Kuvassa näkyvä pehmyt laho saattaa olla hyvinkin lyhyt:
Tähtimäinen tumma osa antaa viitteitä siitä, tälläinen runko kannattaa testata pieninä paloina, silloin ei tuhlata hyvää faneri aihetta turhaan, samalla alueella kasvavat ja samankokoiset rungot matkii myös toisiaan.
Kaatokolo on vähän isohko, mutta sarana on ollut tasapaksu ja palko sen verran avara, että runkolla on ollut hallittu kaatosuunta. Kokeilehan joku runko pienemmällä kololla !
Tuosta kaatokolosta edellisten kaas samma mieltä. Ja kun katselin jopa kaato-opetusta ammattikoulussa totesin että ei hel…..sä tuo ole oikeaa laitaa tuollainen puun pilaaminen. Kun lähdetään melkein pystystä kaatokoloa alaspäin sahaamaan tulee järjetön kiila. Itse teen noin kahden kolmen sentin vahvuista isoillakin puilla. Kyllä se kaadon suuntaa ja muuta ei tarviikkaan. Eihän se kuitenkaan mikään rasvattu sarana tarvi olla. Mitä hiljemmällä vauhdilla puu kallistuu suuntaan sitä enemmän pystyt vielä toisenpuolen sahauksella kaatosuuntaa ohjaamaan. Eli tarkempi kaato. Mutta minä en tuota ylimääräistä rautaromua metsään kantelekkaan.
Oikeita havaintoja kommenteissa.
Laho muuttui kovaksi kun lyhensin kaksi puolenmetrin pölkkyä, ja tukkeja tuli 50 ja 54.
Kaatokolo on hieman liian syvä, mutta jos tehdään liian matala niin joutuu nostamaan koko puuta ylöspäin ennenkuin se lähtee kaatumaan, mutta tämä toimii kuin sarana, puun ei tarvitse nousta ylöspäin. Tämä oli hieman kallistunut poispäin kaatosuunnasta, joten kaikki konstit oli tarpeen. Eikä olisi kaatunut normi raudalla tuohon suuntaan, ostin edellisenä päivänä pitkän huski raudan, ja totesin sen erittäin hyväksi tällaisiin puihin.
Sitten se matala kaatokolo, vaarana on tyven halkeaminen, kun koivu halkeaa erittäin helposti. Ja kun minä kaadan matalaan kantoon, niin tällaisista hankalista kaadoista voi katkaista hyvällä sahalla (Hva 560) sen ylimääräisen 5cm
Onhan se alkulähtökohta hyvä että kaatokolo on oikeaan suuntaan. Mutta pitopuuta sopivasti kaatuessa jommalta kummalta reunalta avittaen saa tarkkuustyöstöä aikaan. Ja jos konkelo uhkaa vedetään kiireesti koko pitopuu vielä puun liikkuessa alta pois että runko pääsee liikkeessään pyörähtämään oksien varassa alas. Onnistuu aika usein vaikka minulla pakkaa sahan tehottomuus (Stihl 201) välillä tehdä sen ryntäyksestä tehovajaan esityksen. Mutta juuri kaatokolon mataluus pelastaa sen että hidas kippaaminen antaa vielä jatkotyön mahdollisuuden. Onpa sitä joskus temputtu kaatokolon lisäkiilasahauksellakin puoltoa johonkin päin. Jos liike on hyytynyt ennen alasromahdusta. Se on sitten jo hiukan tarkempaa näräisytekniikkaa. Näissä aputempuissa vaan pitää olla liukasliikkeinen jos alkaa tapahtua. Myös itse vierestä pois ja nopsaan. Vähän samaa rataa kun lähtee konkelon laukaisemaan kaatamalla nojapuun alta. Siinäkin pitää olla liukas ja tarkka kuin porkkana. Katse kokoajan muualla kuin sahauksessa. Eli yläkerrassa. Nämä sitten ei olleet ohjeita vaan karuja kokemuksia omasta metsäelämästä.
Itse ajattelen niin, että jos puun kaadossa virhe on jo tehty, ei sitä kannata yrittää korjata toisella virheellä. Siitä syntyy herkästi kolmas. Varsinkin, kun puhutaan tukkikokoisista puista.
Kiitos ! , Oikein hyviä neuvoja, minulla ei kovin paljon omia kokemusia ole, mutta olen kerrottuja havaintoja ja huomioita tehny isojen runkojen kaato asioista: Monta työvaihetta pitää huomioida yhtä aikaa.
Kyllä jessen konstit kuulostaa arveluttavilta.
Joillakin vanhoilla puunkaatajilla olen nähnyt tuollaisia pitopuun leikkaamisia puun kaatuessa, ja kyllähän se sattumaa oni että kaatuu sinne mihin pitääkin.
Kaatokolo pitää olla oikein suunnattu ennen puun kaatumista.
Ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia näistä laipoista ja huskeista.
Sahan mukana tullut laippa kesti sahata alle 100L bensaa, joten liian vähän, tosin sain takuuseen uuden.
Eipä ne oregonitkaan olleet kovin pitkäikäisiä. Stihlin laipan kun saisi tähän niin ne kyllä kestää sahata.
Mutta 15 tuumainen laippa on kyllä hyvä, sahasipa sitten isoja tai pieniä puita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Olikin aika jo kaataa kun on lahoa sisällä. Ehkä turhan suuri kaatokolo tehty.
