Tuo on varmasti myyrän tekosia ja on nakerrettu kuorta paksun lumen aikaan. Oikein paljon kun on myyriä, ne leviää laajalti metsiin ja syövät mäntykankaalta sirkkataimet ja kiipeilevät jopa yli kahden metrin korkeuteen kuorimaan männyn latvoja sekä kuusen nuoret taimikot parturoivat niin että vain potti jää jäljelle ja seuraavana vuonna ei myyriä ole lähimaillakaan yhtään.. Missähän määrin kauriit aiheuttavat ongelmia kuusen latvakasvaimille?
Missä päin Suomea tällaista on hangen alta tiedossa? Ilmeisesti meillä idässä on myyräkannat ainakin nousussa, kuvan lumitilanne viittaisi tänne päin. Viimeksi oli paha tuho täällä paikoitellen v.2009 tai 2010.
Kuusettuva Suomi . Muistaakseni Kärkkäiseltä tuli tälläinen kolumni ja on myös hänen kirjassaan . Pitäisipä lukea onko visiot olleet oikeansuuntaiset .
Kuinka pian hakkuun jälkeen taimet on istutettu? Mikä on ollut päätehakkuutiheys ja aika viimeisimpään harvennukseen ennen päätehakkuuta ? Edellisiin liittyen … onko uudistusalalla runsaasti heinäkasvustoa?
Heinäkasvusto ei vaikuta silloin, kun myyrähuippu sattuu kohdalle, myyrät lähtevät silloin vaellukselle ruoan perään. Kettuja pitäisi olla enempi, ne pitäisivät myyräpopulaation tasaisempana, hyokkäävät jopa syvällä hangen alla kulkevan myyrän niskaan hangen läpi, niin että takajalat ja häntä jäävät vain ketusta näkyville ja myyrältä on henki pois. Pienpetojen metsästyksessä pitäisi keskittyä supikoirajahtiin.
Ainoastaan myyriä pääravintonaan (tärkeimpänä kettu, näätä, supikoira ja minkki) käyttävien petojen läsnäololla on merkitystä.
”…Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä… …Kokeellinen saalistajien lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta (taimikoista)…”
Kääntäen tuo tarkoittaa: myyrät eivät edes mene sellaiseen taimikkoon joka sijaitsee häiritsemättömällä kettureviirillä.
Itselläni on talven aikana kahdella kuviolla käynyt männyntaimille samoin. Paikoin totaalituho. Kuviot Varsinais-Suomessa. Toisella kuviolla on jonkin verran myös kuusentaimia, mutta ne olivat ainakin viimeksi paikalla käydessäni säästyneet.
Yritetään silti vielä:
”…Kun petotiheys kasvaa, myyrien aktiivisuus vähenee ja ne välttelevät saaliiksi joutumista vähentämällä liikkumistaan. Myyrä, joka kaihtaa liikkumista, saa vähemmän ruokaa ja tapaa huonommin lisääntymiskumppaneita. Pedon pelko aiheuttaa myyrille stressiä. Stressi alentaa myyrien yleiskuntoa ja altistaa myyrät loisille ja muille taudinaiheuttajille. Huono kunto viivästyttää lisääntymistä…”
En oikein usko että noilla pienpedoilla olisi stressaannuttavia vaikutuksia myyrien fiilikseen. Kyllä ne muutaman varmaan syö mutta ei niistä myyrähuippujen leikkajiksi ole.
Suorittava varmaan tarkoittaa sitä,että onko mehtä ollut liian harva ennen päätehakkuuta,että oisko heinä jo silloin noussut,ei ole ollut liian harva vaan kyllä Pohjois-savossa heinä ja vesakko ilmaantuu äkkiä,taimet istutettu n 1 v hakkuusta !
Juuri tuota tarkoitin , eh .
Edellisestä myyrähuipusta on jo useita vuosia , joten nyt saadaan nähtävästi kärvistellä uuden kourissa . Kuvassa on toimittu niin hyvin , kun noissa olosuhteissa on mahdollista . Harmi , jos tuho on laajempi .
Silloin kun myyriä on todella paljon, niin niitä on ihan joka paikassa. Ei siinä heinittymisellä ole mitään merkitystä. Mikään petomäärä ei myöskään ehdi merkittävästi verottaa myyräkantaa silloin kun todella runsas myyräkannan huippu tulee.
