Nythän hehkutetaan sitä, että soilla pitäisi käyttää jatkuvaa kasvatusta. Saa tässä aika kauan odottaa, että uutta taimikkoa syntyisi.
Kuvan suo saatiin Valtiolta vaihdossa luonnonsuojelualueeseen. Ojat ovat syvät. Ilmeisestikin männyt on hakattu suojuspuuasentoon toiveena saada syntymään uusi taimikko. Tulos näkyy kuvista.
Ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin männyt nurin, mättäät ja männyntaimet.
Toisessa lähettämässäni kuvassa näkee, miten homma pelittää.
Paljonkohan tuossa on mäntyjä (Suojuspuita) hehtaaria kohti? Kuvasta en oikein saa selvää.
Mänty pitäisi olla siemenpuuasennossa ja maapohja muokattu taimettumista varten.
Suojuspuuasentoa tehtäessä, pitää jo ennen työn aloittamista varmistaa, että taimettuminen tapahtuu.
Jos tuossa on noita suojuspuita esin 400 kpl/ ha, on kyseessä vain päätehakkuuta varten väljennetty metsä. Kun runkojen keskikoko on paisunut esim kuution luokkaan, niin olisihan siinä mukavat 400 kiintoa laatupuuta / ha.
Tuolla kasvupaikalla (IR) ei puut kasva koskaan kuution puiksi.
Kivennäismaa on IR -kasvupaikalla usein yllättävän lähellä pintaa. Nyt koivujen mukaan tulo kertoo, että mahdollisuuksia olisi.
Lääkkeeksi maan sekoittaminen joko naveromätästyksellä tai retromeininki eli auraus. Jostain syystä IR saattaa parantua huomattavasti sekoittamisen jälkeen.
Mäntyjä on ehkä luokkaa 300 kpl/ha. Ojia on riittävästi, mikä mahdollistaa myös kääntömättäät. Perkausta ajatellen tämä on parempi vaihtoehto.
Oikeastaan ainoa ongelma on oikea uudistusajankohta.
IR on merkki, että maa on kasvulukossa. Siksi ehdottelin maan sekoittamista. Voi olla, että pelkkä kääntömätästys riittäisi. Mutta soistuvia kankaita, jotka ovat muuttumassa IR-rämeeksi on joskus joku uudistanut äestämällä. Hukkaan heittettyä hommaa ja toiveajattelua.
Olen samaa mieltä, että naveromätästys ja auraus synnyttäisivät paljon enemmän vesakkoa, kuin kääntömätästys. Mutta sekoitus olisi poikaa, jotta maan potentiaali tulisi hyötykäyttöön.
Tai jos kasvattaisi yhden sukupolven koivua, olisi seuraava sukupolvi havupuuta eri mukavassa lähtötilanteessa.
Sekoituksen tarve saattaa vähentyä huomattavasti, jos käyttää tuhkaa tai muuten korjaa ravinnetilannetta. Runsas suopursu ja juolukka kertovat, että jotain pitää maalle tehdä.