Tältä kuviolta aloitin vuonna 1996 harrastelijametsänomistajan taipaleen tilan tullessa omistukseeni. Mukava harrastus!
Kuvio hakattiin kesällä 1996. Oli muuten ainoa kuvio tilalla jolla oli silloin hakkuukypsää puustoa.
Keväällä 1997 kuviolle istutin koivua ja rantamaalle kuusia. Hallahan sitten vei heti istutusta seuraavana yönä koivuntaimista lehden alut ja hyvä ettei itku tullut kun kuvittelin pelin menetetyn. Mutta ei. Koivuntaimet lähtivät hurjaan kasvuun jo sinä kesänä eikä hirvistäkään silloin vielä ollut suuremmin harmia. Nyt sitäkin enemmän.
Ensimmäisen harvennuksen tein toissa syksynä. Kertymä ei ollut suuren suuri mutta harvennus tuli jo osin liian myöhään. Latvukset olivat päässeet jo aika pieniksi. Pystykarsinnan tein heti harvennuksen jälkeen.
Ongelma vaan on se että vaikka kuinka koealoja otin niin tiukaksihan tuo jäi vaikka taisin kolme kertaa käydä yönyli nukuttuani lisimässä. Vai jäikö? Kuinka itse saatte omat koivuharvennukset riittävän harvoiksi? Toisaalta ei kyllä lumituhojakaan viimetalven runsailla lumillakaan.
Tämä muistutti mieleen viimeisimmät itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet Tamperetalossa. Siellähän oli upeasti käytetty suomalaista koivikkoa niissä ison screenin kuvakavalkadeissa. Kenen kuvaamia lienevät olleet, mutta loistavasti oli oivallettu.
Emminä tiijä olisko tuo liian tiukka. Kun katsoo tyvipuolia, niin vaikuttavat olevan jopa harvanlaiseen – talvikuvasta saa jonkinlaisen käsityksen asiasta. Mutta latvuksia jos pitäisi tähytä, niin silloin olisi parasta, että kuvan ottaja olisi selällään maassa.
Minusta kuvan ottaja teki aivan oikein. Kun koivikko oli päässyt riukuuntumaan niin mieluimmin kaksi lievempää harvennusta kuin yksi voimakas. Kohtahan tuohon saisi tehdä sen toisen harvennuksen jonkun vuoden päästä eiköhän silloin nuo suuremmat jo kestä lumikuorman. Laatu metsä on tulossa josta hyvät kantorahatulot on saatavissa.
Itse tehty koivikon harvennus:
– Perusharvennus
– Täydennysharvennus
– Viimeistelyharvennus
Itse kävelen alueen lopuksi ja poistan ylimääräisiä. Usein jää liian tiukaksi, mutta koska kulku on helppoa, niin voi ottaa helposti polttopuita muutaman vuoden päästä lisää. Parempi jättää hieman liian tiukaksi itse tehden, kuin koneella liian harvaksi, syvät ajourat ja kolhitut puut. Seuraavat harvennukset ovat sitten koneelle parempia, kun on tilaa heilua ja puutkit ovat isompia.
Tuollaisessa kohteessa kannattaa tehdä leimaus ennen koneellista hakkuuta. Kun itse kiertää katsomaan jokaisen puun joka jää noin 700 kpl /ha niin ei tule seuraavassa vaiheessa kuitukoivuja.
Kommeeta koivikkoo!
Jos Morizin tila on sama jolla nautojakin kasvatellaan niin terveisiä täältä Hämeestä! (no names) 🙂
Voitais joskus laittaa nuotio metsään ja muistella muitakin pärinöitä kuin Husqvarnan..
Todella kaunis kuva, kyllä luonto on meillä hieno.
Ja metsääkin on apuharvennettu.
Mulla ja Metsänvartijalla on samanlainen maku.
Hillityssä talvivalossa kesästä unelmoiva nuori koivikko: just perfect.
Voin sitten kertoa iloksenne eriävän mielipiteen. H…etin tylsä on tuo p-pelto. Itellä tosin samanlaisia mutta en niitä siellä kyllä ”kuolaakkaan”.
KAUNIS!!! Meillä on vähän vastaavan näköinen menossa ensiharvennukseen ensi viikolla.
Komeaa laadukasta koivikkoa,kasvu ilmeisesti parhaimmillaan.Koivu nätti puu ,joka kesällä vihreyden keskellä vielä korostuu.
Tältä kuviolta aloitin vuonna 1996 harrastelijametsänomistajan taipaleen tilan tullessa omistukseeni. Mukava harrastus!
Kuvio hakattiin kesällä 1996. Oli muuten ainoa kuvio tilalla jolla oli silloin hakkuukypsää puustoa.