Tästä on väännetty ennenkin, mutta uskokaa huviksenne, että viirupöllöille riittävästi suomeen laitettuja pesäpönttöjä takaa, että ei tule myyrille huippuvuotta. Yksi pariskunta pitää jopa puhtaana alueen, joka on säteeltään muutaman kilometrin.
Yksi peltomyyränaaras tekee keässä 30 – 40 jälkeläistä ja jos niistä puolet on naaraita, seuraavana kesänä jokainen niistä tekee saman, sama tahti jatkuu, kunnes ruoka loppuu.
Jos hehtaarilla on kolmetuhatta myyrää, ei mikään eikä kukaan muu saa kantaa alas kuin nälkäkuolema.
Umpiluupäisenä minullekin jäi vähän epäselväksi, miten myyrät tietävät, että alueella on petoja. Siinä vaiheessa, kun on ketun hampaissa, sen tietää, mutta miten ennakolta. Mikä on se myyränuorison some, jossa viestittävät, että nyt ei mennä mihinkään, on ”paskat fiilikset”, ”ne v…..un ketut on taas aukolla kyttäämässä”. Masentaa, ei huvita edes lisääntyä.
Paljon näyttää olevan vielä epätietoisuutta asiasta ja jopa vääriä käsityksiä. Jotakuinkin seuraavalla tavalla menee:
Nohevin myyrä huomaa ketun ja menee koloonsa kertomaan sen muille. Kettukin tietenkin huomaa maalle eksyneen ja jää kyttäämään kolon suuaukolle. Ketulla on istumisesta kohta perse verillä ja tulee tulehdukset ja armoton vitutus -kettu kuolee. Myyrät ovat kuolleet nälkään samaan aikaan ketun poistumista odotellessaan. Nohevimmat ketut pystyy kyttäämään useampia koloja samalla istunnolla.
Piolokit kutsuu tätä kirjallisuudessa ravintoketjuksi ja kettuhypoteesiksi.
Kun on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia.
Tyhjin tynnöri kolisee eniten.
”…Pikkujyrsijöistä tiedetään, että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri (Kotler & Blaustein 1995, Korpimäki ym. 1996, Jacob & Brown 2000)…”
”…Myyriä on enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana… …Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun… (Otso Huitu 2008)…”
Meillä kun on lusikalla tyhjään tynnyriin lapettu menemään niin rohkenen kysymään vielä tarkennusta.
Jos ravintolaikussa ei satu olemaan just tiettynä aikana hilleri passissa niin huvittaako niitä myyriä silloin naida? Vai jos ravintolaikussa on joskus ollut veriperseinen kettu niin myyriä ei enää sinä suvena ”huvita”?
Ei ne tutkijoiden ennusteet aina mene putkeen. Viitisen vuotta sitten varoitettiin myyrähuipusta ja istuttamasta, muistaakseni kymmeniä miljoonia taimia meni kaatopaikalle, kun ei uskallettu istuttaa…eikä sitä huippua tullutkaan.
Omat tutkimukset ovat luotettavammat, tarkkailee paikallista tilannetta. Jos keväällä on istuttanut ja syksyllä näkyy kuviolla merkkejä myyristä, niin itse ketuksi. Pahin on jos hakkuutähteitä ei ole korjattu, niin risukasojen ja lumen muodostamissa igluissa ne pesivät talven ja syövät ympäristön taimet.
Porkkasyöteillä ja hiirenmälleillä saa helposti pois suuren osan ja sitten se pakokauhu ilmeisesti leviää populaation ja loputkin kuolevat. (Jos ihminen ei ole luokiteltu myyrän pedoksi, niin ottaa vaikka maantieltä yliajetun ketun tai supikoiran ja vetää sitä perässään, kun asettelee porkkana syöttejä.)
Eteläisessä Suomessa vuoroin vaihteleva vesi-räntä-lumisade, pakkanen- ja suoja muodostaa maan pinalle jääpeitteen ja tuhoaa joinain vuosina tehokkaasti myyrien elämisen edellytykset. Omien havaintojen mukaan mitään selkeää sykliä ei ole. Jos sattumalta kaikki kolme tekijää. Hyvä ruokatilanne, vähän petoja, pakkastalvi/ reippasti lunta, sattuvat samaan aikaan silloin kanta räjähtää.
Kyllähän se menee niinpäin, että mitä suurempi kuolleisuus lajilla on, sitä enemmän ne pyrkivät lisääntymään. Näin on evoluutio lajeja kehittänyt. Kun petoja on paljon, niin myyrien pitää pyrkiä lisääntymään mahdollisimman paljon, jotta sukupuutto ei korjaa. Ihmisetkin kuulemma harrastavat ruumiinkulttuuria enemmän kriisiaikoina kun kuolema uhkaa.
