Raivausajankohdasta täsmälleen samaa mieltä. Kiertelin koko 4:n hehtaarin alueen ja ykskää oo kärsimässä. Se tuo toinen kuvio ois tämän näköinen nyt jos varhaisperkauksen kanssa ei olisi hötkyilly. Vanhan kemeran aikaan nappasin näistä kemerat ensimmäisen raivauksen jälkeen ja tosi hyvin onnistu. Nyt tää 7 vuoden väli raivauksien välillä pitää ottaa tosissaan. Se vaatii juuri oikean aikaisia toimenpiteitä ettei se ala tuntumaan liian pitkältä. Ja tuollanen 2,5 metrinen kuusikko on niin nopea raivata ku ne lakoaa kuusten väleihin kuin itsestään.
Oishan tuo metsurille nyt unelma pala. Hehtaarin työstämisessä ei kauaa mene eikä olisi kovin kalliskaan. Totta se on että eihän tuolla vielä kiire ole. Mutta jos minun olisi niin raivaisin ja ottaisin kemerat. Toisen kemeran sitten ajallaan ja yksi reikäperkaus tai pikainen raivaus siihen väliin. Sitten se olisikin valmis vaikka ensiharvennukseen kun aika tulee eikä tarvii raivaussahaan koskea enää tällä palstalla.
Ois varmasti, vuosi sitten ois ollut vielä helpompi. Mutta minä teen nämä sillein kun ne on järkevä tehdä ja missä menee kokonaisuutena vähiten aikaa. Jos heti menee raivaamaan siinä viiden vuoden iässä niin 8-vuotiaana löytää sitten itsensä infernaalisesta puskasta mikä ei ole unelmana. Mitä miä näitä oon ittelle tehny niin kyllä sellasta aikalailla hehtaarin päivä vauhtia näissäkin mennään sitten aikanaan.
Mitäs jo teetkin ”jesset”. Annat tuon koivikon kasvaa ja sitten kaadat maahan varjoon surkastuneet kuusen taimet ja teet koivuista jonkinlaisen metsän. Saat kuulemma tilin metsästä tuossa tuokiossa eikä tarvii perikunnalle kasvattaa. 🙂
Jos olisi omalla maalla, tekisin pikakierroksen raivurin kanssa ja kaataisin vain taimien ympärille lisää tilaa. Sitten 4-5 vuoden päästä varsinainen taimikonhoito ja mahdollinen koivun jättäminen aukkopaikkoihin sopivan kokoisista taimista, mielellään rauduksista.
Joskus muinoin nuorena tuli vesurilla otettua pahimpia pois. Tuonne ku viet raivaussahan ni tulee kuitenkin reikäperkauksen sijasta raivattua kuiteskii kaikki ja se vie syvemmälle suohon. Ehkä sitä innoistuis uudestaan vesuroinnista, aika näyttää. Mut se ois ainakin sellasta mihin jokainen kykenee jos on tekemisen ja kuntoilun puutetta.
Monille nykymetsänomistajille jo tuonkin raivaaminen on ylvoimaista . Tämän takia olenkin kannustanut raivaamaan aikaisemmin , että ei pääse rimakauhu yllättämään . Pienet onnistumisen tunteet voivat saada aikaan jopa kasvavaa virettä metsän hoitoon . Liian suuri työmäärä äkikseltään saattaa puolestaan sammuttaa vähäisenkin innostuksen .
Metsänomistajien omatoimisuuden lisääntyminen olisi nykytilanteessa enemmän kun toivottavaa . Sillä olisi mahdollisuus aiheuttaa jopa 5 %:a suurempi hyppy tuottavuuteen . Sitähän valtaapitävät ovat viimeaikoina
toivoneet . Metsänomistajat voisivat näyttää tässä hyvää esimerkkiä . Vaikutukset ulottuisivat positiivisina koko toimintaketjuun.
Eikös sekin ole parempi kuin myöhästyttää liikaa ja sitten omat kynnet ei enää riitä homman hoitamiseen. Itse olen myös mainostanut tuota suorittavan mallia niin tulos on ainakin varma eikä kasvutappioita synny.
Onkohan niin. Jos tuollaisen koivupusikon raivaa kolmeen kertaan niin hinta on noin 200 ekee /ha / kerta. Kolmeen kertaan jos sen tekee niin hinnaksi tulee noin 600 ekee /ha. Jos raivauksen vähentään kahteen kertaan niin uskon että raivaukselle tulee hintaa kullakin kerralla 350 – 400 ekee /ha . Onkohan kahteen kertaan venyttäminen sittenkään kannattavaa ?
Kyllä se lähempänä 300euroa on jos ei suoraa yrittäjältä ota. Toinen raivaus on vaikeampi kuin runkojen määrä nousee dramaattisesti vaikka sen tekee muutamankin vuoden päästä.
Olen tehnyt ensimmäisen raivauksen lehtipuissa pitkään kantoon, sillä se helpottaa toista raivausta, kun sahattavien runkojen määrä ei paljoakaan nouse. Lisäksi uudelleen katkaistu kanto ei yleensä enää veso toista kertaa. Kuusi on sahattava aina mahdollisimman alhaalta.
Jos ei lehtipuu ole ykkösenä silloin olen A.R:n kaas samoilla linjoilla paitsi että ehkä menisin vain pelkällä varhaisperkauksella ensiharvennukseen. Aikaiseen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Samaa mieltä- tälla kuvan alueella optimi.
Tosin jos kahden vuoden päähän tulee muuta tärkeempää, niin voisi tossa pahimpia koivupuskia rankasta jo maahan.
