Tässä kasvoi pääasiassa korkealaatuista mäntyä, joukossa pylväspuita. Hakattiin ja laikutettiin 2009. Istutettiin vasta 2011, koska pelättiin tukkimiehentäitä. Osa taimista on istutettu muokkaamattomaan paikkaan, muttei se kasvua haittaa.
Huomiota kiinnittää, ettei tällä kohtaa ole juurikaan männyntaimia. Niitä ilmaantui kyllä laikutuksen jälkeen, mutta katosivat sitten tuntemattomasta syystä. Se, ettei alueella esiinny juurikaan lehtipuuvesakkoa on meidän maastoille aika tyypillistä. Tietenkin sekin, että muukaan pintakasvullisuus ei haittaa ainakaan kuusen taimien kasvua.
Nyt tuo aukko äestettäisiin ja samalla kylvettäisiin männylle. Seuraavana vuonna istutettaisiin 1000-1200 kuusta/ha painottuen kohtiin, joissa äestys ei ole onnistunut.
Meinaako se äestyskone puhaltaa simenet samalla laikkuun?
Meillä päin oli kerran sellaine projekti eikä ihan kohta toista kertaa tule. Kone mylläsi pari päivää ja sitten kuski huomasi että siemeniä oli mennyt vain neljännes siitä kuin olisi pitänyt mennä. Kauheeta säätöähän siitäkin seurasi.
Siis kone tosiaan puhaltaa siemenet siihen uraan tai ainakin sinne päin. Taimettuminen toki vaihtelee, mutta on varmempaa kuin siemenpuuasennossa. Ongelmia silloin, jos heinää pukkaa heti.
Menetelmän kustannukset ovat hieman suuremmat kuin perinteisessä laikutus+istutus 1800 kpl/ha. (Näissä maastoissa ei mätästys onnistu eikä aina edes laikutus). Kokonaisuudessaan tulos on hyvä, eikä ole tarpeen täydennysistutuksiin. Kuusten seassa männyistä tulee laatutavaraa.
Onko varmaa, että kuusen kasvulle riittää ravinteita päätehakkuuseen saakka?
Ostamallani palstalla oli kohtuullisen näköinen hieman epätasainen luontaisesti syntynyt pääasiassa kuusta kasvava kuvio. Kun sitä tutkitiin kasvukairan näytteistä, niin ikää oli 60v. Kasvu oli lähes pysähtynyt. Alue hakattiin ja saatiin parhaista parin kuitupuun mitat täyttäviä, tukkipuita ei yhtään!
Nyt kuviolla on kasvuisa mäntytaimikko.
Kuusi kasvaa laihallakin maalla nuorena kohtuullisesti, mutta vaatinee lannoitusta varttuakseen tukkimittoihin kohtuullisessa ajassa?
Ei ole noita Aukustin kokemuksia. Tietenkin aliskasvos-kuuset on siellä miehen mittaisena ja ”sadan” vuoden iässä, mutta et niitä tarkoittanutkaan.
Kuulostaa omituiselta, joku häiriö siinä on jos se kasvu stoppaa tuossa vaiheessa. Näin amatöörin silmillä se kasvupaikan arviointi on kyllä arpapeliä, joskus näyttää rehevältä, heinikkoiselta jne. muttei sitä oikeasti olekaan. Joku sellainen siinä on käynyt. Tai siten se taimikonhoito on 20 v myöhässä, mutta se näkyisi jo roisimmalla tavalla.
Tämä pyörittely on amatöörimäsitä arvailua, ei perustu mihinkään. Kuten varmaan huomasittekin.
Ymmärrän kyllä Timpan olosuhteet vaikka omalle kohdalle ei noin kivisiä maita ole osunut. Jos kuviolta on hakattu puhdas männikkö ja pohja on karua kuten kuvastakin näkyy, niin kuusella ei kovin hyvää tulevaisuutta tule olemaan. Mäntyjen laatua kuuset varmasti parantavat ja kasvu on kohtuullista ensimmäiset 20 vuotta. Jos sinne jää kuusisekoitus ensuharvennuksenkin jälkeen, niin lannoitus antaa todennäköisesti todella reippaasti lisävauhtia.
Nämä ovat siinä mielessä kummia maita, että kuusikin kasvaa kohtuullisen suureksi. Joissakin paikoissa kunnon kuusikon hakkuun jälkeen on alkanut kasvaa kanervaa, mikä viittaa paljon karumpaan maahan. Itse pyrin arvioimaan kuusen kasvua myös männyn rehevyyden perusteella.
Typpilaskeumat tuovat kyllä lisäkasvua puuston lisäksi heinälle, mikä joissakin paikoissa vaikeuttaa männyn taimettumista. Siksi kuusen taimet ovat myös eräänlainen vakuus.
Tuttu ilmiö tuo kanerva, joskus sitä ilmestyy selvälle mt-pohjallekin. Jotkut pohjat eivät ole niin alttiita vadelman yms ryönän kasvulle vaikka päätehakkuuasennossa kuusikon alla on ketunleipääkin siellä täällä. Paras vakuutus on kasvattaa kuusikot täystiheinä päätehakkuuseen ja uudistaa nopeasti. Männiköissä on enemmän valoa metsänpohjassa ja luoho/lauha ryöhähtää pahasti päätehakkuun jälkeen, ja nopeasti. Näitä en ole oppinut kunnolla ennakoimaan, saas nähdä opinko koskaan…
Jokatapauksessa tuollaisilla mailla ja keskisessä Suomessa kasvatusmetsä reagoi lannoitukseen todella positiivisesti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässä kasvoi pääasiassa korkealaatuista mäntyä, joukossa pylväspuita. Hakattiin ja laikutettiin 2009. Istutettiin vasta 2011, koska pelättiin tukkimiehentäitä. Osa taimista on istutettu muokkaamattomaan paikkaan, muttei se kasvua haittaa.