Planter, joko olet ”uuusi” palastalla tai sitten et muista..
Tällä foorumilla Anton (puk.) ennusti tuon tapauksen, muistan hyvin. Tosin ennuste tuli n. 10 kk todetun tilanteen jälkeen, mutta mitäs pienistä. Sanoihan joku sossupressakin että ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden…”
Silloin täällä kyllä pontevasti pantiin tilille ne huitut, henttoset, kotrot ja mielikäiset vääristä ennustukista. Ja kai ne vankilassa on vieläkin tuosta rötöksestä. En ole tosin tarkemmin seurannut.
Metsänhoito
Ei kannata istuttaa koivua. Sen voi myyrät syödä.
Taitaa olla hirven tekosia !
Onpa pieniä hirviä, Metsämyyrän tekosia nuo tuhot.
Söisköhän esim. kettu tai joku pienpeto noita jyrsijöitä vähemmäksi?
Metsämyyrä ilman muuta,noin kolmannes eräältä kuviolta tuhottu,
Tuo on varmasti myyrän tekosia ja on nakerrettu kuorta paksun lumen aikaan. Oikein paljon kun on myyriä, ne leviää laajalti metsiin ja syövät mäntykankaalta sirkkataimet ja kiipeilevät jopa yli kahden metrin korkeuteen kuorimaan männyn latvoja sekä kuusen nuoret taimikot parturoivat niin että vain potti jää jäljelle ja seuraavana vuonna ei myyriä ole lähimaillakaan yhtään.. Missähän määrin kauriit aiheuttavat ongelmia kuusen latvakasvaimille?
Missä päin Suomea tällaista on hangen alta tiedossa? Ilmeisesti meillä idässä on myyräkannat ainakin nousussa, kuvan lumitilanne viittaisi tänne päin. Viimeksi oli paha tuho täällä paikoitellen v.2009 tai 2010.
Tämä on Kuopion lähistöltä.
Ei ole Metsämyyrä. Peltomyyrä kalvaa hangen alla, Metsämyyrä hangen yläpuolelta, jopa aika korkeallakin.
Tuo oli kyllä uutta tietoa, jota rohkenen epäillä. Kovilla pakkasilla ei metsämyyräkään lumen päällä kauan tarkene.
Myyrätkin vihaa kuusettumista näköjään.
Kuusettuva Suomi . Muistaakseni Kärkkäiseltä tuli tälläinen kolumni ja on myös hänen kirjassaan . Pitäisipä lukea onko visiot olleet oikeansuuntaiset .
Kuinka pian hakkuun jälkeen taimet on istutettu? Mikä on ollut päätehakkuutiheys ja aika viimeisimpään harvennukseen ennen päätehakkuuta ? Edellisiin liittyen … onko uudistusalalla runsaasti heinäkasvustoa?
Heinäkasvusto ei vaikuta silloin, kun myyrähuippu sattuu kohdalle, myyrät lähtevät silloin vaellukselle ruoan perään. Kettuja pitäisi olla enempi, ne pitäisivät myyräpopulaation tasaisempana, hyokkäävät jopa syvällä hangen alla kulkevan myyrän niskaan hangen läpi, niin että takajalat ja häntä jäävät vain ketusta näkyville ja myyrältä on henki pois. Pienpetojen metsästyksessä pitäisi keskittyä supikoirajahtiin.
Ainoastaan myyriä pääravintonaan (tärkeimpänä kettu, näätä, supikoira ja minkki) käyttävien petojen läsnäololla on merkitystä.
”…Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä… …Kokeellinen saalistajien lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta (taimikoista)…”
Kääntäen tuo tarkoittaa: myyrät eivät edes mene sellaiseen taimikkoon joka sijaitsee häiritsemättömällä kettureviirillä.
”Tuo oli kyllä uutta tietoa, jota rohkenen epäillä. Kovilla pakkasilla ei metsämyyräkään lumen päällä kauan tarkene.”
”Eppäillä kyllä soppii” Jos noin ei ole, niin minun myyrätutkija-opettajani Asko Kaikusalo – vainaa oli väärässä. Epäilen tosin sitä mahdollisuutta.
