETTUUN (tasakoko)metsään .
Kokeiluna pienellä pinta-alalla mielenkiintoinen seurattava !
Mikä tuosta tekee jk-metsän?
Siinä on puuston PPA n. 10 m²/ha, joka on suosituksena vanhan metsän uudistamiseen jk:n oppien mukaan. Mutta kuten kuvasta näkyy rehevällä maalla uudistuminen kuusikon alle on lievästi sanottuna haastavaa varsinkin ilman maanmuokkausta .
Käytännön esimerkki siitä mistä on ollut puhe palstallakin. Eli Metlan aiemmat tutkimukset jk:n kuusikoiden uudistumisen ongelmista ei ole tuulesta temmattuja.
Noilla pystyyn jätettyjen kuusien hinnalla olisi tehnyt uudistuksen ja nyt 31 vuoden jälkeen voisi alkaa miettimään ensiharvennusta. Tuossa kuviossa voi miettiä seuraavaa harvennusta 50 vuoden päästä. Joillekin on pääasia, ettei tule kuluja.
”Maisemametsä” ja kokeilualue. Pinta-ala on vain n. 20 aaria.
Mainittiinko niissä ”jk-opeissa” mitään siitä että otollisimpia kohteita menetelmälle ovat metsät joissa on jo valmiiksi erirakenteisuutta ja runsaasti vaihtuvaa taimiainesta? Tälleen tyhmänä kyselen onko se työkalun vika että käyttökohde on väärä.
Laitoin tämän kuvan sen vuoksi, kun ihan vasta mm. E.Lähde kertoi lehtiartikkelissa ja sen jälkeen esitelmöi Vuokatissa, että jatkuvakasvatus voidaan aloittaa missä tahansa metsän kehitysvaiheessa. Se onkin totta mutta kannattavuuspuoli unohtuu silloin kokonaan.
Keskusteluissa on myös tullut esille, että tutkimustenkin mukaan alikasvosten uudistuminen on hidasta eikä sitä yleensä oteta huomioon ”jk-positiivisessa” kommentoinnissa eikä laskelmissa.
Valmiiksi erirakenteinen metsä on hyvin tod.näk. ainoa kangasmaan kasvupaikoista, johon jk sopii myös taloudelliselta kannalta katsottuna. Itsellänikin on yksi sellainen kuvio kasvamassa. Alue on alunperin muokattu hyvin ja taimia on sen vuoksi tullut paljon ja ovat kasvaneet hyvin.
Näyttää ihan turhan harvalta taimettumiseen. Pitää muistaa, että sellainen tiheys, kosteus ja valo, joka taimettuu hyvin, on eri asia, kun sellainen tiheys, jossa taimet kasvavat 5-vuotiaina hyvin. Vastasyntyneenä kuusentaimi on hyvin hauras eikä kestä kovinkaan hyvin kuivuutta. Se, että taimet ovat keskittyneet nimenomaan olemassa olevien puitten juurille, kertoo, että ne ovat ”hakeneet varjoa” eli että aurinko on polttanut mahdolliset siementaimet hengiltä ennen kun ne ovat ehtineet kasvussaan mihinkään.
Tuon kohteen historia on sellainen, että n. 10 vuotta sitten sen viereen on hakattu vesijohtolinja. Ei siis ole ollut koko ajan harvassa. Siksi puut on pysyneet hyvin pystyssäkin. Ja se n. 10m² PPA on jatkuvankasvatuksen ohjeistuksena tuon kokoisen kuusikon uudistamisvaiheessa. Taimettumisen epäonnistuminen johtuu maaperän rehevyydestä ja siitä, että maata ei ole muokattu. Tyypillistä kuusikon alikasvustoa ; kuusen taimia syntyy vain vähemmän heinittyviin kohtiin puiden alle.