Istutin täysin villinä rehottavaan heinikkoon kuusia kesällä 2012. Loppukesästä 2012, 2013 ja 2014 ruiskutin glyfosaattia taimien ympärille. Tänä kesänä totesin taimien päässeen heinikon yläpuolelle, joten nyt niiden pitäisi selviytyä omin avuin. Todennäköisesti tuolla kuviolla ei tarvitse isompaa vesakon raivausta tehdä, koska heinikkoon ei luontaisia taimia juurikaan tule. Sen sijaan kuusen kasvu näyttää tästä eteenpäin lupaavalta.
Ei mikään talousmetsän malliesimerkki, mutta varsin kiinnostava kokeilu ja viereisten kuusten perusteella (liki metrin vuosikasvuja) odotukset kasvusta rehevällä maalla on korkealla. Kunhan vain taimi saa itsellen tilaa.
Noista tulee juuri niitä ”joulukuusia” joita motokuski minunkin hakkuussani kirosi. Kun juuresta alkaen oksaa täys ei juurelle näe mitään. Sinne vain summapelillä kouraa juureen ja kivet kolisee jos likellä on. Ja leveyskasvu melkein yhtä pontevaa kuin pituuskasvukin. Pari järeämpää menikin manuhakkuuseen kun koura ei oikein mittauksessa toiminut oksanpökkeröissä. Mutta sorvipöllejä niistäkin tuli.
Ihan suositusten mukaisessa tiheydessä nuo kasvaa, joten tuskin hakkuussa isompia yllätyksiä on odotettavissa. Korkeintaan se, kuinka nopeasti ensiharvennus tulee ajankohtaiseksi.
Viimeinen vuosikasvu näyttää kyllä lupaavalta. Tuosta se kasvun ihme käynnistyy.
Hyvältä näyttää.
Enpä kehuisi. Jos neljässä vuodessa tuolla tuhtauksella saa tuollaisia rääppiä aikaan on kyllä aika vähän saavutettu.
Kun kasvaa hyvin pituutta eikä ole hallanarka paikka, niin ei kuusista tule mitään oksaturilaita. Jos tiheys 2m ruutuun, niin 14m mitassa ensiharvennuksessa alaoksat ovat jo kuivuneet.
Minusta puuta pitää verrata lajille ominaiseen kasvuun ja kehua voi sen mukaan. Kuvan kuusi on neljäntenä kasvukautena aloittanut pituuskasvun kunnolla, joka on vähintäänkin hyvä keskiverto suoritus. Ei sitä pidä verrata koivun, haavan tai muunkaan puulajin kasvuun.
En vissin verrannutkaan mutta sinällään kummastelen tuollaisten kasvuun laiton intoa. Varsinkin tuolla tuhtauksella varustettuna. Mielestäni noin rehevään olisi raudus esim. ollut paljon helpompi ja vähätöisempi. Ja olisi nyt viisimetrinen noin.
Minulle saa syöttää kyllä työstökummastelua aitojen suhteen mutta eräät ”oikeita” puulajeja kasvattavat saavat tuollaiset muutman vuoden tuhtaukset anteeksi tuosta vain ja kehujen kera. Kritisoin huonoa puulajivalintaa ja keskinkertaistakin ehkä heikompaa tulosta työmääräänsäkin nähden. Noh, seuraava sukupolvi kiittää tietty tuhtaajaa.
Eipä tuota kuusentaimikkoa voi kukaan moittia.Kokemukseni mukaan ensiharvennus on tuollaisella lähdöllä ja kasvupaikalla viimeistään 25 vuoden iässä.
Josta huimat 500-650 euroa/ha kilahtaa tilille. Jos ja kun jos ei satu itikat tahi muuta vaivaa.
Jos maapohja on kuten kuvassa, niin alle 20 vuotta kyllä riittää. Yhteensä yli tonni on tullut hehtaarlta, sillä latvat ovat meneet energiaksi.
Minulla ei alle kakskymppiseen kuusikko-osuuteen pidelty kuin vain ottamalla yliskoivut pois kun e-puuharvennus tehtiin kuten täällä olemme jo aiemmin käsitelleet. Ja ne olivat reheviä notkon kohtia. Eli alle kakskymppinen männikkö kuten myös alle kakskymppinen hieskoivikko kelpasivat ja rahaa tuli jopa enemmän kuin tuo itse mainitsemani normi-enskarin saanto.
Korjaan edellistä saannon osalta senverran että ala joka tehtiin oli sittenkin joku 1,5-1,6ha eli siltä alalta tuli enemmän mutta sanotaan että hehtaarilta suht lähelle norm. ilman kuusialojen tekoa. Nyt pian pitääkin katsoa ne kuusikot uudelleen. Ehkä jotain tars muutaman vuoden sisään.
Muistaakseni sait tuolta kuviolta 28 m3/ha energiapuuta niiltä alueilta, jotka hakattiin. Vajaa hehtaari jäi tekemättä. Tähän pääsit varhaisperkauksella, jonka teit konttaamalla alueen läpi moottorisahan kanssa eli todennäköisesti työmäärä oli vähintään sama kuin tässä heinäyksessä.
Minun tapauksessani oli vaihtoehtona jatkaa heinikon kasvatusta, mikä ei mielestäni ollut kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Koivu olisi toki kasvanut pituutta neljässä vuodessa kuusta enemmän, ellei hirvet olisi pituuskasvua muuttanut pensasmaiseen suuntaan. Puuston pituus nelivuotiaana ei kuitenkaan ole minulla valintakriteeri puulajille. Itsekin kehuit alikasvosasemasta vauhtiin päässeitä kuusiasi energiaharvennuksen yhteydessä, joten kovasti ihmettelen tarvettasi vähätellä nyt kuvan kuusen potentiaalia. Onhan sillä pituuttakin noin kolminkertainen määrä tavanomaiseen luontaiseen kuuseen verrattuna.
Kun kuusen taimi kuvan kokoinen,alkaa kova kasvu.Taitaa olla oikein riviin istutettu kuvasta päätellen,joten kymmen vuoden päästä heinät kuihtuneet ja sienestäjät alkavat veitsineen oksiston alla hääriä.
Annan kohta yhden kuusikon (istutuskuusikko erittäin rehevältä pohjalta) potentiaalin noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksella. Se hakattiin viime viikon lopulla ja nyt onkin hiukan vartoilulla tulos. Itse olin pois Satakunnasta hakkuun loputtua joten siksi ei tulostasoa vielä. Mutta ikää koitin lustoista laskea koska hyvin oli kasvanut. Se on palsta jossa kuusikon iän koko kirjo edustettuna ojituskolhuneen-myrsky-itikkatuho-ylim. luvattomat hakkaajat jne.jne. Joita vain tuntuu kerkiävän kuusen toivottoman pitkään kasvatusperiodiin.