Itselläni on talven aikana kahdella kuviolla käynyt männyntaimille samoin. Paikoin totaalituho. Kuviot Varsinais-Suomessa. Toisella kuviolla on jonkin verran myös kuusentaimia, mutta ne olivat ainakin viimeksi paikalla käydessäni säästyneet.
Poikkeuksellisen umpiluupäistä sakkia!
Yritetään silti vielä:
”…Kun petotiheys kasvaa, myyrien aktiivisuus vähenee ja ne välttelevät saaliiksi joutumista vähentämällä liikkumistaan. Myyrä, joka kaihtaa liikkumista, saa vähemmän ruokaa ja tapaa huonommin lisääntymiskumppaneita. Pedon pelko aiheuttaa myyrille stressiä. Stressi alentaa myyrien yleiskuntoa ja altistaa myyrät loisille ja muille taudinaiheuttajille. Huono kunto viivästyttää lisääntymistä…”
En oikein usko että noilla pienpedoilla olisi stressaannuttavia vaikutuksia myyrien fiilikseen. Kyllä ne muutaman varmaan syö mutta ei niistä myyrähuippujen leikkajiksi ole.
On tuota kai oikeestikin tutkittu, jopa Suomessa.
Suorittava varmaan tarkoittaa sitä,että onko mehtä ollut liian harva ennen päätehakkuuta,että oisko heinä jo silloin noussut,ei ole ollut liian harva vaan kyllä Pohjois-savossa heinä ja vesakko ilmaantuu äkkiä,taimet istutettu n 1 v hakkuusta !
Juuri tuota tarkoitin , eh .
Edellisestä myyrähuipusta on jo useita vuosia , joten nyt saadaan nähtävästi kärvistellä uuden kourissa . Kuvassa on toimittu niin hyvin , kun noissa olosuhteissa on mahdollista . Harmi , jos tuho on laajempi .
Silloin kun myyriä on todella paljon, niin niitä on ihan joka paikassa. Ei siinä heinittymisellä ole mitään merkitystä. Mikään petomäärä ei myöskään ehdi merkittävästi verottaa myyräkantaa silloin kun todella runsas myyräkannan huippu tulee.
Kallis paukku.
Syönti alkanut jo viime kesänä ja mahdollisesti vioitettu lähes kaikkia taimia.
Mutta onneksi metsätalous on niin kannattavaa, että tuotoissa on sitä niin sanottua riskilisää.
Tästä on väännetty ennenkin, mutta uskokaa huviksenne, että viirupöllöille riittävästi suomeen laitettuja pesäpönttöjä takaa, että ei tule myyrille huippuvuotta. Yksi pariskunta pitää jopa puhtaana alueen, joka on säteeltään muutaman kilometrin.
Yksi peltomyyränaaras tekee keässä 30 – 40 jälkeläistä ja jos niistä puolet on naaraita, seuraavana kesänä jokainen niistä tekee saman, sama tahti jatkuu, kunnes ruoka loppuu.
Jos hehtaarilla on kolmetuhatta myyrää, ei mikään eikä kukaan muu saa kantaa alas kuin nälkäkuolema.
Minäkun olen aina luullut, että myyrät tappaa nälkäkuoleman sijasta jokin rutto tai vastaavat taudit.
Kyllä se tauti tulee eikä heinät lopu, kun myyräkantaan basilli iskee. Ja lasku alkaa.
Vähän niiku entinen likka lauleli kuorma-autonkuljettaja – sulholleen:
” Pysyy mukana,
kuin perälauta..”
Kun on paljon petoja myyrät tärisevät pesissään eivätkä uskalla syödä ja näin ollen kuolevat !!!
Umpiluupäisenä minullekin jäi vähän epäselväksi, miten myyrät tietävät, että alueella on petoja. Siinä vaiheessa, kun on ketun hampaissa, sen tietää, mutta miten ennakolta. Mikä on se myyränuorison some, jossa viestittävät, että nyt ei mennä mihinkään, on ”paskat fiilikset”, ”ne v…..un ketut on taas aukolla kyttäämässä”. Masentaa, ei huvita edes lisääntyä.
Paljon näyttää olevan vielä epätietoisuutta asiasta ja jopa vääriä käsityksiä. Jotakuinkin seuraavalla tavalla menee:
Nohevin myyrä huomaa ketun ja menee koloonsa kertomaan sen muille. Kettukin tietenkin huomaa maalle eksyneen ja jää kyttäämään kolon suuaukolle. Ketulla on istumisesta kohta perse verillä ja tulee tulehdukset ja armoton vitutus -kettu kuolee. Myyrät ovat kuolleet nälkään samaan aikaan ketun poistumista odotellessaan. Nohevimmat ketut pystyy kyttäämään useampia koloja samalla istunnolla.