Keväällä 1997 kuviolle istutin koivua ja rantamaalle kuusia. Hallahan sitten vei heti istutusta seuraavana yönä koivuntaimista lehden alut ja hyvä ettei itku tullut kun kuvittelin pelin menetetyn. Mutta ei. Koivuntaimet lähtivät hurjaan kasvuun jo sinä kesänä eikä hirvistäkään silloin vielä ollut suuremmin harmia. Nyt sitäkin enemmän.
Ensimmäisen harvennuksen tein toissa syksynä. Kertymä ei ollut suuren suuri mutta harvennus tuli jo osin liian myöhään. Latvukset olivat päässeet jo aika pieniksi. Pystykarsinnan tein heti harvennuksen jälkeen.
Ongelma vaan on se että vaikka kuinka koealoja otin niin tiukaksihan tuo jäi vaikka taisin kolme kertaa käydä yönyli nukuttuani lisimässä. Vai jäikö? Kuinka itse saatte omat koivuharvennukset riittävän harvoiksi? Toisaalta ei kyllä lumituhojakaan viimetalven runsailla lumillakaan.
Tämä muistutti mieleen viimeisimmät itsenäisyyspäiväjuhlallisuudet Tamperetalossa. Siellähän oli upeasti käytetty suomalaista koivikkoa niissä ison screenin kuvakavalkadeissa. Kenen kuvaamia lienevät olleet, mutta loistavasti oli oivallettu.
Emminä tiijä olisko tuo liian tiukka. Kun katsoo tyvipuolia, niin vaikuttavat olevan jopa harvanlaiseen – talvikuvasta saa jonkinlaisen käsityksen asiasta. Mutta latvuksia jos pitäisi tähytä, niin silloin olisi parasta, että kuvan ottaja olisi selällään maassa.
Apuharvennukset on siitä hyviä että niitäkin pystyy uusimaan.
Metsänvartijan kiertää A-kuviot läpi aina kun ihana kevät tulee.
Poistettavaa löytyy aina.
B-kuviot (raivaus-motoharvennus) saa olla siinä asennossa kuin ne siihen on harvennettu.
C-kuviot tikkametsiä.
Kolmasosan kun otat pois, niin alkaa olla sopiva. Oksat eivät saisi tavata toisiinsa, muuten kasvu kärsii. Paljonkohan runkoluku on nyt hehtaarilla?
Minusta kuvan ottaja teki aivan oikein. Kun koivikko oli päässyt riukuuntumaan niin mieluimmin kaksi lievempää harvennusta kuin yksi voimakas. Kohtahan tuohon saisi tehdä sen toisen harvennuksen jonkun vuoden päästä eiköhän silloin nuo suuremmat jo kestä lumikuorman. Laatu metsä on tulossa josta hyvät kantorahatulot on saatavissa.
Mukavalta näyttää ehkä vähä tiheetä. Kuvat kyllä valehtelee.
Itse tehty koivikon harvennus:
– Perusharvennus
– Täydennysharvennus
– Viimeistelyharvennus
Itse kävelen alueen lopuksi ja poistan ylimääräisiä. Usein jää liian tiukaksi, mutta koska kulku on helppoa, niin voi ottaa helposti polttopuita muutaman vuoden päästä lisää. Parempi jättää hieman liian tiukaksi itse tehden, kuin koneella liian harvaksi, syvät ajourat ja kolhitut puut. Seuraavat harvennukset ovat sitten koneelle parempia, kun on tilaa heilua ja puutkit ovat isompia.
Metsä jotenkin pitää lievistä apuharvennuksista, kasvu pysyy tasaisena.
MV:n huomio on se 2 vuotta, kahden vuoden välein kun tekee apuharvennusta kasvu pysyy hyvänä.
Jotkut suosittelevat 5;ttä vuotta.
Tuollaisessa kohteessa kannattaa tehdä leimaus ennen koneellista hakkuuta. Kun itse kiertää katsomaan jokaisen puun joka jää noin 700 kpl /ha niin ei tule seuraavassa vaiheessa kuitukoivuja.
Kommeeta koivikkoo!
Jos Morizin tila on sama jolla nautojakin kasvatellaan niin terveisiä täältä Hämeestä! (no names) 🙂
Voitais joskus laittaa nuotio metsään ja muistella muitakin pärinöitä kuin Husqvarnan..
Backwoodsille: en kyllä nyt tunnistanut, en ole kasvatellut nautoja (tai tavallaan olen…)
Sorry, taitaa olla sitten toinen Taipaleen tila.
Niistä naudoista on tehty makkaraakin. 🙂