Mitähän puuntakunen tarkoittaa ?Näyttää melko tavalliselta kaivurimätästyksen jäljeltä,jossa oikealla hakkuujätteet on kerätty karhelle riviin.Olisko tuolta vasemmalta häkkuujätteet kerätty kokonaan pois?
On aika paljon kaivurimiehestä kiinni kuinka mätästys risukossa onnistuu.Lopputulos ei välttämättä ole aina huono.
Pahimpia on nuo paksuoksaiset rehevät kuusikot,joissa vielä 10 vuoden kuluttua on melkoiset tappikasat
Alueelta hakattiin 400 mottia/ha kuusikko. Latvusmassa kerättiin ja kannot nostettiin, jonka jälkeen alue mätästettiin. Kuvan oikeassa reunassa on hakkuutähteet tallella, sillä päällä oli keräysvaiheessa puukasa. Onneksi tämä alue on aika pieni. Kyllähän nuo rojut istutustyötä hidastivat aika lailla, mutta pahin on vasta edessä, eli varhaisperkaus muutaman vuoden päästä. Lahoava puuaines ruokkii paikalle valtavan vatukon ja oksat haittaavat edelleen liikkumista raivaussahan kanssa.
Uudistusalueiltamme on hakkuutähteet kerätty ja kannot nostettu jo yli kymmenen vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteiset. Näillä maapohjilla meidän kannonnostoalueilla ei ole ollut lehtipuuongelmaa, vaan eniten pihlajaa ja muuta rojua onkin ollut siellä, missä kantoja ei ole nostettu. Toisenlaisiakin esimerkkejä valtakunnasta varmasti löytyy, mutta tämä on kuitenkin tilanne meillä.
Tuskin kantojen ottamisella nyt kuitenkaan pihlajaa estetään. Linnut levittävät pihlajaa ja kantojen ottamisella on korkeintaan pihlajaa lisäävä vaikutus. Kantojennostolla on marginaalinen tai ei ollenkaan vaikutusta istutukseen ja mätästykseen. Nopean rahanpuute on ainut syy miksi se kannattaa tehdä. Vieläkun ei tiedetä pitkällä tähtäimellä sen vaikutusta maaperän toimintaan niin voi olla, että siinä potkitaan omaan maaliin. Onneksi täällä ei tarvitse miettiä tuollaisia kun kantoja ei ole nostettu vuosikausiin. Nyt tossa kuulostelin, että havuilla olisi menekki vaikeuksia. Ei ole näille kylille Fixteriä tulossa. Veikkaan, että ei koskaan.
Kyllähän siinä niin käy, että siinä vaiheessa kun nämä kaikki uudet puuta käyttävät investoinnit Suomessa pyörivät, kaikki mahdollinen puuaines metsistä korjataan.
Kannonnoston vaikutuksesta maaperään ja kasvilajeihin on jo tutkimuksia olemassa, eikä ne osoita ongelmia syntyvän.
Eihän kannonnosto mikään uusi asia ole.
50-60-luvuilla sitä tehtiin meillä Caterpillarilla, ja nyt niissä paikoissa kasvaa pirun komeat tukkikuusikot.
Muutakuin typen huuhtoutumista eikä tutkimukset vielä tiedä pitkäaikaisvaikutuksista eliötoimintaan ja ravinnekiertoon. Mutta on mahdollista, että ei ole vaikutusta tai sitten on. Luonnon kannalta varmaan parempi jättää.
Sitähän huomaa olleensa edelläkävijöitten joukossa tuossa hakkuutähteitten keräilyssä ja poltossa.
Jo 70-luvulla hankintahakkuitten yhteydessä kuusenoksat poltettiin pastalla. Mieluisampaa olisi ollut 10-vuotiaana turata oksakasojen poltossa kuin juoksuttaa vinssinsiimaa rungolle tai mittakeppiä apteeratessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mitähän puuntakunen tarkoittaa ?Näyttää melko tavalliselta kaivurimätästyksen jäljeltä,jossa oikealla hakkuujätteet on kerätty karhelle riviin.Olisko tuolta vasemmalta häkkuujätteet kerätty kokonaan pois?