Piolokit kutsuu tätä kirjallisuudessa ravintoketjuksi ja kettuhypoteesiksi.
Myyrät eivät näytä syöneen kulottunutta heinää talvella lumen alla, vaan puiden / pensaiden kuorta.
On kumma juttu, kun täällä keskustelijat tietävät myyrien joukkokuoleman syyn paremmin kuin myyrätutkijat. On se kumma juttu?
Kun on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla vaatia.
Tyhjin tynnöri kolisee eniten.
”…Pikkujyrsijöistä tiedetään, että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri (Kotler & Blaustein 1995, Korpimäki ym. 1996, Jacob & Brown 2000)…”
”…Myyriä on enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana… …Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun… (Otso Huitu 2008)…”
Meillä kun on lusikalla tyhjään tynnyriin lapettu menemään niin rohkenen kysymään vielä tarkennusta.
Jos ravintolaikussa ei satu olemaan just tiettynä aikana hilleri passissa niin huvittaako niitä myyriä silloin naida? Vai jos ravintolaikussa on joskus ollut veriperseinen kettu niin myyriä ei enää sinä suvena ”huvita”?
Ei ne tutkijoiden ennusteet aina mene putkeen. Viitisen vuotta sitten varoitettiin myyrähuipusta ja istuttamasta, muistaakseni kymmeniä miljoonia taimia meni kaatopaikalle, kun ei uskallettu istuttaa…eikä sitä huippua tullutkaan.
Omat tutkimukset ovat luotettavammat, tarkkailee paikallista tilannetta. Jos keväällä on istuttanut ja syksyllä näkyy kuviolla merkkejä myyristä, niin itse ketuksi. Pahin on jos hakkuutähteitä ei ole korjattu, niin risukasojen ja lumen muodostamissa igluissa ne pesivät talven ja syövät ympäristön taimet.
Porkkasyöteillä ja hiirenmälleillä saa helposti pois suuren osan ja sitten se pakokauhu ilmeisesti leviää populaation ja loputkin kuolevat. (Jos ihminen ei ole luokiteltu myyrän pedoksi, niin ottaa vaikka maantieltä yliajetun ketun tai supikoiran ja vetää sitä perässään, kun asettelee porkkana syöttejä.)
Eteläisessä Suomessa vuoroin vaihteleva vesi-räntä-lumisade, pakkanen- ja suoja muodostaa maan pinalle jääpeitteen ja tuhoaa joinain vuosina tehokkaasti myyrien elämisen edellytykset. Omien havaintojen mukaan mitään selkeää sykliä ei ole. Jos sattumalta kaikki kolme tekijää. Hyvä ruokatilanne, vähän petoja, pakkastalvi/ reippasti lunta, sattuvat samaan aikaan silloin kanta räjähtää.
Kyllähän se menee niinpäin, että mitä suurempi kuolleisuus lajilla on, sitä enemmän ne pyrkivät lisääntymään. Näin on evoluutio lajeja kehittänyt. Kun petoja on paljon, niin myyrien pitää pyrkiä lisääntymään mahdollisimman paljon, jotta sukupuutto ei korjaa. Ihmisetkin kuulemma harrastavat ruumiinkulttuuria enemmän kriisiaikoina kun kuolema uhkaa.
Planter, joko olet ”uuusi” palastalla tai sitten et muista..
Tällä foorumilla Anton (puk.) ennusti tuon tapauksen, muistan hyvin. Tosin ennuste tuli n. 10 kk todetun tilanteen jälkeen, mutta mitäs pienistä. Sanoihan joku sossupressakin että ”ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden…”
Silloin täällä kyllä pontevasti pantiin tilille ne huitut, henttoset, kotrot ja mielikäiset vääristä ennustukista. Ja kai ne vankilassa on vieläkin tuosta rötöksestä. En ole tosin tarkemmin seurannut.
Kymmenen vuotta sitten tällä palstallahan ei tehty mitään muuta kun parjattiin metsänhoitoyhdistystä ja vastustettiin metsänhoitomaksua.
Taitaa olla kuitenkin vanha kuva, myyrähuippuja ei ole ollut enää vuosikausiin.
No onhan kuva jo viikon vanaha,kohde löytyy Siilinjärveltä jos Tolopaenen kääp kahtomassa.