Kuvassa näkyvä pehmyt laho saattaa olla hyvinkin lyhyt:
Tähtimäinen tumma osa antaa viitteitä siitä, tälläinen runko kannattaa testata pieninä paloina, silloin ei tuhlata hyvää faneri aihetta turhaan, samalla alueella kasvavat ja samankokoiset rungot matkii myös toisiaan.
Kaatokolo on vähän isohko, mutta sarana on ollut tasapaksu ja palko sen verran avara, että runkolla on ollut hallittu kaatosuunta. Kokeilehan joku runko pienemmällä kololla !
Tuosta kaatokolosta edellisten kaas samma mieltä. Ja kun katselin jopa kaato-opetusta ammattikoulussa totesin että ei hel…..sä tuo ole oikeaa laitaa tuollainen puun pilaaminen. Kun lähdetään melkein pystystä kaatokoloa alaspäin sahaamaan tulee järjetön kiila. Itse teen noin kahden kolmen sentin vahvuista isoillakin puilla. Kyllä se kaadon suuntaa ja muuta ei tarviikkaan. Eihän se kuitenkaan mikään rasvattu sarana tarvi olla. Mitä hiljemmällä vauhdilla puu kallistuu suuntaan sitä enemmän pystyt vielä toisenpuolen sahauksella kaatosuuntaa ohjaamaan. Eli tarkempi kaato. Mutta minä en tuota ylimääräistä rautaromua metsään kantelekkaan.
Oikeita havaintoja kommenteissa.
Laho muuttui kovaksi kun lyhensin kaksi puolenmetrin pölkkyä, ja tukkeja tuli 50 ja 54.
Kaatokolo on hieman liian syvä, mutta jos tehdään liian matala niin joutuu nostamaan koko puuta ylöspäin ennenkuin se lähtee kaatumaan, mutta tämä toimii kuin sarana, puun ei tarvitse nousta ylöspäin. Tämä oli hieman kallistunut poispäin kaatosuunnasta, joten kaikki konstit oli tarpeen. Eikä olisi kaatunut normi raudalla tuohon suuntaan, ostin edellisenä päivänä pitkän huski raudan, ja totesin sen erittäin hyväksi tällaisiin puihin.
Sitten se matala kaatokolo, vaarana on tyven halkeaminen, kun koivu halkeaa erittäin helposti. Ja kun minä kaadan matalaan kantoon, niin tällaisista hankalista kaadoista voi katkaista hyvällä sahalla (Hva 560) sen ylimääräisen 5cm
Erinomainen kaatokolo kun on rungon levyinen,on varmempaa suunnattu kaato kun pitopuu on tasapaksu-
Kaatokololla se kaato suunnataan. Mitä pätevämpi sahuri sitä tarkemmin osuu haluttuun kohtaan. Eikä konkeloon.
Onhan se alkulähtökohta hyvä että kaatokolo on oikeaan suuntaan. Mutta pitopuuta sopivasti kaatuessa jommalta kummalta reunalta avittaen saa tarkkuustyöstöä aikaan. Ja jos konkelo uhkaa vedetään kiireesti koko pitopuu vielä puun liikkuessa alta pois että runko pääsee liikkeessään pyörähtämään oksien varassa alas. Onnistuu aika usein vaikka minulla pakkaa sahan tehottomuus (Stihl 201) välillä tehdä sen ryntäyksestä tehovajaan esityksen. Mutta juuri kaatokolon mataluus pelastaa sen että hidas kippaaminen antaa vielä jatkotyön mahdollisuuden. Onpa sitä joskus temputtu kaatokolon lisäkiilasahauksellakin puoltoa johonkin päin. Jos liike on hyytynyt ennen alasromahdusta. Se on sitten jo hiukan tarkempaa näräisytekniikkaa. Näissä aputempuissa vaan pitää olla liukasliikkeinen jos alkaa tapahtua. Myös itse vierestä pois ja nopsaan. Vähän samaa rataa kun lähtee konkelon laukaisemaan kaatamalla nojapuun alta. Siinäkin pitää olla liukas ja tarkka kuin porkkana. Katse kokoajan muualla kuin sahauksessa. Eli yläkerrassa. Nämä sitten ei olleet ohjeita vaan karuja kokemuksia omasta metsäelämästä.
Itse ajattelen niin, että jos puun kaadossa virhe on jo tehty, ei sitä kannata yrittää korjata toisella virheellä. Siitä syntyy herkästi kolmas. Varsinkin, kun puhutaan tukkikokoisista puista.
Kiitos ! , Oikein hyviä neuvoja, minulla ei kovin paljon omia kokemusia ole, mutta olen kerrottuja havaintoja ja huomioita tehny isojen runkojen kaato asioista: Monta työvaihetta pitää huomioida yhtä aikaa.
Kyllä jessen konstit kuulostaa arveluttavilta.
Joillakin vanhoilla puunkaatajilla olen nähnyt tuollaisia pitopuun leikkaamisia puun kaatuessa, ja kyllähän se sattumaa oni että kaatuu sinne mihin pitääkin.
Kaatokolo pitää olla oikein suunnattu ennen puun kaatumista.
Näyt sahaavan huskin laipolla onko niiden laatu tyydyttävä?
Ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia näistä laipoista ja huskeista.
Sahan mukana tullut laippa kesti sahata alle 100L bensaa, joten liian vähän, tosin sain takuuseen uuden.
Eipä ne oregonitkaan olleet kovin pitkäikäisiä. Stihlin laipan kun saisi tähän niin ne kyllä kestää sahata.
Mutta 15 tuumainen laippa on kyllä hyvä, sahasipa sitten isoja tai pieniä puita.