Siinä on istutuskuusikko ja mäntyä tullu sekaan. Taimikonhoidon jälkeen sitä 10-40% tiheydestä joka on 2000.
Siinä on istutuskuusikko ja mäntyä tullu sekaan. Taimikonhoidon jälkeen sitä 10-40% tiheydestä joka on 2000.
Metsänhoito
Siinä näkyy hyvin miten männyn koko kasvaa kohti mättään keskustaan. Kaikki männyt ovat siis luontaisesti tulleita. Ja tuossa näkyy jo, että luontaisestekin kasvanut mänty kasvaa jo kuusen ohi parhaimmillaan ja noista joutui valitsemaan tuon pienimmän ja tietysti keskemmeltä missä ei ole mättään tuomaa parempaa kasvupaikkaa. Täytyy ihmetellä kuinka mäntyjä ja kuusia sekaistuttavat saavat taimikkonsa kasvamaan tasatahtia? Minä en tekisi ikinä niin. Männyt eivät ole enää sitten tiheässä ja ovat alttiina hirville sen lisäksi, että kuusi antaa niiden rauhassa turjakoitua.
Tässä iso metsänomistaja itse valmistuttaa suunnitelmansa ja se näkyy. Ei mitään tälläisiä 5-vuotis varhaisperkauksia kaikkia havupuuntaimia säästäen. Tässä tehtiin 7vuotis varhaisperkaus boom 6h/ha 13 mittauspisteen taimiluku 1975, jossa vaihteluväli 1600-2200. Ensimmäinen perkaus tehdään 7- vuotiaan kuusikkoon jolloin taimet on harvennettu ja kuutiot jää kasvatettaviin puihin eikä jatkuvalla raivauksella kaadeta maahan. Kuusten alaoksissa näkyy optimimuoto ja nyt lannoitepurskauksesta varjostavat kannot lejittäymyllä edelleen tehokkaasti.
Aika samalla lailla teen itse paitsi, että jätän koivua ja tiheydeksi jää noin 2500/ha. Silloin vesoilla on vielä pienemmät mahdollisuudet mutta EH:n kanssa on vähän tasapainoilua, että saadaan riittävä runkotilavuus ennen riukuuntumista.
Tuossa jätin suojatiheiköihin koivua ja haapaa, väleihin on jätetty paljon pihlajaa kun eivät juuri häiritse sekä kaikki pajut ja raidat vaikka vähän härräisivät, niin kokonaisuuden kannalta merkityksetöntä. Lehtipuu ei juuri erotu kuvista mutta riittävästi on. Koivun mahduttaminen tasaisin välein vielä tuohon on juurikin mahdotonta ilman, että runkoluku nousee ja vaikea saada kasvamaan tasatahtia jos ei ole kertaakaan katkaistu. Jos tuolta mäntyjä häviää niin vesoista tulee sitten varmasti täytepuu jos valoisa paikka aukenee.
Nyt raivuun jälkeen jos alueella on enemmän hirviä, niin alkavat pitämään kyllä mäntyä kurissa!
Jos männyn ja kuusen sekaistutus arveluttaa, kannattaa poiketa Finsilvan mailla katsomassa. Kasvavat tasatahtiin ilman ongelmia. Kokemusta jo pidemmältä ajalta. Moni Kontortamäntyä kasvanut aukko on saanut seuraaviksi puulajeiksi sekä männyn että kuusen. Kilpailevat tasatahtiin keskenään ja alkavat ajanmyötä karsiutua alhaaltpäin. Koivusrkoituksella tahtovat vain havupuiden latvat kärsiä ja läpimitan kehitys jää vaatimattomaksi .
Ihmeellistä siellä täällä kasvattelua, kannattaisi pitää männyntaimikot vielä tuossa vaiheessa tiheinä.
Kyllähän tuo siellä täällä mäntyä houkuttaa hirviä, onhan tuo huomattu taimikoissa ja ne, jotka ei ole vielä ni varmasti huomaavat.
Minkä levyisellä kauhalla tuo on mätästetty?
Hirvituhot on kääntäen verrannollinen taimikoiden tiheyteen. Ei houkuttelee ketään jos on tarpeeksi hankalaa mennä.
Jos tarkoitus on saada 1000 mäntyä kasvatettua niin niin kuuset ei merkitse siinä mitään. Tarviit silti niitä 4000 ja enemmänkin jos tarkoitus on tasata taimikko tasapituiseksi jossain vaiheessa toisiinsa nähden ja jos ne pitää vielä kuusiinkin pituus sovittaa niin eihän se ainakaan tuollein laikuttamalla onnistu.
Kuvassa on istutuskuusikko. Laikkumätäs, yleisin on täällä se mikä tiivstää eli 2 toiminen kauha. Jos tuo olisi männyntaimikko niin se kasvatettaisiin männyntaimikko ohjeilla.
Näyttääpä hyvälle! Vielä kun olisi muutama pienempi koivu siellä täällä.
Tarkoitus ei ole saada 1000 mäntyä, tarkoitus ei ole ollut saada yhtään mäntyä, niitä on vaan tullut. Jos yrittäisin saada 1000 mäntyä kuusikkoon niin sinne tänne sekaistuttaen ja puolen metrin pituisina ku raivaa niin metrin pitemmät männyt on kun tarjottimella. Kyllä minä tekisin sen niinkuin MHY eli siementä kylväen kääntömättäisiin. Kyllähän niistä saa sitten tasoitettua kun on vaihtoehtoa. Oli tossa vähän muuten naveroa tehty kosteimpiin kohtiin.