Raivausajankohdasta täsmälleen samaa mieltä. Kiertelin koko 4:n hehtaarin alueen ja ykskää oo kärsimässä. Se tuo toinen kuvio ois tämän näköinen nyt jos varhaisperkauksen kanssa ei olisi hötkyilly. Vanhan kemeran aikaan nappasin näistä kemerat ensimmäisen raivauksen jälkeen ja tosi hyvin onnistu. Nyt tää 7 vuoden väli raivauksien välillä pitää ottaa tosissaan. Se vaatii juuri oikean aikaisia toimenpiteitä ettei se ala tuntumaan liian pitkältä. Ja tuollanen 2,5 metrinen kuusikko on niin nopea raivata ku ne lakoaa kuusten väleihin kuin itsestään.
Kiva taimisto, mutta tarkkailtava että kuusen latva pysyy vapaana.
Oishan tuo metsurille nyt unelma pala. Hehtaarin työstämisessä ei kauaa mene eikä olisi kovin kalliskaan. Totta se on että eihän tuolla vielä kiire ole. Mutta jos minun olisi niin raivaisin ja ottaisin kemerat. Toisen kemeran sitten ajallaan ja yksi reikäperkaus tai pikainen raivaus siihen väliin. Sitten se olisikin valmis vaikka ensiharvennukseen kun aika tulee eikä tarvii raivaussahaan koskea enää tällä palstalla.
Ois varmasti, vuosi sitten ois ollut vielä helpompi. Mutta minä teen nämä sillein kun ne on järkevä tehdä ja missä menee kokonaisuutena vähiten aikaa. Jos heti menee raivaamaan siinä viiden vuoden iässä niin 8-vuotiaana löytää sitten itsensä infernaalisesta puskasta mikä ei ole unelmana. Mitä miä näitä oon ittelle tehny niin kyllä sellasta aikalailla hehtaarin päivä vauhtia näissäkin mennään sitten aikanaan.
Mitäs jo teetkin ”jesset”. Annat tuon koivikon kasvaa ja sitten kaadat maahan varjoon surkastuneet kuusen taimet ja teet koivuista jonkinlaisen metsän. Saat kuulemma tilin metsästä tuossa tuokiossa eikä tarvii perikunnalle kasvattaa. 🙂
Jos olisi omalla maalla, tekisin pikakierroksen raivurin kanssa ja kaataisin vain taimien ympärille lisää tilaa. Sitten 4-5 vuoden päästä varsinainen taimikonhoito ja mahdollinen koivun jättäminen aukkopaikkoihin sopivan kokoisista taimista, mielellään rauduksista.
Joskus muinoin nuorena tuli vesurilla otettua pahimpia pois. Tuonne ku viet raivaussahan ni tulee kuitenkin reikäperkauksen sijasta raivattua kuiteskii kaikki ja se vie syvemmälle suohon. Ehkä sitä innoistuis uudestaan vesuroinnista, aika näyttää. Mut se ois ainakin sellasta mihin jokainen kykenee jos on tekemisen ja kuntoilun puutetta.
Monille nykymetsänomistajille jo tuonkin raivaaminen on ylvoimaista . Tämän takia olenkin kannustanut raivaamaan aikaisemmin , että ei pääse rimakauhu yllättämään . Pienet onnistumisen tunteet voivat saada aikaan jopa kasvavaa virettä metsän hoitoon . Liian suuri työmäärä äkikseltään saattaa puolestaan sammuttaa vähäisenkin innostuksen .
Metsänomistajien omatoimisuuden lisääntyminen olisi nykytilanteessa enemmän kun toivottavaa . Sillä olisi mahdollisuus aiheuttaa jopa 5 %:a suurempi hyppy tuottavuuteen . Sitähän valtaapitävät ovat viimeaikoina
toivoneet . Metsänomistajat voisivat näyttää tässä hyvää esimerkkiä . Vaikutukset ulottuisivat positiivisina koko toimintaketjuun.
Aikaisemmin raivaamisessa ei ole järkeä ylikompensoida tai sitten on hyväksyttävä, että homma voi olla kevyttä mutta sitä joutuu tekemään pirun usein.
Eikös sekin ole parempi kuin myöhästyttää liikaa ja sitten omat kynnet ei enää riitä homman hoitamiseen. Itse olen myös mainostanut tuota suorittavan mallia niin tulos on ainakin varma eikä kasvutappioita synny.
Joo ei varmasti synny kasvutappioita mutta ei myöskään suurta hyötyä ja rahaa palaa kun kolme kertaa tekee kuka tahansa.
Onkohan niin. Jos tuollaisen koivupusikon raivaa kolmeen kertaan niin hinta on noin 200 ekee /ha / kerta. Kolmeen kertaan jos sen tekee niin hinnaksi tulee noin 600 ekee /ha. Jos raivauksen vähentään kahteen kertaan niin uskon että raivaukselle tulee hintaa kullakin kerralla 350 – 400 ekee /ha . Onkohan kahteen kertaan venyttäminen sittenkään kannattavaa ?
Kyllä se lähempänä 300euroa on jos ei suoraa yrittäjältä ota. Toinen raivaus on vaikeampi kuin runkojen määrä nousee dramaattisesti vaikka sen tekee muutamankin vuoden päästä.
Olen tehnyt ensimmäisen raivauksen lehtipuissa pitkään kantoon, sillä se helpottaa toista raivausta, kun sahattavien runkojen määrä ei paljoakaan nouse. Lisäksi uudelleen katkaistu kanto ei yleensä enää veso toista kertaa. Kuusi on sahattava aina mahdollisimman alhaalta.
Jos ei lehtipuu ole ykkösenä silloin olen A.R:n kaas samoilla linjoilla paitsi että ehkä menisin vain pelkällä varhaisperkauksella ensiharvennukseen. Aikaiseen.