Tällaisia näkymiä tulee valitettavasti edelleenkin vastaan palstalle saavuttaessa . Peli on selvä , jos työkohteeksi merkitty raivaamaton alue on tien varressa . Kone lavetille ja uutta työmaata kohti . Tilanne mutkistuu , kun puskapalstalle pääsemiseksi on tehty puoli päivää töitä vielä sakeampaa ryteikköä raivaten .
Kuvan metsäkuvion tila on taatusti ollut jonkun tiedossa sinne päätyneestä ajouranauhoituksesta päätellen . Tieto vain ei ole välittynyt nauhoittajalta eteenpäin joko tietoisesti tai vahingossa .
Tuon aiheen esiin siksi , että kuluneena talvena on yrityksellemme(monella muulla sama tilanne) tarjottu tehtäväksi kohteita , jotka eivät ole olleet raivauksen osalta korjuukelpoisia . Työmaalle siirrytään turhaan ja siitä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia . Niistä tosin on alettu laskuttaa urakanantajaa . Luonnollisesti nämä hukkareissut näkyvät viiveellä myös kantohintojen kehityksessä . Yhtenä seurauksena on myös harvennuspuun lopullisen hinnan määrittäminen vasta korjuun jälkeen , kun korjuukustannukset ovat selvillä .
Raivaus on aiheena ajankohtaisempi , kuin koskaan . Nyt on ruvettava jo kiireesti valmistelemaan kohteita , joilta uusien tuotantolaitosten tarvitsema raaka-aine hankitaan .
Eihän tuossa ole harvennettavaa.
On voitu varhaisperkaus tehdä – joskus…
Liian harvalta näyttää tosiaan harvennettavaksi metsäksi.
Tuli mieleen ennakkoraivuusta semmoinen vaihtoehto,
että raivaus tehdään raivaamalla ”kaatokäytäviä” harvennettavien puiden juurelle ajourilta päin, jos
halutaan säästää alikasvosta.
Riittänee sekin motomiehelle, jos puiden välistä/yli
näkyy kaadettavan puun tyvelle. Harvahkoissa
kohteissa voisi toimiakin.
Kourassa käytettäviä livekuva-kameroita ei taida olla vielä
käytössä? Sehän parantaisi näkymää ja helpottaisi puun
laadun arviointia.
Näkemäraivaus riittää , tosin se on sitten osuttava oikeisiin puihin . Ajourien paikat tulisi tietää , että näkemäsuunta tulee oikeaan päin .
On ottanut joku helpolla raivauspalkan, jos siis raivattu. Tuota ei ole raivattu. Oma näkemys.
Kuva on napattu käsittelyetäisyydeltä työkoneen telan päältä .
Puuta on riittävästi harvennettavaksi .
Nyt vain valintoja tekemään . Oikea(?) runko valitaan ja apteerataan pusikon seassa laadun edellyttämiksi
tavaralajeiksi . Helppoa , eikö totta !
Tuntuu niitä suorittavan hukkareissuja tulevan enemmän logistiikan ja järjenkäytön ongelmista puutavaran ostajan toimesta kuin raivaamattomuudesta. Minulla käytiin Pohjois-Satakunnan tilalla tekemässä ihan olematon harvennusnyppiminen vaikka samalla tilalla muutaman sadan metrin päässä olisi myös kuusikon päätehakkuu.
Molemmat kuviot aivan asiallisia raivattuja leimikoita. Mutta kas, Nyt oli mäntytukki jota haettiin. Kuusi ei ollut tekosessa.
Nyt alkaa kohta kesä painaa päälle ja kuusikkoon saan varmaan kesäpäätehakkuun. Koneet todella ajettiin 48m3:n puinnin vuoksi ja taas lähdettiin. Onko järkee vai ei?
Minkälaista tavaraa tuosta on tarkoitus hakata ?
Kuvan perusteella aukkopaikka leimikossa, jos
ei sitten kuusista ole tarkoitus tehdä energiarankaa.
Pääpuuaji on mänty ja kyseessä muu harvennus . Tämän kuvion pinta-ala n. 1,5ha . Aukkopaikkoihin on kasvanut koivua ja kuusta .
Mänty on tukkikokoista , koivu ja kuusi huomattavasti
pienempää . Tässä korjataan isomman leimikkokokonaisuuden talviosuutta . Viime syksynä harvensin lähitienoolta useamman kymmenen hehtaaria kuvassa vallitsevasta tilanteesta ihan kelvollisesti raivattua männikköä .
siinäpä loistava yläharvennuskohde. eihä nuihin kuusiin saakaan koskea.
Ko.aluetta vaivaa ilmeisesti vetisyys ja/tai joku ravinnepuute, koska männyn pituuskasvu on ollut noin heikkoa.
Noilla kuusilla ei kyllä ole tulevaisuutta, ellei kasvutekijöitä laiteta ensin kuntoon. Nyt mennään vajaatuottoisuuden rajoilla.
Suorittava toi aloituksessaan esiin tärkeän asian. Koko ajan enemmän tulee hakkuumiesten eteen leimikoita, joiden tiedot eivät pidä alkuunkaan paikkaansa. Kuvan tapauksessa joku oli sentään käväissyt palstalla sen verran, että oli oikein nauhat laittanut!
Me suomalaiset olemme kännykkäkansaa, eikä siinä mitään, mutta leimikkotiedot eivät ole siellä kännykässäkään yhtään sen oikeampia, ellei joku metsän päälle ymmärtävä ole ensin ajan kanssa käynyt paikan päällä päivittämässä niitä tietoja oikeiksi.
Päivännäöllä lienee ihan hallittava tilanne. Mitäs kun tohon samaan paikkaan tullaan helmikuussa klo 0600?
Kuitunappi pohjaan. Liian riskaapeli alkaa tukintekoa tuollaiseen pusikkoon. En tiedä olisko kunnon raivaus sitten maksanutkaan mitään kun tukkiprosentti olisi lisääntynyt taatusti kun olisi päässyt seuraaman laatua. Nythän laadunseurantaa ei näe tehdä.
Niinhän se sanoi silloinen piiripäällikkökin pari kymmentä vuotta takaperin uusia motokuskeja evästäessään , että jos vähänkin laatu epäilyttää , silmät kiinni ja kuituun . Tämä on yksi parhaista apteerausohjeista kuvan olosuhteisiin .