On aika paljon kaivurimiehestä kiinni kuinka mätästys risukossa onnistuu.Lopputulos ei välttämättä ole aina huono.
Pahimpia on nuo paksuoksaiset rehevät kuusikot,joissa vielä 10 vuoden kuluttua on melkoiset tappikasat
Alueelta hakattiin 400 mottia/ha kuusikko. Latvusmassa kerättiin ja kannot nostettiin, jonka jälkeen alue mätästettiin. Kuvan oikeassa reunassa on hakkuutähteet tallella, sillä päällä oli keräysvaiheessa puukasa. Onneksi tämä alue on aika pieni. Kyllähän nuo rojut istutustyötä hidastivat aika lailla, mutta pahin on vasta edessä, eli varhaisperkaus muutaman vuoden päästä. Lahoava puuaines ruokkii paikalle valtavan vatukon ja oksat haittaavat edelleen liikkumista raivaussahan kanssa.
Uudistusalueiltamme on hakkuutähteet kerätty ja kannot nostettu jo yli kymmenen vuoden ajan, ja kokemukset ovat olleet pelkästään myönteiset. Näillä maapohjilla meidän kannonnostoalueilla ei ole ollut lehtipuuongelmaa, vaan eniten pihlajaa ja muuta rojua onkin ollut siellä, missä kantoja ei ole nostettu. Toisenlaisiakin esimerkkejä valtakunnasta varmasti löytyy, mutta tämä on kuitenkin tilanne meillä.
Tuskin kantojen ottamisella nyt kuitenkaan pihlajaa estetään. Linnut levittävät pihlajaa ja kantojen ottamisella on korkeintaan pihlajaa lisäävä vaikutus. Kantojennostolla on marginaalinen tai ei ollenkaan vaikutusta istutukseen ja mätästykseen. Nopean rahanpuute on ainut syy miksi se kannattaa tehdä. Vieläkun ei tiedetä pitkällä tähtäimellä sen vaikutusta maaperän toimintaan niin voi olla, että siinä potkitaan omaan maaliin. Onneksi täällä ei tarvitse miettiä tuollaisia kun kantoja ei ole nostettu vuosikausiin. Nyt tossa kuulostelin, että havuilla olisi menekki vaikeuksia. Ei ole näille kylille Fixteriä tulossa. Veikkaan, että ei koskaan.
Kyllähän siinä niin käy, että siinä vaiheessa kun nämä kaikki uudet puuta käyttävät investoinnit Suomessa pyörivät, kaikki mahdollinen puuaines metsistä korjataan.
Kannonnoston vaikutuksesta maaperään ja kasvilajeihin on jo tutkimuksia olemassa, eikä ne osoita ongelmia syntyvän.
Eihän kannonnosto mikään uusi asia ole.
50-60-luvuilla sitä tehtiin meillä Caterpillarilla, ja nyt niissä paikoissa kasvaa pirun komeat tukkikuusikot.
Muutakuin typen huuhtoutumista eikä tutkimukset vielä tiedä pitkäaikaisvaikutuksista eliötoimintaan ja ravinnekiertoon. Mutta on mahdollista, että ei ole vaikutusta tai sitten on. Luonnon kannalta varmaan parempi jättää.
Kannonnostoa jo käsiteltiin.
Mitä mieltä olette hakkuutähteiden keräyksestä?
Havut aina kasalle. Ravinteiden pois kulkeutuminen on pienempi paha kuin vajavainen ja huonosti onnistuva istutus.
Sitähän huomaa olleensa edelläkävijöitten joukossa tuossa hakkuutähteitten keräilyssä ja poltossa.
Jo 70-luvulla hankintahakkuitten yhteydessä kuusenoksat poltettiin pastalla. Mieluisampaa olisi ollut 10-vuotiaana turata oksakasojen poltossa kuin juoksuttaa vinssinsiimaa rungolle tai mittakeppiä apteeratessa.