Huomiota kiinnittää, ettei tällä kohtaa ole juurikaan männyntaimia. Niitä ilmaantui kyllä laikutuksen jälkeen, mutta katosivat sitten tuntemattomasta syystä. Se, ettei alueella esiinny juurikaan lehtipuuvesakkoa on meidän maastoille aika tyypillistä. Tietenkin sekin, että muukaan pintakasvullisuus ei haittaa ainakaan kuusen taimien kasvua.
Nyt tuo aukko äestettäisiin ja samalla kylvettäisiin männylle. Seuraavana vuonna istutettaisiin 1000-1200 kuusta/ha painottuen kohtiin, joissa äestys ei ole onnistunut.
Meinaako se äestyskone puhaltaa simenet samalla laikkuun?
Meillä päin oli kerran sellaine projekti eikä ihan kohta toista kertaa tule. Kone mylläsi pari päivää ja sitten kuski huomasi että siemeniä oli mennyt vain neljännes siitä kuin olisi pitänyt mennä. Kauheeta säätöähän siitäkin seurasi.
Siis kone tosiaan puhaltaa siemenet siihen uraan tai ainakin sinne päin. Taimettuminen toki vaihtelee, mutta on varmempaa kuin siemenpuuasennossa. Ongelmia silloin, jos heinää pukkaa heti.
Menetelmän kustannukset ovat hieman suuremmat kuin perinteisessä laikutus+istutus 1800 kpl/ha. (Näissä maastoissa ei mätästys onnistu eikä aina edes laikutus). Kokonaisuudessaan tulos on hyvä, eikä ole tarpeen täydennysistutuksiin. Kuusten seassa männyistä tulee laatutavaraa.
Onko varmaa, että kuusen kasvulle riittää ravinteita päätehakkuuseen saakka?
Ostamallani palstalla oli kohtuullisen näköinen hieman epätasainen luontaisesti syntynyt pääasiassa kuusta kasvava kuvio. Kun sitä tutkitiin kasvukairan näytteistä, niin ikää oli 60v. Kasvu oli lähes pysähtynyt. Alue hakattiin ja saatiin parhaista parin kuitupuun mitat täyttäviä, tukkipuita ei yhtään!
Nyt kuviolla on kasvuisa mäntytaimikko.
Kuusi kasvaa laihallakin maalla nuorena kohtuullisesti, mutta vaatinee lannoitusta varttuakseen tukkimittoihin kohtuullisessa ajassa?
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Ei ole noita Aukustin kokemuksia. Tietenkin aliskasvos-kuuset on siellä miehen mittaisena ja ”sadan” vuoden iässä, mutta et niitä tarkoittanutkaan.
Kuulostaa omituiselta, joku häiriö siinä on jos se kasvu stoppaa tuossa vaiheessa. Näin amatöörin silmillä se kasvupaikan arviointi on kyllä arpapeliä, joskus näyttää rehevältä, heinikkoiselta jne. muttei sitä oikeasti olekaan. Joku sellainen siinä on käynyt. Tai siten se taimikonhoito on 20 v myöhässä, mutta se näkyisi jo roisimmalla tavalla.
Tämä pyörittely on amatöörimäsitä arvailua, ei perustu mihinkään. Kuten varmaan huomasittekin.
Ymmärrän kyllä Timpan olosuhteet vaikka omalle kohdalle ei noin kivisiä maita ole osunut. Jos kuviolta on hakattu puhdas männikkö ja pohja on karua kuten kuvastakin näkyy, niin kuusella ei kovin hyvää tulevaisuutta tule olemaan. Mäntyjen laatua kuuset varmasti parantavat ja kasvu on kohtuullista ensimmäiset 20 vuotta. Jos sinne jää kuusisekoitus ensuharvennuksenkin jälkeen, niin lannoitus antaa todennäköisesti todella reippaasti lisävauhtia.
Nämä ovat siinä mielessä kummia maita, että kuusikin kasvaa kohtuullisen suureksi. Joissakin paikoissa kunnon kuusikon hakkuun jälkeen on alkanut kasvaa kanervaa, mikä viittaa paljon karumpaan maahan. Itse pyrin arvioimaan kuusen kasvua myös männyn rehevyyden perusteella.
Typpilaskeumat tuovat kyllä lisäkasvua puuston lisäksi heinälle, mikä joissakin paikoissa vaikeuttaa männyn taimettumista. Siksi kuusen taimet ovat myös eräänlainen vakuus.
Tuttu ilmiö tuo kanerva, joskus sitä ilmestyy selvälle mt-pohjallekin. Jotkut pohjat eivät ole niin alttiita vadelman yms ryönän kasvulle vaikka päätehakkuuasennossa kuusikon alla on ketunleipääkin siellä täällä. Paras vakuutus on kasvattaa kuusikot täystiheinä päätehakkuuseen ja uudistaa nopeasti. Männiköissä on enemmän valoa metsänpohjassa ja luoho/lauha ryöhähtää pahasti päätehakkuun jälkeen, ja nopeasti. Näitä en ole oppinut kunnolla ennakoimaan, saas nähdä opinko koskaan…
Jokatapauksessa tuollaisilla mailla ja keskisessä Suomessa kasvatusmetsä reagoi lannoitukseen todella positiivisesti.