Eikös metsälehden kolumnissa ollut, että saattaa siitä männyn ja kuusen sekaistutuksesta tulla niitä pettymyksiä. Ilmeisesti GLA viittasi tähän sekaistutukseen mihin olen nuo kirjoittanut: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/syonninestoaineen-merkitys/
Kun tehdään kuten kuvassa ”Lupa kasvaa”, ei tarvitse arvailla lopputulosta. Mätästys, istutus ja taimille riittävästi tilaa ympärille takaa parhaan tuloksen. Parin raivauskerran jälkeen voi jäädä rauhassa odottelemaan ensiharvennusta. Vastaavia näkymiä on tarjolla sekaistutetuista kohteista . Kuusi ja mänty kasvavat sulassa sovussa hurjaa vauhtia.
Tuollainen missä on tasaista kanervakangasta on helpompi kun varmasti teidetään isolta alueelta mitä se rehevyys on. Sanotaan Laukaan etelä-puolella tuollaiset maisemat häviävät ja kuvioissa on paljon sisäistä vaihtelua. Tuollainen sekaistutus muuttuu ihan arpapeliksi ja parempi on kun iso joukko siemensyntyisiä mäntyjä näyttää sen maan rehevyyden ja niiden mukaan sitten valitaan.
Kun kuusia on istutettu 1600-1800, 1-2 mäntyä voi jättää ja jos joku kohta on enemmän mäntyä niin epäröi ottaa myös pari istutuskuusta teiltä pois, jotta tiheys ei nouse. Yhteen kohtaan jäi rauduskoivu saari kun näyttivät, että kasvavat tosi hyvin, muuten ei ehkä ollut soveltuvaa maaperää koivulle.
Jos nyt on 2000 runkoa, josta mäntyä 10-40%, hirvituhon jälkeen näky on surkea. Todennäköisyys tuhoon on suuri, koska kuvassa on juuri sellainen puusto, jonka olet itse tuhoon tuominnut. Suorittavan kanssa ette ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten hirvituhoriskiä alennetaan. Menetelmänne ovat pänvastaisia.
Mitä vähemmän taimikossa on syötävää , sitä harvemmin hirvi sinne hakeutuu. Ylitiheys on liiallisen lehtipuuvesakon ohella riski ,koska on mahdollista ,että taimet eivät tuota maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita ,kun kasvuenergia keskittyy kasvukilpailuun. Kuvassa ”Lupa kasvaa” vesakko on pidetty kurissa ja kasvatustiheys vaikuttaa jopa harvahkolta. Hirvituhoista ei näy merkkiäkään. Kuvassa on nähtävillä säästettyjä”kiintiökoivuja” , jotka ovat selkeästi mätyjä pidempiä. Jos raivaukset olisi laiminlyöty , olisi mäntyjen tila aivan toinen. Sekä hirvi ,että koivut olisivat tuhonneet ison osan taimikosta. Nyt vaara on ohitettu kummankin riskin osalta. Suositustiheys alusta alkaen ja turha roina pois taimikosta sen kehityksen alkuvuosina.
Sehän tarkoittaa, että kuusia olisi 1200-1800, keskitiheys ehkä 1600, ei se minusta niin surkea näky olisi. Sen lisäksi tuohon kasvaa vielä koivut takaisin mutta sellanen 7 vuotta etumatkaa kuusille ja männyille takaa vasta sen, että pysyvät samassa tasassa. Tuossakin voi vielä valita jättääkö männyn vai rauduskoivun. Tiheyttähä on ollut paljon tähän asti, enemmän varmasti kuin istutusylistaimimännikössä tähän
ikään, mutta tätä tehdään kuitenkin kuusien ehdoilla. Ja jos Hirvi tuolta jotain syö niin se taatusti aloittaa pihlajista, haapapusikosta, raidoista ja pajuista. Sellasia matalina kasvavia pajupuskiakin voi ihan huoleti jättää kaikki ku kuuset kasvaa yli ja tukahtuvat ajastaan sitten sinne. Eihän niitä nyt mielettömästi ole.
Itse olen toistaiseksi onnistunut estämään hirvituhot vain Tricolla. Toinen hyvä keino on se, että leimikko on taajamassa ja/tai vilkkaan tien varrella.
Kylvömännikköön suositellaan yleisesti 5000/ha tiheyttä kunnes hirvivaara on ohi. Itse en ole tätä ainakaan vielä kokeillut.
Tuosta kuvasta kannattaa huomata, että männyn ja koivunkin vihreä leveä osa tuolla latvan lähellä. Se antaa taas alhaalle tilaa kuusen alaoksien kasvaa luonnollisesti. Kuusella suurin yhteyttävät pinta-ala on alimmissia oksissa ja bielä 7- tai 8 vuotiaana ei koivut tai männyt haittaa latvaa niin kuin näkyy, yhdessäkään latvassa ei ole mitään. Mm. Sen takia ne lähtevät kovempaan kasvuun tuosta kun 4 tai 5 vuotiaina varhaisperatut, niinkuin edellisessä kuusentaimikko kuvassa hyvin näkyi miten 5 vuotiaana nouseva vesakko supistaa ja alaoksat alikehittyvät ja saman ikäisinä, 7- vuotiaina varhaisperatuissa on paljon enemmän yhteyttävää pinta-alaa. Sen lisäksi hyvin kehityneet alaoksat kuolettavat kantoja. Täällä ainakin pieninä tai juhannuksena raivatut on ihan uskomustiedettä, että ne ei vesoisi reilusti.